Pullin koulun lakkautus lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 10.3.2021 käsiteltiin myös Pullin koulun lakkautusta. Vuoden 2021 talousarvio on valmisteltu talouden tasapainottamisohjelmaan hyväksyttyjen säästökohteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousarviota joulukuussa 2020 ja päättänyt myöntää Pullin koulun toimintaan määrärahat vuoden 2021 osalta ajalle 1.1.2021-31.7.2021.

Kyseessä oli tällä kertaa hallinnollinen lakkauttaminen.

Perusopetuksen koulun hallinnollinen lakkauttaminen

Lohjan kaupungin hallintosäännön mukaan perusopetuksen koulujen hallinnollisesta lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Lakkauttamisen valmistelusta vastaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualue ja valmistelu tulee toteuttaa hallintolakiin kirjatun menettelyn mukaisesti. Esitys lakkautettavasta koulusta tulee perustella hallintolain edellyttämällä tavalla sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Ennen asian käsittelyä alueen asukkaita tulee kuulla ja kuulemisesta tulee tehdä muistio. Lohjan kaupunki on myös sitoutunut noudattamaan Lapsiystävällinen kunta -ohjelman periaatteita, joiden mukaan osana merkittävän asian valmistelua tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi sekä lasten kuuleminen.

Muistan edelleen karvaasti Hyrsylän koulun hallinnollisen lakkauttamisen. Kesäkuussa päätös ja elokuussa Hyrsylän lapset olivat jo Oinolan koulussa, mutta Hyrsylän oppilaina.

Pullin tilanteen tekee aika samanlaiseksi se, että vastaanottava koulu ei ole Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja valtuuston vuoden 2015 tekemän linjauksen mukaisessa kunnossa. Toki tuolloin päätös oli, että vastaanottavan koulun tulee olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa, Mäntynummihan on 81% tällä hetkellä. Tämä vain siksi, että aiemmin kuntoisuusprosentteja laskettiin kiinteistöistä, nyt kokonaisuudesta. Jos kiinteistöalueella on yksi hyväkuntoisempi rakennus, nostaa se prosentteja kummasti.

Asukkaat olivat ottaneet jälleen paljon kantaa ja yhteydenottoja oli tullut useita, kiitos niistä. Jokaisen yhteydenoton jälkeen oli jälleen enemmän tietoa alueesta, sen perheistä ja koulunkäynnin arjen sujumisesta.

Asiaa valmistellessa oli tehty lapsivaikutusten arviointi, kuultu lapsia (tosin päivän varoitusajalla) ja asukkaita. Kuulemistilaisuudessa asukkaille kerrottiin mm. että lakkautuksesta ei tule säästöjä henkilöstökuluihin, koska henkilöstö siirtyisi. Talouden tasapainottamislistalla tosin henkilöstö oli yksi säästökohde.

Asiasta ei käyty yhtä pitkää keskustelua kuin Nummenkylän koulun kohdalla, mutta äänestämään päädyttiin.

Riitta Luhtala (ML) teki vastaesityksen, jota minä kannatin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää 

1. hylätä Pullin koulun hallinnollisen lakkauttamisen

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se päättää

2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun 

2.2 varmistaa koulun terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön sisäilman laadun suhteen

2.3 todeta, että Pullin oppilaitten siirtoon palataan vasta, kun MYKin sisäilma on todettu turvalliseksi

Vastaesitys voitti 7-6.

Tämän jälkeen asia menee vielä kaupunginhallitukselle ja sen jälkeen valtuustoon.

Nummenkylän koulun ja Metsätähdet päiväkodin lakkautus lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokuksessa 10.3.2021 käsiteltiin Nummenkylän koulun ja Metsätähdet-päiväkodin lakkautuksia. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koulun lakkauttamisen vuoden 2021 aikana osaksi talouden tasapainottamisohjelmaa. Vuoden 2021 talousarviossa koulun toimintaa varten on varattu määrärahat ajalle 1.1.2021-31.7.2021.

Vaikka valtuustossa näin oltiin päätetty aiemmin, näin kuitenkin tarpeelliseksi tehdä vastaesityksen, sillä mielestäni koulualueita pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Tämän lisäksi alueen asukkaiden vahva viesti on ollut se, että koulun toiminta on kylälle ja kylän perheille tärkeää. Koulu on aina kylän elinvoimaisuudelle yksi tärkeimmistä tekijöistä sekä perheiden ja nimenomaan lasten arjen sujuvuuden vuoksi koulu tulisi säästää. Nummenkylä voisi olla kasvava kylä, hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kasvavan Nummelan kainalossa, josta kasvun on mahdollista levitä idylliseen Nummenkylään.

Lähikouluryhmän jäsenet olivat tehneet aloitteen kouluverkon säilyttämisestä, mutta tämä aloite ei ollut kohdennettu kokouksessa tähän pykälään, vaan muiden aloitteiden käsittelyn kanssa.

Tekemäni vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. hylätä Nummenkylän koulun lakkauttamisen 1.8.2021 alkaen ja;

2. esittää kaupunginhallitukselle sekä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen, että se

2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun

2.2 varmistaa koulujen terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön sisäilman laadun suhteen

2.3 asiaan palataan, kun Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisu on valmis

Hävisin esitykseni 4-9.

Koska esitykseni hävisi, en tehnyt päiväkodin kohdalla vastaesitystä. Päiväkoti toimii koulun tiloissa ja jos ei koulua ole, ei ole järkevää ylläpitää päiväkotia koulun tiloissa.

Tämän jälkeen nämä päätökset menevät vielä kaupunginhallitukselle sekä valtuustoon.

Tyttö, usko itseesi

Naistenpäivänä katselin kuvia naistenpäivään liittyen ja kiinnitin huomioni siihen, että naiset kuvataan naistenpäivänä(kin) usein joko tutuun, muotiluomuksiin tai tasa-arvosta puhuttaessa miesten pukuja muistuttaviin asuihin vakavin katsein.

Olen kahden siskon sisar.

Olen kolmen tyttären äiti ja kolmen äitipuoli.

Olen isotäti kahdelle tytölle.

Näitä kuvia katsellessani ajattelin, että haluan sanoa näille tytöille (ja olen sanonutkin), että ole se, joka olet. Olet hyvä juuri tuollaisena. Katso eteenpäin, ole armollinen itsellesi ja muille. Olet upea, olet hyvä!

Tähän päivään sopii runo, jota olen arvostamilleni naisille lähettänyt, minun lempirunoni:

Nukkumaan käydessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän,

uitan, pesen,

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,

kehun:

Sinä pieni urhea nainen,

minä luotan sinuun.

– Eeva Kilpi –

#naistenpäivä #teamlotta21

Vaalikynä-mielipide: Nepsylasten oikeudet eivät aina toteudu

Kirjoitin Länsi-Uusimaahan ja Karkkilan tienooseen mielipidekirjoituksen nepsylasten oikeuksista.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3930627

Nepsydiagnoosien, eli neuropsykiatristen haasteiden (mm. ADHD, Asperger, autismin kirjo) määrä on kasvussa, vaikka esimerkiksi tytöt ovat alidiagnosoituja, saavat myöhään tai jäävät jopa kokonaan ilman diagnoosia. Tuolloin tulee helposti väärinymmärretyiksi, ei itse ymmärrä itseään ja pahoinvoinnin lisääntyessä on suuri vaara syrjäytymiselle, masennukselle sekä päihteiden käytölle.

Vanhempien ja perheen oikeus saada asianmukaista tukea on yksi tärkeimpiä lapsen oikeuksia. Oikeus on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Suomen perustuslakiin.

Nepsylasten ja heidän perheidensä arjessa tämä oikeus ei tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla. Vertaistukiryhmät ovat täynnä tarinoita hoitamatta jättämisistä, kesken jääneistä hoidosta sekä umpikujiin joutumisista.

Nepsyjen haasteet ovat ulkopuolisille näkymättömiä ja niitä vähätellään. Valitettavasti koulujen, eikä aina edes hoitohenkilökunnalla ole riittävää tietoa ja taitoa toimia nepsylasten kanssa, eikä oppilashuollossa tai nuorisopoliklinikalla tarpeeksi resurssia tehdä huomioita ja lähettää tutkimuksiin.

Usein näyttää, etteivät nepsyasiat kuulu kenellekään ja nepsylasten perheet jäävät vammais- ja mielenterveyspalveluiden jalkoihin ja heistä tulee väliinputoajia.

Hoitamattomuudella on hintansa. Nuoren syrjäytyminen maksaa laskutavasta riippuen 300 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi perheen uupuneille vanhemmille aiheutuu työstä poissaoloja ja mahdollisesti jopa työkyvyttömyyttä. Perheen menetetyillä tuloilla ja siitä johtuvilla menetetyillä verotuloilla on myös arvonsa.

Ratkaisu monen nepsylapsen arkeen olisi diagnoosi, pienempi luokkakoko, strukturoidut ja mahdollisesti lyhennetyt koulupäivät, osittainen etäopetus sekä riittävästi ohjaavia ja oppimista tukevia aikuisia.

Inkluusio toimisi, jos resurssit riittäisivät sen toteuttamiseen. Ammatti-ihmiset tarvitsevat lisäkoulutusta nepsyasioihin. Tämän vuoksi talousarviota käsitellessä teinkin esityksen nepsyosaamisen lisäämisestä hyvinvointitoimialalla.

Huomaa hyvä on erinomainen ohje, myös nepsylapset tarvitsevat kannustusta ja hyvän huomaamista.

Lotta Paakkunainen, kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö

Voit myös kuunnella kirjoitukseni nyt myös podcastina: https://anchor.fm/lotta-paakkunainen/episodes/Vaalikyn-mielipide-Nepsylasten-oikeudet-eivt-aina-toteudu-6-3-2021-et5sr9

Tarkkana laskujen kanssa

Olettehan tarkkana. Jatkuvasti kiertää erilaisia huijauslaskuja ja -kirjeitä. Tämä ko lasku perustuu puheluun, jonka iäkäs on saanut. Puhelussa iäkäs oli kieltäytynyt tukemasta tai ostamasta mitään, mutta oli kuitenkin vastannut ensimmäiseen kysymykseen: onko (henkilön nimi) puhelimessa ja hän vastaa kohteliaana ”kyllä”. Tämä on jo riittävä peruste huijareille laittaa lasku. Puhelut tallennetaan ja sieltä se ”kyllä” napataan perusteeksi laittaa lasku. Laskussa huomioitavaa on myös se, että yleensä se tulee kotiin vain päivää, paria ennen eräpäivää, jolloin hätäisemmät ja pelästyneemmät maksavat.

Muistattehan, että

  • puheluun ei vastata ”kyllä/joo” edes kysyttäessä, onko ”se ja se” puhelimessa
  • jos vastaanotat laskun vain päivää/kahta ennen eräpäivää, on kyseessä epäilyttävä lasku
  • ”äänikuitin mukaan” maininta on myös hälytysmerkki
  • jos soitat reklamaatiota laskusta iäkkään puolesta, usealla yrityksellä on eettiset säännöt, että yli 70 vuotiaille ei myydä puhelimitse (tällä kyseisellä tosin oli yli 80 vuotiaille). Ikävä kyllä moni ei noudata tätä omaa säännöstöään, paitsi jos otetaan yhteyttä.
  • sinun EI TARVITSE maksaa laskua, otat yhteyttä ja kiellät laskun
  • nämä puhelut ollessa kyseessä, ei tarvitse olla kohtelias. Voit vain sulkea luurin

Tästä osoitteesta löydät hyviä ohjeita ja varoituksia tämän hetken huijauksista: https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/huijaukset/

Kirjoittajavieras Länsi-Uusimaa 20.2.2021: Kyllä ne hoitaa kuitenkin

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini omaishoidosta. Olen jäsenenä omaishoidon neuvottelukunnassa ja olen paljon yhteydessä asiantuntijoihin etujärjestössä. Tutustun aina taustoihin ja kysyn asiantuntijoilta ennenkuin kirjoitan, olen päätöksiä tekemässä tai aloitetta miettimässä. Tämän vuoksi en ole tehnyt aloitetta, jossa esitetään omaishoitajille lisäystä rahallisiin korvauksiin. Vapaat tulee ensin saada toimimaan ja olosuhteet omaishoitajille paremmiksi sekä valtakunnallisella tasolla huomioida omaishoitoon ohjattavat korvaukset niin, että ne ovat korvamerkittyjä. Tämän lisäksi olisi ehkä kaikkein tarkoituksenmukaisinta, että omaishoidon palkkiot olisivat verottomia, mutta kuten linkissä olevasta kirjoituksesta selviää, oli lohjalaisen aloitteentekijän puolue muiden hallituspuolueiden mukana (sis Keskusta) sitä vastaan eduskunnassa (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3484676).

Valtuustokokouksessa 17.2.2021 jätettiin aloite omaishoitajien palkkojen nostamisesta ja Länsi-Uusimaassa uutisoitiin asiasta 19.2.2021. Aloite ja kirjoitus osoittavat hyvin sen, miten vähän asiasta oikeasti tiedetään. Esimerkiksi se, että kyseessä ei ole palkka, vaan palkkio. Yleisimmässä maksuluokassa 413,45 euroa/ kk. Tukea verotetaan palkkiona eli veroprosentti nousee pienilläkin tuloilla yli 30 prosentin. Kenenkään tilanne ei sillä parane, että tuki nousisi muutamalla kympillä.


Kyllä ne hoitaa kuitenkin

Omaishoidosta puhuttaessa kiinnitetään huomiota lähes poikkeuksetta liian pieniin palkkioihin. Omaishoidon tuessa on kuitenkin kyse muustakin. Yksi tärkeimmistä tuen muodoista on vapaat.

Omaishoidon vapaissa tärkeää olisi ennakointi. Usein omaishoitajat kokevat, että vapaita on hankala pitää, sillä intervallihoitopaikkoja on liian vähän ja korona-aika on tuonut lisähaasteita vähäisiinkin paikkoihin. Jotta omaishoitajat voisivat käyttää heille kuuluvia vapaapäiviä, tulisi hoidettavalle olla turvallinen sijaishoitopaikka. Ikääntyvä Lohja ei selviä vanhustensa hoidosta kunnialla ilman omaisten osallistumista hoivaan ja huolenpitoon.

Entä lapsiperheet, joissa huoltaja on omaishoitajana lapselleen? Olin luottamushenkilönä kutsuttuna perheille suunnattuun omaishoidon keskusteluiltaan, jossa keskustelu oli vilkasta ja keskustelun aikana erittäin usein nousi esiin palvelunohjauksen tarve, tasavertaisesti jaettu tieto ja selkokieliset ohjeet. Palvelun myös koetaan olevan epätasa-arvoista, toiset saavat neuvoja ja ohjeita paremmin, helpommin lausuntoja, kohderyhmienkin välillä on suuria eroja, esimerkkinä perheiden palvelut verrattuna iäkkäiden palveluihin.

Perheille jää usein epäselväksi mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, mitä palveluja haetaan sosiaalihuoltolain, mitä vammaispalvelulain puitteissa. Perheet kokevat, että palvelut ovat liian hajallaan, yhden oven taktiikkaa ei ole olemassa erityisperheille.

Perheet miettivät illan aikana myös sitä, mitä voisivat itse tehdä paremmin ja voiko itse edes vaikuttaa? Vanhemmat toivat esiin myös omia ajatuksia ja pelkoja siitä, mitä itse tuntevat. Haasteet perheissä? Lapsen hyväksyminen kodin ulkopuolella?  Miten lääkärit? Tunnetaitojen käsittelyjen haasteet lapsella tai aikuisella. Jos omaishoitajana ei jaksa lapsenhoitoa, ymmärretäänkö sitä? Usein tuntuu siltä, että jos et jaksa lasta, helposti tehdään lastensuojeluilmoitus, tai tuodaan esiin, että saat palveluja helpommin, jos se tehdään. Ja omaishoitaja vain haluaisi hetken huilata, koota itseään ja ajatuksiaan. Erityisperheen vanhemmat kokevat myös usein, että hankalan vanhemman maine tulee helposti.

Omaishoito on laitoshoitoa edullisempi. Omaishoidon tulisi olla myös inhimillinen ja toivottu hoitomuoto.

Lotta Paakkunainen

lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk)

omaishoidon neuvottelukunta, jäsen

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3832508