Euroopan huumeraportin tulee järkyttää meitä

Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Tämä käy ilmi kesällä julkaistussa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportissa.

THL:n tilastojen mukaan yliannostukseen kuoli viime vuonna 206 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiasta. Tilaston ulkopuolelle jäävät huumeiden aiheuttamiin sairauksiin menehtyneet sekä vaikutuksen alaisena tapahtuneet onnettomuudet ja väkivaltaiset kuolemat.

Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on tunnustaa elävämme yhteiskunnassa, jossa yksinpärjääminen on hyve, jossa häpeä ja syyllisyys ovat vahvasti läsnä päihteitä käyttävien ihmisten sekä heidän läheistensä elämässä. Tärkeää on huomioida kuinka puhumme toisistamme, kuinka puhumme päihdeongelmaisista. Usein myös lukee ja kuulee kommentointia, jossa syyllistetään päihdeongelmaista: ”olisit kieltäytynyt”, ”ei kenenkään ole pakko ottaa sitä ensimmäistä”, ja niin edelleen, Unohdetaan, että päihdeongelmainen on aina jonkun lapsi, unohdetaan, että päihdeongelmainen voi olla jonkun sisar, serkku, isä tai äiti.

Yllämainitut seikat ovat usein myös este hoitoon hakeutumiselle.

Alexis Goosdeelin, EMCDDAn (Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus) johtajan mukaan vuoden 2022 huumeisiin liittyvien suuntauksien analyysistä erottuva viesti voidaan tiivistää ”kaikkialla, kaikkea, kaikille”.

Euroopan huumeraportti suomeksi:

Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen

Itse näkisin tärkeänä edistysaskeleena ja välttämättömänä päätöksenä sen, että opetussuunnitelmaan lisätään päihdekasvatusta myös alakouluikäisille. Kahdeksannella luokalla keskustelu on liian myöhään, jos siitä ei ole jo aiemmin puhuttu.

Silmien sulkeminen, moralisointi eikä pään pensaaseen laittaminen ole ratkaisu. Ongelma ei katoa, vaikka yrittää olla näkemättä.

Samoin näkisin, että neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä keinoista ja tärkeä osuus päihdepolitiikan kehittämisessä.

Tyttöjen alidiagnosointi ja ahdh:n osuus päihdepoleilla

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD ei katso sukupuolta, mutta ympäröivä yhteiskunta katsoo. Oireenkuvassa on eroja sukupuolten välillä, ja poikien ADHD diagnosoidaan noin kolme kertaa yleisemmin kuin tyttöjen. ADHD-ihmisillä on muuhun väestöön nähden usein enemmän päihdeongelmia, keskeytyneitä koulutuksia ja haastavia ihmissuhteita. Niistä seuraa häpeää. Kun saa selityksen omalle käytökselleen ja sille, miksi asiat ovat niin vaikeita, häpeä saattaa hellittää ja armollisuus nostaa päätään. Myös tarkkaavaisuushäiriön kylkiäisenä tulleet masennus-, uupumus- ja ahdistuneisuusoireet voidaan oikean diagnoosin avulla vihdoin saada kuriin.

Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD voi hoitamattomana suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Päihdehäiriöisistä se todetaan noin neljäsosalla. Aikuisilla ADHD-potilailla muu psykiatrinen sairastavuus on lisäksi yleistä, ja se voi vaikeuttaa diagnosointia.

Vuonna 2018 kansainvälinen asiantuntijaryhmä julkaisi konsensuslausuman, joka perustui kattavaan tutkimusnäyttöön 212 julkaisusta. Sen mukaan ADHD tulee seuloa kaikilta potilailta, joilla on päihderiippuvuus, ja diagnostiset tutkimukset on tarvittaessa käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti. (Lääkärilehti 2021)

Me pystymme vähentämään päihteiden käyttöä. Me pystymme auttamaan lapsia ja nuoria. Me pystymme tukemaan neurovähemmistön nuoria ja lapsia. Meillä on tutkimustieto, meillä on ratkaisut.

Artikkeleja Euroopan huumeraportista:

Artikkeleja neuropsykiatrisista haasteista ja päihteistä:

Aborttilaki muuttuu

Eduskunta äänesti aborttilain muutoksesta 27.10.2022. Muutoksen myötä raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa ja 12. raskausviikkoon asti riittää raskaana olevan oma pyyntö. Eduskunta äänesti muutoksen puolesta 125-41 (yksi tyhjä, 32 poissa).

Uudistuksen taustalla on kansalaisaloite, joka keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta syksyllä 2020. Kansalaisaloitteen taustalla oli kampanja nimeltä Oma tahto 2020 ja tämän uudistuksen puolesta teki moni paljon töitä, monet kansalaisjärjestöt, naisjärjestöt. Vaikka itse kansalaisaloite hylättiinkin, vanhentunutta lakia uudistettiin ja siihen sisällytetään nyt kansalaisaloitteen keskeinen muutos eli oikeus raskauden keskeyttämiseen raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka. Myös vaatimus kahden lääkärin lausunnosta on poistumassa.

Eduskunta hyväksyi myös lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää välittömästi valmistelun raskauden keskeyttämisestä annetun lain laajemmasta kokonaisuudistuksesta tavalla, joka edelleen vahvistaa raskaana olevan itsemääräämisoikeutta.

Itse otin kantaa edellisenä päivän twitterissä lakimuutoksen puolesta ja otin ilolla vastaan eduskunnan äänestystuloksen. Tämä tärkeä iso muutos.

Keskustasta aborttilain uudistamista vastaan äänesti neljä kansanedustajaa ja tyhjää äänesti yksi. Suurin osa keskustan eduskuntaryhmästä äänesti kuitenkin muutoksen puolesta. Perussuomalaisista vastaan äänesti selvä enemmistö: 31 kansanedustajaa. Kristillisdemokraattien koko eduskuntaryhmä äänesti vastaan.

Vastaan äänestäneitäitä oli monia, mutta silti pääuutisissa on keskustan neljä vastaan äänestänyttä nostettu uutisaiheeksi. Toki se, että on hallituspuolueesta, nostaa valiokunnan esitystä vastaan äänestäneen painoarvoa. Toisaalta aborttilaki on alun perin kansalaisaloite eikä hallituksen esitys, joten hallituspuolueen jäsen voi katsoa, että koska asiaa ei ole linjattu hallitusohjelmassa, on päätettävä asia erityyppinen, eikä koske hallitusvastuuta.

Vastaan äänestivät:

Perussuomalaiset: Sanna Antikainen, Juho Eerola, Ritva Elomaa, Jussi Halla-aho, Petri Huru, Olli Immonen, Vilhelm Junnila, Toimi Kankaanniemi, Ari Koponen, Jari Koskela, Jouni Kotiaho, Sheikki Laakso, Rami Lehto, Mikko Lundén, Leena Meri, Juha Mäenpää, Jani Mäkelä, Jukka Mäkynen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Sakari Puisto, Riikka Purra, Lulu Ranne, Mari Rantanen, Jari Ronkainen, Sami Savio, Jenna Simula, Ville Tavio, Veikko Vallin, Ville Vähämäki ja Jussi Wihonen.

KD: Sari Essayah, Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman.

Keskusta: Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen, Markus Lohi ja Ari Torniainen.

Valta kuuluu kansalle: Ano Turtiainen.

Poissa:
sdp:
al-Taee Hussein, Eskelinen Seppo, Kari Mika, Kiljunen Anneli, Mäkinen Riitta, Mäkisalo-Ropponen Merja, Salonen Kristiina, Skinnari Ville, Tuppurainen Tytti
ps: Juuso Kaisa, Niemi Veijo, Slunga-Poutsalo Riikka, Tynkkynen Sebastian,

kok: Autto Heikki, Kaleva Atte, Koulumies Terhi, Marttinen Matias, Mykkänen Kai, Risikko Paula, Vestman Heikki

vihr: Koponen Noora, Petelius Pirkka-Pekka

rkp: Bergqvist Sandra, Blomqvist Thomas, Löfström Mats

sekä Wille Rydman

Keskustan edustajista poissa olivat työmatkalla Japanissa oleva puolustusministeri Antti Kaikkonen, Hannakaisa Heikkinen, Hanna Huttunen, Katri Kulmuni, Jari Leppä ja Juha Sipilä.

Poissaoloon voi aina olla erilaisia syitä, esimerkiksi työmatka tai sairastuminen, tai omien arvojen vastaan äänestämisen tuska.

Vastaan äänestivät keskustasta Pekka Aittakumpu, Ari Torniainen, Markus Lohi ja Mikko Kinnunen. Tyhjää äänesti Hanna-Leena Mattila.

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta

Hallitus antoi esityksensä uudeksi translaiksi 22. syyskuuta 2022. Esityksessä on paljon hyvää, esimerkiksi se, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen juridiseksi vahvistamiseksi, poistuu. Ensi vuodesta alkaen transihmiset pystyisivät muuttamaan väestötietojen sukupuolimerkinnän yksinkertaisemmin kirjallisella hakemuksella.

Esitykseen on kuitenkin jäänyt vakavia puutteita. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei jatkossakaan olisi mahdollista alle 18-vuotiaille. Tämä loukkaa räikeästi translasten ja -nuorten ihmisoikeuksia.

Sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollisuus vähentäisi transnuorten itsemurhariskiä, parantaa psyykkistä hyvinvointia ja voisi suojata negatiivisilta ennakkoluuloilta.

Lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa lokakuun alussa. Keskustelussa oli useita vihamielisiä puheenvuoroja, joissa kaikuivat kansainvälisesti tutut virheargumentit. Ne ovat tietoisia yrityksiä heikentää transihmisten oikeuksien toteutumista.

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta!

Esimerkiksi Norja, Islanti ja Tanska ovat uusineet translakejaan itsemääräämisoikeuteen perustuviksi. Tämän jälkeen ei ole ollut väärinkäytöksiä, vaan ainoastaan kasvua sukupuolivähemmistöjen mahdollisuuksissa osallistua yhteiskuntaan.

Julkisuudessa liikkuu paljon virheellisiä ja ihmisoikeusvastaisia väittämiä transihmisistä ja heidän oikeuksistaan. Niillä konservatiiviset voimat pyrkivät hämmentämään ja häiritsemään päätöksentekoa.

Vihamielisten puheenvuorojen ja kommenttien lukeminen voi olla raskasta etenkin ihmisille, joiden oikeudet ja arvon puheenvuorot suoraan kyseenalaistavat.

Jos et ole vielä allekirjoittanut Amnestyn vetoomusta, käythän allekirjoittamassa nyt. Minä olen allekirjoittanut sen, sillä haluan olla rakentamassa maailmaa, jossa jokainen lapsi ja nuori saa elää vapaasti juuri sellaisena kuin on.

Vetoomuksessa vaaditaan, että Suomen päättäjät noudattavat asiaa koskevia kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja. Niiden mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee olla mahdollista iästä riippumatta.

Allekirjoittamaan tästä:

https://www.amnesty.fi/vetoomukset/marinin-hallitus-ja-eduskunta-alkaa-pettako-translapsia-ja-nuoria/

Kunnallisvalitus Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavasta

Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.

Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.

Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.

Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti kattavasti ja hyvin aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5416834#cxrecs_s

Voit lukea valitukseni kokonaan:

Helsingin hallinto-oikeus

Sörnäistenkatu 1,

00580 HELSINKI

Asia

Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava

Vaatimukset

Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.

Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.

Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.

Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.

Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.

Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.

Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.

Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.

8.9.2022

Lotta Paakkunainen

HUS-yhtymän säästöille löydyttävä vaihtoehtoja

HUS on nyt julkaissut esityksensä säästökohteista, joihin kuuluu mm. traumapäivystyksen sekä yhteispäivystyksen lopettaminen Lohjan ja Porvoon sairaaloissa. Näiden lisäksi HUS psykiatrian osastomuutokset Helsingissä (nuorisopsykiatrian tutkimusosaston lopettaminen ja kahden geropsykiatrisen osaston yhdistäminen). Listalla on tarkoitus säästää noin 90 miljoonaa euroa.

Jos nämä esitetyt säästöt toteutetaan, ne vaikuttaisivat hyvin paljon uusmaalaisten arkeen, jonoihin sekä potilasturvallisuuteen. Ajattelisin myös, että näiden toimipisteiden lakkauttamisen säästöt menisi käytännössä muutosinvestointeihin, jotka ovat välttämättömiä tehdä, niihin toimipisteisiin, jotka jäävät jäljelle. Puhumattakaan mitä tekee nuorisopsykiatrian tutkimusosaston lakkautus. Tällä esityksellä osoitetaan miten vähän ymmärretään nuorten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin päälle, miten vähän nähdään kokonaisuutta. Surullista ja lyhytnäköistä.

Lohjan trauma- ja yhteispäivystyksen lakkautus vääjäämättä johtaisi myös synnytysosaston vaarantumiseen.

Tällöin yksikön lakkauttamisesta kaavaillut säästöt asettuvat hyvin kyseenalaiseen valoon siksikin, kuinka muiden synnytysyksiköiden voisivat hoitaa yli tuhatta nyt Lohjalla hoidettavaa synnytystä. Pahimmillaan lakkauttamisella vain kasvatetaan kustannuksia ja eriarvoistetaan Uudenmaan asukkaita.

Lohjalla turvaudutaan esimerkiksi keisarileikkauksiin sekä vastaavia riskejä ja kustannuksia lisääviin toimenpiteisiin muita HUSin sairaaloita vähemmän. Lääketieteen mittareilla Lohja synnytysosaston tulokset ovatkin olleet erinomaisia. Tilastojen mukaan matkasynnytysten määrä on Uudellamaalla kasvanut muuta Suomea nopeammin.

Minulla itselläni on kokemusta kuudesta synnytyksestä: olen itse synnyttänyt Hyvinkäällää kaksi kertaa, Naistenklinikalla kerran ja Lohjalla kahdesti. Doulana olin kerran Jorvissa. Kaikkein paras (jos synnytyksestä kokemuksena voi niin sanoa) synnytyskokemus on ilman muuta ollut Lohjalla. Sain yksilöllistä hoitoa, selkeitä ohjeita, empatiaa, erilaisia vaihtoehtoja synnyttää ja kätilö oli synnytyksessä mukana (tämä ei joka sairaalassa ole ollut itsestään selvää). Toivon, että mahdollisimman moni saisi vielä huomenna ja tulevaisuudessa kokea saman erinomaisen hoidon.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5373944

Ojamolla pidettiin huolta lauantaina

Kävimme lauantaina lasteni kanssa Ojamolla PidäHuolta Avustukset ry:n järjestämässä tapahtumassa. Tapahtumassa oli kirppis, islanninhevosia ja 100 litraa makkarakeittoa. Saapuessamme keitto oli jo loppu, mutta ihanaa kakkua oli vielä. Keitto ja kakku olivat yhdistyksen perustajan, Laila Janhusen tekemiä.

PidäHuolta Avustukset ry on lohjalainen, sitoutumaton yhdistys, joka auttaa vähävaraisia. Yksi sen tärkeimmistä toimintamuodoista on ruokajakelu yhdistyksen toimitiloissa neljä kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kello 11–15. Yhdistys jakaa hävikkiruokaa, jota haetaan arkipäivisin Klaukkalan Citymarketista, viikonloppuisin Lohjan Citymarketista. Jakopäivinä ruokakassin hakee 50–140 eri ikäistä ihmistä. Viikonloppuisin hakijoita voi olla 180.

Yhdistys on perustettu maaliskuussa 2020. Yhdistyksen toimintaa pyörittää muutaman vapaaehtoisen tiimi. Lisäksi yhdistyksellä on kaksi työkokeilussa olevaa työllistettyä. Oman toimitilan yhdistys sai Ojamon liikekeskuksesta vappuna 2020. Siellä on kirpputori, josta voi ostaa esimerkiksi pestyjä ja puhtaita vaatteita, kenkiä ja kodin tavaraa. Kirpputorin tuotto ohjataan yhdistyksen toimintaan.

Jouluna yhdistys pääsee järjestämään jouluruokailun kaupungin tarjoamissa tiloissa. Siitä varmasti lisää tietoa lähempänä, esimerkiksi yhdistyksen fb-sivulla: https://www.facebook.com/pidahuoltaavustukset/

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5357180