Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä ja säästävät samalla yhteiskunnan varoja

Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa käsiteltiin keskiviikon kokouksessa mm omaishoidontuen hoitopalkkion alentamista.

Omaishoitajat saavat todella alhaista korvausta, josta päätösesityksessä esitetään vielä alennettavaksi, jos käyttää hoidettavalle annettavaa palvelua, esimerkiksi toisinaan henkilökohtaista avustajaa. Hän EI tee omaishoitajan työtä.  Lisäksi omaishoitajan palkkio on korkeasti verotettavaa.

Valtioneuvostoon mukaan Omaishoidon lisäksi kehitetään myös perhehoitoa. Omaishoitoa ja perhehoitoa kehittämällä on tarkoitus tukea kotona asumista ja korvata muuta, kalliimpaa hoitoa, ja siten pienentää kuntien kustannuksia huomattavasti. Omaishoitoa tukevien palvelujen ja perhehoidon kehittämiseen on varattu myös lisämäärärahaa. Vuodesta 2018 alkaen omais- ja perhehoidon kehittämisen lisämääräraha kunnille on vuosittain 95 miljoonaa euroa. Tätä tukea kunnan on haettava oma-aloitteisesti. Tuki ei ikävä kyllä ole ns korvamerkittyä, joten todennäköisesti emme voi tietää, mihin haetut rahat on laitettu.

Olen lautakunnan varajäsen ja minut on kutsuttu kokoukseen varsinaisen jäsenen oltua estynyt. Mielestäni on kohtuutonta, että omaishoitajalta aiotaan alentaa entisestään alhaista korvausta. Omaishoitajien etujärjestöä kuultiin ja olen iloisia, että koko lautakunta oli puheenjohtajan muutosesityksestä samaa mieltä.
OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKION ALENTAMINEN -KOHTA ON POISTETTAVA VUODEN 2018 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEEREISTÄ JA SOVELTAMISOHJEISTA.

Yksi uusi omaishoitosopimus tuo kunnalle vähintään 30 000 euroa säästöä per vuosi. Tämän vuoksi omaishoitoa tukevien palvelujen käyttö on mahdollistettava hoitopalkkiota alentamatta.
Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin.

Lohjalla on 350 omaishoitajaa, kuinka moni heistä jättää käyttämättä vapaapäivänsä? Kuinka paljon omaishoitajien palkkion alennukset toisivat ns säästöä? Lohjalla muuten maksetaan vähemmän omaishoidon tukea kuin monessa muussa kaupungissa. Alin raja on se lainmääräämä, mutta ylin maksuluokka on pienempi.

Vertailu omaishoitopalkkioista vuodelta 2014.
Lähde: https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/nain-omaishoidon-tuki-vaihtelee-eri-kunnissa-vertaa/3085616

Omaishoidon lainmukainen alin palkkio on 392 euroa. Siis kuukaudessa. Siitä menee veroa mukavat 30 prosenttia. Käsittääkseni suurin osa tästä alimmasta luokasta palkkiota saavia on lapsiperheitä. Kuinka paljon he jo säästävätkään yhteiskunnan varoja tekemällä hyvin arvokasta ja välttämätöntä työtä? Onko heidän  kohdallaan tehty tämän päätöksen lapsivaikutusten arviointia?

Onko laskettu vertailevia kustannuksia siitä, jos kaikki nämä hoidettavat, jotka ovat omaishoidon piirissä, laitettaisiin hoivakotiin? Kuinka paljon se tuo säästöjä? Paljonko se kustantaa vs omaishoito tällä hetkellä. Lisättynä sillä twistillä, että kaikki omaishoitajat eivät todellakaan käytä kaikkia vapaapäiviään, eivät ole ”taakkana”, vaan säästävät vielä entisestään. Mihin nämä säästöt menevät? Missä ne näkyvät? Pohjattomassa kassassa? Kaivossa? (eipä tietenkään missään)

Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin. Tämä lautakunnan päätös, ettei palkkiota alenneta entisestään, on hyvä alku.

Karstun alueen opetuksen järjestämisestä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa (7.12.2017) päätettiin Karstun alueen opetuksen järjestämisestä. Kannatin vastaesitystä, jossa esitettiin, että koulun lakkauttamisesta tehdään selvitys vasta vuoden 2019 keväällä, mikäli oppilasmäärät ovat lähikouluperiaatteen mukaisesti alle 30:n myös vuonna 2019.

Lohjalla on ollut aiemmin käytössä periaate, että selvitystyö aloitetaan vasta, mikäli oppilasmäärä kahtena peräkkäisenä vuotena jää alle 30:n. Tämä oli kirjattuna Nummi-Pusulan ja Lohjan liittymissopimukseen.

Kaupungilta todetaan, että ko periaate ei ole enää voimassa, se päättyi vuoden 2015 lopussa. Itse en sitä löytänyt kirjallisena tuota, ellei viitata juuri liittymissopimuksiin, jotka päättyivät vuoteen 2015.

Kulut perusopetuksessa 2013-2016 Lohjalla

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki  lakkauttanut kuusi koulua: Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut. Kulut perustopetuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta. En siis usko yhtenä perusteena oleviin ”säästöihin”.

Vaikuttaako ylläoleviin lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

  • Moni koulu kärsii sisäilmaongelmista, joka on yksi syy olla kotiopetuksessa. Mitkä ovat kustannukset sisäilmasairastumisista, niin sairastuneelle itselleen kuin yhteiskunnalle?

Lakkautusten jälkeen ei ole tehty seurantaa, millä tavalla lakkautukset ovat vaikuttaneet perheiden, ei lakkautettujen, eikä vastaanottaneiden koulujen perheiden elämään. Kouluverkkoselvityksen aikaan tehtiin lapsivaikutusten arviointia, Lokova, kouluverkon vaikuttajaraati ja Lohjan kaupunki yhteistyössä, mutta työtä ei ole saatettu loppuun. Seuranta puuttuu. Selvitystä ei ole tehty myösään lakkautusten vaikutusta opetuksen laatuun eikä kaupungin väestökehitykseen.

  • Olisi hyödyllistä tehdä seurantaa, ei pelkästään historian vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että siitä saisi tietoa, millä tavalla lakkautukset oikeasti vaikuttavat asukkaisiin, perheisiin ja ympäristöön. SE olisi hyödyllistä tulevaisuutta varten, tulevia päätöksiäkin varten.

 

Yhtenä perusteluna koulun lakkautukselle on lasten määrän väheneminen ja tämän lukuvuoden oppilasmäärä.

  • Se ei ole mielestäni myöskään kestävä perustelu, sillä nyt, kun Lohja pyrkii parantamaan imagoaan ja asuntomessukaupunkina 2021, tulisi katsoa jo eteenpäin. Jos messut onnistuvat, kuten olemme saaneet kuulla edellisistä messuista, asukasluku nousee. Tämä tarkoittanee myös lapsiperheiden määrän kasvua. Kunhan annettaisi niitä rakennuslupia, joita on jo pyydetty.
  • meidän ei tule toteuttaa itse  ennusteita (vähenevistä lapsimääristä) vaan meidän tulisi tehdä päätöksiä ja toimenpiteitä sen eteen, että ennusteet eivät toteudu

Se, että lautakunta ei osoittanut rahaa talousarviota koskevassa kokouksessaan Karstun koulun toiminnalle ei ole perustelu sille, että koulu on pakko lakkauttaa.

  •  Haja-asutusalueilla olevat koulut tarvitsevat koulurauhan, ei jatkuvaa pelkoa oman koulun kohtalosta, tämä vaikuttaa myös tontti- ja asuntokauppaan alueella
  • lakkautuksesta lasketut ”säästöt” ovat pienen pieni summa kokonaisuuteen nähden

Toki perusteena oli myös Karstun koulun korjausvelka. Olen aika skeptinen korjausvelasta puhuttaessa:

Korjausvelka

Rakennuskannassa ja infrassa on korjausvelkaa eli korjausvajetta erittäin paljon. Arvioidaan, että rakennusten korjausvelka on jopa kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Se on samaa luokkaa kuin valtion menot vuonna 2014. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia. Kunnossapito on siis vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Korjausvelka, rapistuminen, ilmenee mm. kehnona sisäilmana ja rikkoontuvina vesijohtoina.

RT:n kanta

Laadukas kiinteistönpito edellyttää panostuksia. Se kuitenkin kannattaa. Korjausvelan ehkäisy on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Rapistuminen on valinta. Vastuu rakennuksen kunnosta on omistajilla. Korjausvelan hallintaan ja korjausten vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin julkisyhteisöjen esimerkkejä, taloudellisia kannustimia sekä informaatio- ja säädösohjausta.

(Lähde: Rakennusteollisuus.fi)

 

Karstun koulu
Karstun koulu

 

Kokouksen asialistan kohta Karstun alueen opetuksen järjestämisestä

Ohessa Länsi-Uusimaan artikkeli aiheesta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/588161-selvitys-karstun-koulun-lakkautuksesta-alkaa-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunta

Keskusta haluaa pysäyttää lähikoulujen lakkaut­ta­misen

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskusta-peruskoulujen-lakkauttamiselle-on-laitettava-piste-6.3.311996.2f2372c589

Vaikka puoluepolitiikka on pysynyt poissa blogistani tähän asti, on tämä linjaus sellainen, josta olen iloinen.

Uhanalainen lähikoulu

Kaupunginvaltuusto teki kouluverkosta päätöksensä 28.10.2015, jossa se päätti lakkauttaa kaksi koulua (Maksjoen ja Nummentaustan koulut), yhden alakoulun (Virkby skolan) siirtää yläkoulun (Källhagen skolan)  yhteyteen ja yhden koulun (Rauhalan koulu)  5-6 luokkalaiset siirtää yläkouluun (Järnefeltin yläkoulu). Kaksi koulua (Hyrsylä ja Neitsytlinna) valtuusto oli jo lakkauttanut toimintojen toiseen kouluun siirtämisellä ja sisäilmaepäilyihin vetoamalla.

Maksjoen koulua ei voida vielä lakkauttaa, eikä Rauhalan 5-6 siirtää, sillä vastaanottavat koulut eivät ole kasvatus- ja opetuslautakunnan ja valtuuston kuntoituussuositusten (75%) kunnossa, myöskään Virkbyn alakoulun oppilaita ei vastaanottavan koulun kunnon vuoksi voida siirtää.

Äänestys valtuustossa Karstun koulun kohdalla oli erittäin tiukka: äänin 26-25 päätettiin, ettei koulua lakkauteta. Äänestyksen tiukkuudesta voi mahdollisesti päätellä kouluista äänestettävän tunteella?

Oli äänestys edellisellä valtuustokaudellaan mikä hyvänsä, on koulu jälleen, uudella valtuustokaudella lakkautusuhan alla. Koulu on pieni oppilasmäärältään, rakennus on vanha, koulu on jo 120 vuotta. Hyrsylän koulun lakkautuksen myötä on Karstun koulu Lohjan vanhin toiminnassa oleva koulu. Kyläkouluissa on pitkään luontaisesti toteutettu uutta opetussuunnitelmaa, yhteisöllisyys on luonteva osa koulua ja koulun ulkopuolellakin vielä jatkuvaa.

Karstun koulurakennus on (ainakin tähän asti) ollut terve rakennus, koulun sisäilma on hyvä. KiVa Koulu projekti toimii, kuten myös monessa muussakin koulussa, ja heillä on valmius puuttua epäkohtiin nopeasti. Oppilaiden tiivis yhteistyö ikään katsomatta, 1.-6. luokkalaiset yhdessä vahvistaa sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Kustannuksiltaan per oppilas Karstun koulu on ollut halvimmasta päästä Lohjalla. Tilat valmiina kielten opetukseen ja muuhun pienryhmätoimintaan. Koulun piha rajoittuu monimuotoisen luonnon ääreen, se voisi toimia koulun voimavarana, valttina. Karstun kyläyhteisön läsnäolo on vahvaa, tuki, talkoovoima koululla, yhteistyö koulun ja kodin välillä, pienen tiiviin yhteisön tuki. Koulurakennuksissa on myös runsaasti iltatoimintaa, mm. kokouksia, liikuntaharrastuksia. Tähänhän muuten pyritään myös Lohjan monitoimija-aluehankkeissa.

Karstun kouluun voit tutustua Täällä.

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki  lakkauttanut siis kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut. Kulut perustopetuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta.

Vaikuttaako lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

Lakkautusten jälkeen ei ole tehty seurantaa, millä tavalla lakkautukset ovat vaikuttaneet perheiden, ei lakkautettujen, eikä vastaanottaneiden koulujen perheiden elämään. Kouluverkkoselvityksen aikaan tehtiin lapsivaikutusten arviointia, Lokova, kouluverkon vaikuttajaraati ja Lohjan kaupunki yhteistyössä, mutta työtä ei ole saatettu loppuun. Seuranta puuttuu.

Olisi hyödyllistä tehdä seurantaa, ei pelkästään historian vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että siitä saisi tietoa, millä tavalla lakkautukset oikeasti vaikuttavat asukkaisiin, perheisiin ja ympäristöön. SE olisi hyödyllistä tulevaisuutta varten, tulevia päätöksiäkin varten.

Viranhaltijat ottaneet tosissaan Järnefeltin koulun tilanteen

Järnefeltin yläkoulu on 430 lapsen koulu.

Olen tyytyväinen siihen, että viranhaltijat ovat tosissaan koulun kohdalla ja ovat teettäneet tutkimuksia ja tehneet esityksiä koulun kunnon parantamiseksi.

Koulua on viime vuosien aikana korjattu yli viidellä miljoonalla eurolla, eikä ongelmia ole saatu poistettua. Toivon, että nyt on osattu tutkia ja löydetty oikeat ratkaisut.

Järnefeltin yläkoulun keskisiipi
Järnefeltin koulun keskisiivessä on aloitettu ilmanvaihdon parantaminen

Ymmärrän esityksen, että alueella tulisi tehdä palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen, mutta jos se tarkoittaa sitä, että Järnefeltin sisäilmakorjaus viivästyy ja lapset saavat edelleenkin odottaa, niin tilanne ei ole hyväksyttävä. Kysyin tätä lautakunnan kokouksessa millä tavalla selvitys vaikuttaisi koulun tilanteeseen ja sain vastaukseksi, että koulun tilanteen etenemiseen ei millään tavalla. Ilmeisesti se kuitenkin vaikuttaisi. Eteneminen pysähtyisi.

Tytyrin kohdalla sanoin muutama vuosi sitten, että jokainen päivä on liikaa. Nyt sanon saman Järtsin kohdalla. Yläkouluissa alakouluun verrattuna tosin on se hyvä, että oppilaat vaihtavat luokkia, eivät ole niin luokkaan sidonnaisina, mutta silti joka päivä altistutaan.

Sisäilma-asioissa välillä tuntuu, että nykyään on vähän niin, että viranhaltijat olisivat valmiimpia ottamaan riskejä, tutkimaan pian ja korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja luottamushenkilöt ovat varovaisempia. Toivottavasti Järnefeltin koulun ilmanvaihdon parannukset ja koulun korjaus eivät viivästy sen vuoksi, että luottamushenkilöitä pelottaa pistää rahaa niin paljon jälleen koulun korjaamiseen.

Lainaanpa pöytäkirjaa Lohjan päätöksenteosta, tätä asiaa on puitu mm palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 29.1.2015, kaupunginhallituksessa moneen otteeseen ja viimeisenä valtuustossa 28.10.2015:
Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot (PALRYH 29.01.2015 § 29, ja viimeisenä
Kaupunginvaltuusto § 132 28.10.2015)
Mitä listan kouluille kuuluu nyt, marraskuussa 2017, yli kaksi vuotta tämän pöytäkirjan jälkeen?
  •  Tytyriin kuuluu hyvää! Tytyrin lapset ovat väistössä. Jaksan iloita siitä. On ihanaa, että vihdoin lapset pääsivät terveeseen tilaan opiskelemaan.
  • Ojamolle tehdään hankesuunnitelma
  • Harjun kiinteistö on vaihdettu Luksian kanssa toiseen kunnostettavaan kiinteistöön
  • Rauhalassa on vaihdettu ikkunat
  •  Ristin koulussa oireillaan ja ylläolevassa pöytäkirjassa on mainittu, että sen kunto on heikko. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on kokouksessaan 1.11.2017 lisännyt selvityslistalle.
  • Hyrsylän koulu lakkautettiin sisäilmaongelmiin vedoten, nyt kiinteistö on myyty – sisäilmaongelmasta mainittuna ”sisäilmaepäkohtia”
  • Neitsytlinnan koulu on lakkautettu
  • Maksjoen koulu sai lisäaikaa, sillä Rauhalan ja Järnefeltin koulut eivät ole vastaanottavassa kunnossa
  • Karstu on lakkautusuhan alla

    Ja Järnefeltin koulua 83% (85) tässä valtuuston listassa ei mainittu ollenkaan, vaikka siellä on oireiltu jo silloin, voimakkaasti.

Toistan vielä: Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.

Yksi tänä päivänä unohdetuista kouluista on Ojamon koulu. Kirjoitin Ojamon sisäilmainfosta vanhassa blogissani  vuosi sitten.

Mielestäni erikoista sisäilmainfossa oli esimerkiksi se, että kirkkain silmin kerrottiin vessojen korjaamisesta, kehuttiin , kuinka ne ovat jo ihan kunnossa, samaan aikaan vessan lattia lainehtii. Ojamolla tehtiin tutkimuksia ja on ollut niiden perusteella toimenpiteitä. Ovatko ne olleet oikeita ja riittäviä, siitä emme vielä tiedä, mutta silloin puhuttiin, että isoja huolia ei ole. Enemmän hyviä uutisia kuin huonoja. Otetaanpa listaus sieltä:

  • Tarveselvitys aloitetaan tänä syksynä (2016)
  • akuutit korjaukset on jo aloitettu ja niitä jatketaan pitkälle ensi vuoteen
  • jos aikataulut pitää, todennäköisesti rakennustyöt (laajennus/peruskorjaus/tms, mitä ikinä valtuusto päättää) voivat alkaa 2019
  • haitan vähentämistoiminta on aloitettu jo
  • kouluterveydenhoitaja kirjaa kaikki oireet, jotka hänen tietoonsa tuodaan
  • ilmanputsareita hankitaan nopeasti luokkiin
  • suunnitellaan huolellisesti
  • ongelma ei vielä ole hirveän iso
  • ongelmia on, mutta ne ovat korjattavissa ja koulunkäynti voi jatkua
  • välitöntä terveyshaittaa ei ole

Ja siis kaikenkaikkiaan, tilanne ei ole niin paha, mitä on pelkona ollut. (tämä siis vuonna 2016)

teknisen lautakunnan kokouksessa 24.1.2017 on listattu, että Ojamon koulun remonttisuunnittelu on käynnistynyt. Suunnitelmat valmistuvat kevään 2017 aikana.

Kaupuginhallituksen kokouksessa   8.5.2017

Kaupunginhallituksen asettama kouluverkkoryhmä päätyi esittämään
ratkaisua, jossa kaupungin yläkouluverkkoa muutettaisiin siten, että Harjun
koulusta luovutaan ja sen toiminta siirretään uuteen laajennettuun Ojamon
yhtenäiskouluun sekä Anttilan koulusta laajennettavaan Laurentiuskouluun.

Länsi-Uusimaassa kerrotaan vuonna 2012 Ojamon ilmanvaihtojärjestelmän uusimisesta. Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja muut kunnostustyöt maksoivat 1,1 miljoonaa euroa. Määrärahat oli budjetoitu kahdelle vuodelle.

Hyvä ohje Ojamon ruokalassa

Eri koulujen korjauksiin ja ilmanvaihdon parantamisiin on laitettu viime vuosina miljoonia ja samoja kouluja korjataan uudestaan ja uudestaan. Samoja vikoja. Toivon, että on opittu, toivon, ettei enää tehdä samoja virheitä.

 

 

 

 

 

Somerauhaa ei vielä ole – kiusaamisesta lumipallo

Diginatiivit nuoret harrastavat somessa, kuvapalveluissa kuviensa lähettämistä, jossa pyytävät kommentoimaan kuvia. Ikävä kyllä kommentit eivät aina ole ylistäviä eikä edes vähän kohteliaita, vaan todella ilkeitä. Pahimpia ovat ne, jotka laitetaan anonyymina.  On kehoitettu menemään suihkuun, on todettu kuvan lähettäjän olevan ”säälittävä”, onpa  jopa kehoitteena ollut ”tapa ittes”.

Kaverit ovat vertailukohteita itselle ja kuvien kommentointi voi vahingollista nuoren itsetunnolle, mutta sitä on vaikea välttää, varsinkin, kun he itse sitä pyytävät. Kunpa he ymmärtäisivät lopettaa sen pyytämisen. Varsinkin tuossa iässä, jossa ollaan niin kriittisessä vaiheessa kasvamisen ja oman sukupuoli-identiteetin löytämisen kanssa. Tämän kuvien arvostelujen pyytämisen lisäksi nuorilla on myös järjetön tapa pyytää toisia esittämään mitä kysymyksiä tahansa ja lupaavat vastata rehellisesti niihin. Odottaa sopii, että kysymykset tosiaan ovat mitä tahansa, mutta niin ovat vastauksetkin. Usein ne ovat myös ihan hirveitä.

Tämä somekiusaaminen ja urpoilu jatkuu koulussa. Tytöt ovat alkaneet syrjiä toisiaan, jätetään ulkopuolelle ja haukutaan. Kommenteista saadaan ilmiriita aikaiseksi, muita otetaan mukaan ja se leviää ja muuttuu hallitsemattomaksi. Valehdellaan toisista, ei kerrota (luonnollisestikaan) koko totuutta, eikä voida myöntää virheitä, saati antaa niitä anteeksi. Lumipallo.

 

Facebook ja Instagram ovat määritelleet ikärajakseen 13 vuotta. Ikärajat perustuvat yhdysvaltalaiseen lainsäädäntöön, mutta Suomessa ne ovat lähinnä vitsi. Palveluun voi syöttää minkä tahansa iän, eikä siitä koidu kenellekään mitään seuraamuksia.

some on

 

Olisiko mahdollista, että kännykät otettaisi oppilailta tunnin ajaksi pois? Minä ainakin olen kotona puhunut siitä, ettei tunneilla känny olisi käden ulottuvilla (kuuroille korville menee), mutta tuntuu minun puheeni olevan seinille puhumista. Tuleeko tässä oppilaiden oikeudet ja vanhempien oikeuskäsitys vastaan? Joissain kouluissa oppilaille on kännyköille hylly tms luokissa.

Meidän nuoremme ovat diginatiiveja. Diginatiivin käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Alun perin termi ei siis määritellyt sitä, miten hyvin tai huonosti nämä digimaailman alkuperäisasukkaat hallitsevat uutta tieto- ja viestintätekniikkaa. Diginatiivit eivät luonnostaan osaa käyttäytymissääntöjä, eivätkä näin ollen ymmärrä oikeasti käyttäytymisensä seurauksia itselle eikä toiselle.

Sosiaalinen media ei katoa mihinkään, se kehittyy ja muuttuu ja meidän on kehityttävä sen mukana. Uskoisin, että ratkaisu voisi olla mediakasvatuksen lisääminen. Mediakasvatus kuuluu koteihin, mutta uuden OPS2016 mukana sen pitäisi kuulua myös kouluille. Toki kouluissa on ollut mediakasvatusta, nettipoliisien käyntejä, mutta riittääkö se? Mediakasvatuksen lisääminen, tai siihen sosiaalisen median käytön opastuksen sisällyttäminen saattaa olla ehkä vähän vaikea, mutta kestävä tie, ja näen sen välttämättömänä tienä. Jos opittaisi käyttäytymissääntöjä ja medialukutaitoa jo vaikka alakoulusta lähtien, eikä se olisi vain yhden tai kahden kerran tiivis paketti, vaan pidempiaikainen opintokokonaisuus, kehittyisi harkintakyky. Opittaisi ehkä oikeasti ymmärtämään myös se, mitä toiselle voi sanoa. Miltä toisesta tuntuu.

Luonnollisesti tämä vaatisi myös lisäkoulutusta opettajille. Sitten tullaankin rahakysymykseen eli siihen, onko kunnilla varaa kouluttaa.

Vaikka edellä olevasta ei välttämättä voisi kuvitella, ovat nuoret yleensä ottaen fiksuja.

Tutkimuksen mukaan nuoret itse toivoisivat median opetusta.

  • 71 % nuorista haluaisi sosiaalisen median opetusta oppilaitoksiin, mutta samalla toivovat opetusta tapahtuvan kotona.
  • Tutkimuksen perusteella nuorten palveluiden käyttäminen tuskin muuttuu radikaalisti ainakaan vuoteen. WhatsApp, Facebook, Instagram, YouTube ja Snapchat ovat selkeästi kärjessä kun kysyttiin, missä palveluissa he ovat läsnä vuoden kuluttua.

(lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/tiivistelma/)

Some on tullut jäädäkseen. Monelle se on tärkeä työkalu ja tärkeä paikka sosiaaliselle kanssakäymiselle. Olisi hyvä, jos yhdessä voisimme miettiä yhteiset säännöt, vaikka

  • kuinka käyttäytyä (älä kiusaa/hauku/herjaa/valehtele toisesta)
  • kunnioita toista
  • mieti, kuka lukee viestisi ja kenelle se voi välittyä
  • älä järjestä harmia
  • milloin ollaan somessa (aika/paikka/kenen kanssa olet)

#somerauha

 

Älä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.

Uudelleen postaus vanhasta blogistani. Tää on joka vuotinen tunne, vaikka Pyry on mielessä joka päivä, tää murskaava tunne valtaa pahiten aina näihin aikoihin ja vuodenvaihteessa, Pyryn kuolinpäivänä.
Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen koko tämän viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni huomiseksi hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra. Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.
Itkeminen alkoi jo aiemmin ja tänään sitä on riittänyt. Huomenna olisi Pyryn syntymäpäivä.
Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan. Synnyttäminen kesti 23 tuntia ja olin ajatellut innokkaana ensisynnyttäjänä, luomusynnytysten puolestapuhujana, että ilman mitään kivunlievityksiä mennään. Ei menty.
Saimme lääkärintarkastuksessa täydellisen terveen pojan kotiin. Parin viikon päästä ihmettelin neuvolassa hänen sinisiä kynnenalusiaan, oli kuulemma ihan normaalia.

Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä.

Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Eräskin lääkäri totesi kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että ”voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen” ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että ” hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa”.

Tää päivä on mennyt alakuloisena, huomisesta en tiedä miten menee, mutta se menee elossa olevien lasteni kanssa. Joka päivä yritän muistaa olla kiitollinen neljästä elossa olevastamme ja kolmesta Jyrin jo aikuisesta lapsesta. Neljä ihanaa lastamme: ihastuttava/raivostuttava murkku Pouta, ihastuttava/raivostutta esiteini Puro, ihana pikkulintu Paju ja ihana/leikkisä/tunteikas Puhuri. Vaikka menetimme ihanan, rakkaan lapsemme, on meillä elämä jatkunut. Välillä paremmin ja välillä raskaammin.