Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa

Valtuustokokouksessa 14.2.2018 käsiteltiin mm Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syksyllä 2018 – väistötilojen lisäkustannuksia, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen sekä Ojamon monitoimijatalon tarveselvitystä.

Pidin ryhmäpuheenvuoron lyseon ja Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys-kohdissa.

Ryhmäpuheenvuoro Lukio

Monelle lukiolaiselle ja heidän perheilleen lyseon kunto on melkoinen shokki; onko tämä ohimenevää, miten tämä vaikuttaa jatko-opintoihin, harrastuksiin, työelämään, ihmissuhteisiin, asumiseen? Vaikuttaa. Toisilla koko loppuelämän.

Onneksi toisen asteen koulutuksessa verkko- ja etäopiskelu on monelle oppilaitokselle jo vakiintunut toimintatapa ja tarjolla on verkko-opetukseen perustuvia verkkolukioita, iltalukioita ja kaksoistutkintomahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on, toiset perheet ovat joutuneet äänestämään jaloilla tai valitsemaan koulun kauempaa kuusikin kertaa.

Vaikka me Keskustassa olemme tyytyväisiä siihen, miten Lohjalla on otettu huima harppaus asenteessa ja toiminnassa sisäilma-asioissa, en aio nyt toistaa muiden kiitoksia ja kehuja, vaikka luonnollisesti kiitoksenkin paikka on. Mutta on myös muistuttaminen paikka. Kehittyä ja parantaa ei voi, jos tarttuu vain kiitoksiin ja myönteisyyteen. Tulee muistaa, että väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi toisessa päässä. Suunnitelmat lyseon väistön kestosta pikaisena, on lyhytnäköistä. Väistön kesto lyhyenä säästöjen vuoksi on hyvin lyhytnäköistä. Tilaelementit kaikkine perustamis-, tontti-, ja vuokrakuluineen tulevat kalliiksi. Se talousarvioon aiemmin arvoitu 600 000 euron sisäilmaongelmien vararahasto oli ihan kiva idea.

Lyseon väistötilana olisi voitu käyttää edullisempaakin ja nopeampaa vaihtoehtoa: Nummen lukion tiloja olemassaolevana resurssina. Fasiliteetit olisivat siis jo valmiina. Nummella on tälläkin hetkellä tilaelementtejä, jotka suunnitelmien mukaan vapautuvat elokuussa. Tietenkään kaikki reilu 700 oppilasta ei olis mahtuneet Nummelle, mutta osa olisi voitu sijoittaa Sammattiin. Hajasijoitus tuskin olisi ollut opiskelijoille suuri ongelma eikä käytännönjärjestelytkään olisivat olleet yhtään sen suurempi ongelma kuin moni muukaan uudelleenjärjestely. Oppilaat, joilla on haasteita olisivat hyötyneet Nummen pienen lukion resursseista.

Lyseon väistön aikana tulee muistaa, että nopeasti ei tule hyvää. Emme varmasti halua toistaa samoja virheitä, mitä on tehty ja parasta olisi suunnitella kunnolla ja toteuttaa hyvin ja ajan kanssa. Me Keskustan valtuustoryhmässä olemme keskustelleet siitä, että kun opiskelijat ovat väistössä terveissä tiloissa, on meillä aikaa tarkastella lyseon rakennuksen tulevaisuutta.

Nyt tärkeintä on nuorten terveys. Keskustan valtuustoryhmä on esityksen kannalla.

Ryhmäpuheenvuoro Rauhala/Järneflet:

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Jälleen on yksi koulu, jossa on liian kauan lapset ja henkilökunta oireilleet.

Järnefeltin ennustamaton sisäilmaongelma tulee saada poistettua ja lasten tulee päästä terveisiin tiloihin.

Vihreät olivat tehneet todella hyvän vastaesityksen Rauhala/Järnefeltin kohdalla ja lautakunnassa olin äänestänytkin esityksen puolesta. He esittivät koko Etelä-Lohjan palvelualueen verkkoselvitystä, siihen olisi alueen koulujen lisäksi kuulunut päiväkodit, nuorisopalvelut, kaikki alueen palvelut. Mitä palveluja on, mitä puuttuu, mitä on liikaa, kunnon selvitys. Jouduin todella miettimään kantaani. Esitys on mielestäni todella hyvä ja kannatettava, mutta tällä kertaa vaa’assa painoi Järtsin lapset. Tällä hetkellä koulun tilanne on paha ja selvitys viivästyttäisi Järnefeltin toimia.

Lautakunnassa meille painotettiin, että se ei viivästytä, mutta jälkikäteen tuli ilmi, että viivästys olisi välttämätön.

Karstun koulusta lisäselvityksiä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous oli 6.2.2018 ja sitä ennen olivat karstulaiset luovuttamassa vetoomustaan koulun puolesta lautakunnalle. Sen vastaanotti lautakunnan puheenjohtajisto.

Itse ikävä kyllä myöhästyin vetoomuksen luovutuksesta, mutta mielenosoittajia ehdin kuulla ja keskustella heidän kanssaan.

Paikalla oli todella paljon kyläläisiä, kymmeniä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 60. En siitä luvusta tiedä, mutta kyläläisiä oli todella paljon. Koulun puolesta käytettiin monta puheenvuoroa ja lautakunnan puheenjohtaja puhui hyvin ja vilpittömän oloisesti.

Mielenosoitus Karstun koulun puolesta 6.2.2018
Karstulaiset osoittivat, että koulu on kylän sydän

Vaikka koulun asia otettiin lautakunnan listalta tästä kokouksesta pois, keskustelimme hetken ennen kokousta aiheesta. Siitä olimme samaa mieltä, että toivomme tarpeeksi, täsmällistä ja ennenkaikkea tarkistettua ja hyvin valmisteltua sekä mahdollisimman paljon (eli riittävää) tietoa, jotta voimme tehdä päätöksen koulun tulevaisuudesta. Sisäilmatutkimus on yksi niistä. JOS tutkimuksessa löytyy jotain ja jos saamme säilytettyä koulun, tiedämme, mitä korjata. Ja jos ei tarvitse mitään korjata, vielä parempi.

Vastaesitykselläni olisi vielä parempi pohja ja kyläläisten ja vanhempainyhdistyksen sekä aluetoimikunnan kannanottoja lukiessa näkee, että kyläläiset olisivat valmiit sitoutumaan. Nämä kannanotot voi käydä lukemassa http://www.karstukarkaliseura.fi/default.asp

Vastaesitys Karstu:
  • Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
  • Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
  • Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim.( koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)
  • Iltapäiväkerhoa toteutetaan yhteistyössä.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Ennen sisäilmatutkimusten tekoa on syytä muistaa toimittaa yläpintojen siivous. Lohjalla on työturvallisuuden vuoksi säädetty, että siistijät eivät saa siivota pintoja, jotka ovat  180 cm:n yläpuolella, joten niitä pintoja varten perustettiin Hyrsylän aikaan yläpintasiivoustyöryhmä. Toivottavasti se työryhmä on toiminnassa edelleen. Toki asiantunteva sisäilmatutkija ja mikrobinäytteiden analysoija tunnistavatkin, mikä johtuu pölystä ja mikä jostain muusta, on kuitenkin parempi, että jätetään spekulointi- ja tulkintavara pois. Jos kaupunki ehtii saamaan tälle talvelle sisäilmatutkimukset, hyvä, sillä tutkimukset tulee tehdä talvella ja sen jälkeen pitääkin odottaa jatkotutkimuksia. Jos siis jotain löytyy.

Tällä kertaa toivon todella, että tutkimusten tulokset analysoi ammattilainen, kuten nyt onkin monen tutkimuksen kohdalla ollut ja ettei viranhaltijat anna ristiriitaisia lausuntoja, kuten esim Hyrsylässä. Tällöinhän terveystarkastaja totesi, ettei akuuttia
sulkemistarvetta Hyrsylän koulun tiloissa ole, työympäristöterveyspäällikkö (ei terveyshaittaa) ja työterveyslääkäri (olisi hyvä, jos ko tiloja ei käytettäisi ennen korjausta) antoivat täysin vastakkaisia lausuntoja. Silloin luonnollisesti kuunneltiin sitä, jonka lausunto oli tarkoituksenmukaisin. Nythän koulu on myyty maininnalla ”pieni sisäilmaepäily”

Hyrsylän koulun 5-6 luokka
Hyrsylän koulu

Tällä kertaa todennäköisesti ei ole sitä pelkoa. Lautakunnalla tuntuu oikeasti olevan tahto tehdä asioita hyvin ja huolella sekä järkevästi ja ennenkaikkea oikein. Toki edellisilläkin kausilla näin on ollut, mutta nyt meillä (toivottavasti) on oppi viime kauden järkyttävistä ylilyönneistä ja, noh, virheistä.

Kiire tulee jälleen päätöksen kanssa. Kun ajatellaan sisäilmatutkimuksia, ei niitä voi tehdä hutiloiden eikä kellon kanssa ja tutkimusten analyysi tulee olla päätöstä tehtäessä. Nyt on jo helmikuu ja päätösesitys olisi oltava valtuustossa toukokuussa. Se tarkoittanee sitä, että lautakunta istuu huhtikuussa mahdollisesti ylimääräisen kokouksen, asianaan vain Karstun koulu. Toivottavasti siihen mennessä koulun selvitys ei olisi enää luonnos, kuten se on tähän asti ollut ja toivottavasti saamme siihen mennessä tarpeeksi tietoa. Vielä sitä ei ole tarjottu.

Minäkö yksin bussin
Mielenosoitus Karstun koulun puolesta

 

Pienten lähikoulujen ajojahti jatkuu, Hyrsylä-keissi saa jatkoa?

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous on huomenna ja yhtenä aiheena on Karstun koulun kohtalo. Esityslistalla koulun pykälän kohdalla liitteitä on 42, joista kannanottoja on 32 ja joista vain 3 lakkauksen puolesta, näistä yksi tosin tulkinnalla.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan suomenkielisen jaoston kokous oli viime viikon tiistaina, 30.1.2018 ja ainoana pykälänä on Karstun koulun opetuksen tulevaisuus – esityksenä lakkauttaminen.
Jaosto ei kuitenkaan ollut yksimielinen asiassa. Äänestyksen jälkeen lausunnoksi hyväksyttiin, että Karstun koulun toiminnalle annetaan jatkoaika vuoden 2021 loppuun saakka selvitystyön loppuun saattamiseksi.
Jatkoajan puitteissa tulee selvittää koulurakennusten kunto, muun muassa sisäilmatilanne sekä huomioida mahdollisen lakkauttamisen lapsi- ja sosiaaliset vaikutukset riittävässä laajuudessa, lausunnossa todetaan.
Huomenna on siis lautakunna kokous ja koulun lakkautusesitys on toistaiseksi vielä esityslistalla (ma 5.2.2018 klo 13.13) ja tulen tekemään allaolevan vastaesityksen:
Vastaesitys Karstu:
  • Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
  • Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
  • Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim.( koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)
  • Iltapäiväkerhoa toteutetaan yhteistyössä.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Lakkautusesitystä tehdessä ei ole tutkittu edellisten lakkautusten vaikutuksia niin lakkautettujen kuin vastaanottaneiden koulujenkaan oppilaisiin eikä heidän perheisiinsä. Ei ole tutkittu lakkautusten vaikutusta ympäristöön, eikä ole tuotettu laskelmia toteutuneista säästöistä. Materiaalia kyllä olisi.
Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, anteeksi, toiminnot siirrettiin Oinolan kouluun, Oinolan oppilasmäärä kasvoi 47 oppilaalla. Silloin, kun vanhin koululaiseni aloitti Oinolassa seitsemän vuotta sitten, oli oppilasmäärä 143. Nyt oppilaita on yli 200. Vastaanottava koulu ei ollut vastaanottavassa kunnossa. Sisäilmaltaan ja kunnoltaan kyllä, mutta muut resurssit sitten ei. Opettajat tekivät töitä aivan äärirajoilla ja uupumusta oli näkyvillä, vaikka päällisin puolin yrittivät pitää kaiken kasassa.
Karstun lakkautusta puoltavat vetoavat siihen, että Roution uuteen kouluun menee helposti kaikki karstulaiset ja vielä enemmänkin, mutta uusien oppilaiden tullessa kouluun tulee järjestää ryhmäytymiset, yms. Oinolassa tehtiin kovasti töitä ryhmäytymispäivien kanssa, oppilaat eivät saaneet tutustumispäivää, koska päätöksenteko viivästyi kesäkuuhun, eikä koulu ehtinyt järjestämään ennen koulun alkua tutustumista. Aluetoimikunta järjesti sijaistoimintana koulun alkua edeltävänä päivänä perheille tutustumispäivän ulkoleikkien parissa koulun pihalla.
Routiolla voi olla fyysisiä tiloja enemmän, mutta esimerkkitapausta käyttämässäni Oinolassa ei. Ensi syksynä koulujen alkaessa lähtee koulusta yksi kutosluokka, mutta tulee kaksi ykkösluokkaa, samoin seuraavana vuonna. Jo tänä vuonna on ongelma fyysisten luokkatilojen kanssa. Niitä ei ole. ”Emme me seinillä opeta, ja säästämme seinissä”, vai miten se olikaan Painetta tulee olemaan siihen, että 5-6 luokka tullaan siirtämään yläkoulun kiinteistöön. Se ei palvele ketään, kaikkein vähiten niitä 5-6 luokkalaisia. Koulumatkat joidenkin kohdalla ajallisesti ovat olleet toisinaan kohtuuttomia, bussimatkat joka päivä seisten, koska bussit liian täynnä. Lupaukset sisäilman laadun seuraamisesta ovat olleet täyttä puppua.
Koulun lakkautus ei koske vain tätä vuotta, vaan sillä on pidempiaikaisia vaikutuksia molempien koulujen perheiden elämään.
Karstun koulu on kylänsä sydän. Kannanottoja koulun puolesta oli tullut myös perheeltä, jolla vielä ei ole lapsia, mutta ovat muuttaneet juuri koulun vuoksi nimenomaan Karstulle. Pääkaupunkiseudun lähelle, maaseudulle, jossa on eloisa kyläyhteisö ja toimiva lähikoulu. Lohjan strategiassa OLI aiemmin maininta, että Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja maininta taisi nimenomaan olla elävä maaseutu. Eipä ole enää.
Lohjan strategiassa

Lohjan kaupunkistrategian arvot
Lohjan kaupunkistrategian arvot 2017-2025

Asukaslähtöisyys ja rohkeus ovat niitä, joita tässäkin kaipaisi. Rohkeutta kuunnella asukkaita. Yleinen mielipide on Karstun koulun säilyttämisen kannalla.

Sisäilmaongelmaisten koulujen aikana voisimme ottaa nyt mietintätauon. Hoidetaan ne oikeasti sairaat koulut, ei lähdetä ajojahtiin ja etsimään vikoja sieltä, missä niitä ei ole. Tai mitä jos tutkittaisikin oikeasti kaikki koulut? Ollaan tasavertaisia joka koulua kohtaan, jokainen koulu, jota ei ole tutkittu, sanotaan kolmeen-viiteen vuoteen, tutkittaisi nyt.

Elämme epätietoisuuden ja epävakauden aikaa. Mitä jos ihan hypoteettisesti pyöritellään ajatuksia ja mitä jos asia ei olisikaan lautakunnan esityslistalla tiistaina jostain syystä? Onhan sitäkin varmaan joskus tapahtunut. Voisiko silloin epäillä kyläkoulujen ajojahtia? Kaupungin sisäistä lobbausta koulun lakkautuksen puolesta? Esityslistallehan jossain vaiheessa koulu kyllä palaa, siitä ei ole kyse, mutta jos se olisi nyt poistettu, niin miksi? Onko pelkoa siitä, että lakkautusesitys ei mene läpi?

Miksi epäilen asiaa?

1) Tammikuussa Karstun koululla oli tilaisuus, jossa käsiteltiin Karstun alueen opetuksen järjestämisen tulevasiuutta ja siitä tehtyä selvityksen luonnosta. Tilaisuudessa oli todella paljon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Ikinä, ei ikinä ole ollut näin monta luottamushenkilöä samaan aikaan paikalla. En voinut olla ihmettelemättä syytä tähän. Viime kaudella, kun kouluverkon selvityksessä oli kyse kymmenestä koulusta ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana olin läsnä jokaisessa vastaavanlaisessa tilaisuudessa, ei yhdessäkään ollut näin montaa luottamushenkilöä. Ei yhdessäkään. En voinut olla ihmettelemättä, mikä tekee Karstun koulun nyt sellaiseksi, että tullaan paikalle? Koulun jatkon vastustajia näin monta, mutta myös monta puolustajaa. Onko nyt luottamushenkilöt eri asenteella mukana? Vai onko tässä takana muutakin?

2) kaksi lautakuntaa on käsitellyt Karstun koulua ja yksi on tehnyt jo päätöksiäkin aiheesta, vaikka kuulemisaika oli vielä kesken.

3) Kylän tulevaisuus ja elinehto on vaakalaudalla ja sen puolesta ja vastaan on vahvaa lobbausta. Varsinkin vastaan. Mikä lobbaajien motiivi on?

4) Kunnallispolitiikasta on tullut rumaa. Tai en tiedä, onko se aina ollut sitä, mutta nyt se on kaupantekoa ja suhmurointia.

Omaa vastaesitystäni luulisi kaupunginkin tukevan, sillä se olisi täydellisesti kaupunkistrategian mukainen:
Lohjan kaupunkistrategia 2017-2025
Lohja on Asukkaiden Lohja, ainakin kaupunkistragiassa
Lokova ry (Lohjan koulujen vanhemmat) on esittänyt kannanottonsa pyydettäessä ja koknaisuudessaan se on alla:

Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry kiittää kannanottopyynnöstä ja esittää kannanottonaan, että Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin muu kuin koulun lakkauttaminen, lakkauttamisen rinnalle tulisi aina esittää jokin vaihtoehtoinen tapa, jotta voitaisiin aidosti arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia.

Kunnan on huolehdittava siitä, että jokaisen lapsen koulumatka on turvallinen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden kohtuullinen. Tämä koskee myös esiopetusikäisiä lapsia.

Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden. Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista.
Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.

Lokova on saanut useita yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat huolestuneita koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.

Lokova haluaakin kysyä, toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä.

Lokova haluaa kiinnittää huomiota myös kouluverkon tarkastuksiin liittyviin valmisteluprosesseihin, joissa koulumatka ja sen pituus on yksi merkittävä näkökulma.

Verkko-oppimisen ja materiaalien monipuolinen hyödyntäminen tuo tiedon, oppimateriaalit ja palvelut koulujen ja opettajien käyttöön riippumatta niiden sijainnista tai koosta. Verkkoyhteydet mahdollistavat myös koulujen keskinäisen yhteydenpidon ja resurssien jakamisen.

Koulua tulee tarkastella kokonaisuutena, joka sisältää kasvatuksen ja oppimisen lisäksi myös muita lapsille ja nuorille tärkeitä ulottuvuuksia, esimerkiksi kuinka oppilailla on yhdenvertainen pääsy koulun puitteissa tarjottaviin palveluihin, kuinka koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, itseään, koulua ja yhteiskuntaa laajemmin koskevaan vaikuttamiseen sekä osallisuuteen.

Resurssien kohdentamisen ja rakenteellisten seikkojen huomioimisen lisäksi

on tärkeä edistää koko kouluhenkilökunnan ja oppilaiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa asenneilmapiiriä.

Väistötilanteissa asiaa tulisi ajatella laajemmin ja koko Lohjan kannalta. On tarkoituksenmukaista tutkia, missä kouluissa on resurssit ja tilaa ottaa oppilaita vastaan, ottaen huomioon pedagogiset, sosiaaliset, taloudelliset ja muut mahdolliset vaikutukset.

Oppilaaksiottoalueiden tarkastelu voisi olla tarkoituksenmukaista ja lähikoululla voitaisi tarkoittaa koulua, jonka palvelupäällikkö osoittaa oppilaalle kouluksi yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Lähikoulu voisi olla jokin Lohjan kouluista, ei aina kaikkein lähin. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi.

Tutkimuksia, selvityksiä, lapsivaikutusten arviointeja ja analyysejä tehtäessä tärkeä elementti on tulosten seuranta. Lokova peräänkuuluttaa seurantaa ja edellisten lakkautusten arviointeja, kuten kustannusvaikutusarviointeja, arviointeja vaikutuksista perheisiin, sosiaalisia vaikutuksia sekä alueen talouskehitykseen.

LÄHTEET

Pitkät kyyditykset huonontavat oppimistuloksia Etelä-Savossa — Maakunnan lähikoulujen saavutettavuus on maan heikoin

Kouluverkon raju karsinta ei tuonut toivottuja säästöjä, kun kyytimenot kasvoivat.

(https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/66d1abc1-245f-4040-9b22-a7dcd6cbfc37)

Suomen Vanhempainliiton lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan 2017

valmistelua varten

(http://www.vanhempainliitto.fi/filebank/3285- 07102016_Lapsiasiavaltuutetun_vuosikirja_2017_Vanhempainliitto.pdf)

Lapsiasiavaltuutetun lausuntopyyntö LAPS/35/2015 (päivätty 29.10.2015)

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjasta 2016 sekä arvio koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta

No niin ja editoitaanpa juttu klo 16.06: I rest my case. Foliohattuun ei ollut tarvetta, vai oliko?

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/606165-karstun-koulun-lakkautukseen-yllatyskaanne-hallitus-tehnee-illalla-paatoksen-joka

Kiitollinen siitä, että olit

Eräässä kirjoituksessani puhuin siitä, miten joulun odotukseen liittyy paljon latausta. Moni odottaa paljon joulua ja odotukset ovat korkealla, miten ihanaa on olla yhdessä, naurua, hymyä, hyvää oloa ja mukavaa yhdessäoloa. Aina se ei toteudu.

Kuinka se osuikaan jälleen niin oikeaan tänä vuonna.

Isäni menehtyi 23.12. aamuyöllä.

Synnyin etuajassa ja vanhempani ovat kertoneet, kuinka he pelkäsivät vauvan sairaalassaoloajan ja kuinka vauvalta oli otettava näytteitä ja kokoajan. Isä valvoi vuoteeni vierellä, laski jalkapohjassani olevien piikinjälkien määrän, vahti untani.

Häissäni isä piti puheen, jota kukaan ei pystynyt kuuntelemaan kuivin silmin. Eräs häävieras oli sanonut tyttärelleen, että kuule, jos mä en pysty sulle pitämään puhetta, kuule nyt. Isä sanoi minulle, että ” Heprealaisilla on kaunis nimi tyttärelleen, joka merkitsee isäsi iloitsee. Lotta, nimesi voisi olla Abigail. Olet tuonut isällesi iloa joka päivä.”

Isä oli sivistynyt herrasmies, joka ei kiroillut lasten kuullen. Eikä naisten.

Isä oli huomaavainen ja me lapset olimme hänelle todella tärkeitä. Isä muisti jokaisen syntymäpäivän ja nimipäivän. Jokaisen. Omien sisarusten puolisoineen, heidän lastensa ja heidän lastensa. Muisti laittaa aina onnitteluviestin. Jokaiselle.

Isäni katsoi kanssani Star wars-elokuvan moneen, moneen kertaan ja kuvittelin sen olevan hänelle yhtä kivaa ja elämyksellistä kuin minulle. Vasta aikuisena sain tietää, että isä inhosi Tähtien sotaa. Sellainen isi oli. Isän lempielokuva oli Kummisetä. Joulun jälkeen televisiosta tuli Kummisetä-trilogia ja se oli aika tuskallista minulle.

Kuka mulle nyt laittaa viestejä, kun inhoamani James Bond-elokuva tulee telkkarista? Kenelle nyt soitan vuoden ensimmäisen puhelun?

Kuka mulle nyt laittaa viestejä, kenelle nyt soitan?

Olen siitä kiitollinen, että saimme sen hetken lisäaikaa ja ehdin kertomaan isälle, että rakastan. Olen kiitollinen siitä, että ehdimme lasten kanssa käymään useammin.

Olen kiitollinen siitä, että isä ehti lukemaan vielä yhden kirjoitukseni.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/12/isainpaivallakin-on-valia/

Isä laittoi viestin luettuaan kirjoituksen. ”kiitos Lotta. Kaunis kirjoitus”

Isä siunattiin lähimpien läsnäollessa, kiitos myötäelämisestä.

Isän pikkuveli siunaa isän
Isäni pikkuveli, Risto Soramies siunaa isän viimeiselle matkalle
Isä
Taiteilija Hannu Räsäsen tekemä taulu isästä

Isä. Ikäväni tulee olemaan kova. Olit tärkeä.

Lohjan selkä suoristuu sisäilma-asioissa – palaute yhteislyseon sisäilmainfosta

20180110_144559

”Suositellaan välituntiulkoilua ja ikkunatuuletusta välitunneilla” – tästä olen niin iloinen ja huojentunut. Vihdoin.

Tätä suositeltiin jo Jalavan sisäilmainfossa, josta kirjoitin lokakuussa 2016 ja olen ikkunatuuletuksen puolesta puhunut paljon. Tunneilla voi myös pitää oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä, ovat suosittaneet jo jonkin aikaa, ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Lohjan lyseon sisäilmainfo oli mielenkiintoinen. Lohjan kaupungin kehityskaari sisäilma-asioissa on nouseva ja olen siitä tyytyväinen. Enää sisäilmaongelmista puhuminen ei ole tuulimyllyjä vastaan taistelua, kuten se on aiemmin ollut. Kuten esimerkiksi Tytyrin aikaan, kun vastassani oli seinä vähätteleviä viranhaltijoita ja tuhahtelevia luottamushenkilöitä, jotka toistuvasti totesivat minun lietsovan paniikkia. tässä vihdoin kaupunki alkoi suoristamaan selkäänsä, ja ymmärtämään asian vakavuuden.

Se näkyi nyt Lyseon sisäilmainfossa.

20180110_144945

Ensin opiskelijat väistöön. Heidän on päästävä terveisiin tiloihin. Lyseossa on 730 opiskelijaa, joista 59 on 10.1.2018 mennessä anonut lupaa itsenäiseen opiskeluun ja saanut luvan.

Lyseota on useaan otteeseen remontoitu, kerran laajennettu ja tässä vaiheessa yksi märkä ulkoseinä on kapseloitu sisätiloihin.

Rakennuksen ryömintätiloista löydettiin vanhoja lautoja, siis vanhoja rakennusaikaisia tukipuita, joita ihan yleisesti on jätetty kiinni. Nyt ne ovat luonnollisesti keränneet vuosia kosteutta, myös putkikanaaleista löytyi vanhoja laudotuksia. Löydettiinpä myös vanhojen polttopuiden puuvarasto, jolla kuitenkin kuulemma on vain vähäinen vaikutus, sillä tila on nyt koneellisesti alipaineistettu. Alipaineistettuna on myös osa ryömintätiloista.

”Mutta lyseo on rakennettu kallion päälle”- miten se vesi voi jäädä sinne? Olen tähän kysymykseen ja kyseenalaistukseen törmännyt monesti. Jos katsomme oikein tarkkaan, huomaamme, ettei lyseo ole ihan korkeimmalla kohdalla kalliota. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lyseon lattian alla on märkä hiekka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koska hiekka ei ole kuivaa, ei se ole päässyt kuivumaan. (rautalanka ole hyvä) Eli rakennus seisoo märällä hiekalla ja rakenteet ovat olleet siinä märässä aika kauan. Vesi on jo vuosia tehnyt tehtäviään, sitä on tullut ylös rakenteita ja valunut alas sateella, myös sisään.

Näiden löytyneiden mikrobiongelmien lisäksi olisin huolissani lyseon radopitoisuuksista. Suomessa on maaperänsä vuoksi korkeat radonpitoisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saisi olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Vanhojen asuntojen enimmäisarvo on 400 becquereliä kuutiometrissä. Eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. (stuk.fi)

Lohjalla lyseon postinumeroalueella on tehty radonmittauksia vuosien 1980-2016 välillä 170 kpl. Uusien asuntojen enimmäisarvo ylitettiin 28:ssa mittauskohteessa ja yli 300-400 becquerelliä ylitettiin 29 kohteessa. Lyseossa ei tehty radonmittauksia. Kohteen maaperän ja sijainnin vuoksi olisi ehkä voinut, mutta rakennemittaukset kertovat muutenkin karun tilanteen, joten ehkä se ei tähän ole välttämätöntä. JOS lyseon sisäilmaa tutkitaan enemmänkin, siinä tapauksessa tulisi mitata myös radonpitoisuudet.

 

 

Lyseon kuntokartoituksessa on tutkittu rakennuksen ulkorakenteita ja niistä löydettiin kuvassa lueteltuja mikrobeja.

Löydettyjä kosteusvaurioindikaattoreita

Esimerkiksi putkitunneleissa ja –kanaaleissa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, kuten kosteus- ja lahovaurioituneita muottipuumateriaaleja ja tojaeristeitä.

Tutkimustulosten perusteella kanaaleista pääsee paikallisesti sekoittumaan ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Rakennuksen ulkopuolella olevaan putkitunneliin pääsee kulkeutumaan merkittäviä määriä kosteutta rakennuksen ulkopuolelta.

Merkkiainetutkimuksissa löydettiin useita ilmavuotoja ja mm niiden kautta pääsevät ne sisäilmaa huonontavat mikrobit.

Nuoret tarvitsevat väistöä, mieluiten heti. Tehtiin rakennuksen kanssa mitä hyvänsä, tutkitaan lisää, korjataan tai puretaan, mutta opiskelijat tulee siirtää. Jokainen päivä on liikaa.

Meille on esitetty ainoana vaihtoehtona Trallalan ”puistoa” märkää parkkipaikkaa, joka sijaitsee tehtaan vieressä. Tontti pitää ostaa ja tilaelementit vuokrata. Opiskelijat pääsisivät aikaisintaan ensi elokuussa väistöön. sanoin, aikaisintaan. En usko hetkeäkään, että he jo elokuussa pääsisivät. Esimerkkinä Mäntynummen yhtenäiskoulu. Oppilaiden piti päästä syysloman jälkeen väistöön, pääsivät tammikuussa.

Onko tutkittu muita vaihtoehtoja? Esim TTS-opistoa Sammatissa? Tila on tyhjillään ja vapaa heti.

  1. Toki matkaa on 10-15 minuuttia, joutuisi miettimään kuljetuksia (ja se ei ole Lohjalla vahvin osaaminen)
  2. alakoulun ruokailua, sillä väistössä oleva alakoulu ruokailee tällä hetkellä Lyseon tiloissa,
  3. liikuntatiloja, mutta luonto olisi lähellä ja liikkuminen onnistuu myös luonnossa

Niin, nuoret tarvitsevat väistöä heti. Sammatissa olisi nopeasti ja todennäköisesti edullisemmin kuin tilaelementit. Tosin en tiedä, koska emme ole saaneet laskelmia.

Lohja on käyttänyt monia eri toimijoita sisäilmatutkimuksiin, mutta FCG:ia eniten. Se alkaa näkymään tuloksissa ja analyyseissä.

Esimerkiksi Jalavan koulussa käytetty toimijaa ei ole enää näkynyt, oliko ehdotetut toimenpiteet liikaa? oliko liian suorapuheista tekijää? Vai onko tosiaan jo liikaa ongelmia ympäri Suomea, että toimijat eivät ehdi?

Oli miten oli, Lohja on ottanut sisäilma-asioissa niin suuren askeleen, että se on huomioitu valtakunnallisesti ja pidetään nyt mallioppilaana. Hieno huomionosoitus ajatellen juuri lähtökohtia asenteessa ja toimissa aiemmin ja sitä, että kuntalaisten kuulemisesta on oikeasti opittu ja lähdetty tekoihin. TerveetTilat 2028

Matkaa kuitenkin on vielä isoihin tekoihin. Kaupungilla on vielä tekemistä oman henkilökunnan ja luottamushenkilöiden asennemuutoksen kanssa. Yksi johtavista viranhaltijoitsta ei voi olla sitä mieltä, että ”oire katoaa, kun syy katoaa.” Luonnollisesti oire katoaa, jos kyseessä on vain reaktio. Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat. Se tulee muistaa aina. Osa sairastuu, osa vakavastikin. Siitä ei parane, astma ei katoa, MCS ei katoa. Osa sairauksista voi kehittyä pitkänkin ajan päästä.

Lohjan tulisikin nyt olla tiennäyttäjä ja ottaa kouluissa käyttöön systeemi, jossa olisi aktiivinen oireseuranta (esimerkiksi Wilman kautta, tai ottaa jokin terveydenhuollon sovellus käyttöön rinnalle) kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Wilman ylläpitäjä tosin ei ymmärtänyt ottaa koppia tästä tiedustellessani aloitetta varten teknisiä valmiuksia. Olen tätä useaan kertaan ehdottanut, mutta koska en ole saanut ympäripyöreitä muminoita lukuunottamatta kunnon vastauksia, teen aloitteen asiasta.

 

Nyt kun on jälleen yksi ”yhtäkkinen pommi” sisäilma-asioissa löydetty, löytyisiköhän pian Ristin koulun pommi? Vai odotetaanko hetki, että niitä pommeja muodostuu lisää? Vai aloitettaisiinko oikeasti se ennaltaehkäisy?

Lapsiystävällistä

Lohjasta on tullut yksi niistä yhdeksästä kaupungista tai kunnasta, jotka ovat saaneet Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. On se hienoa. Oikeasti. Olin kyllä aivan varma, ettei Lohja saa sitä, mutta silloin en tiennyt, että lapsiystävällisyyttäkin voi katsoa monelta kantilta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/599695-lohjalle-kiitosta-lapsiystavallisyydesta-aiemmin-lapsiystavallinen-kunta#.WmAjsXxbgR1.twitter

Vuonna 2014 esitettiin valtuustoaloitteessa, että Lohja hakisi Suomen Unicefilta lapsiystävällinen kunta – tunnustusta. Ohjelmaan Lohja hakeutui vuonna 2016, kun koululakkautuksista ja lukion lakkautuksesta oli jo päätetty.

Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.

Kunta siis itse arvioi omia tekojaan  ja Unicef niiden perusteella myöntää tunnustuksen.

Millainen kunta on lapsiystävällinen?

Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan sitä, että lapsen oikeudet toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

• Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

• Lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.

• Sekä lapsille että aikuisille tiedotetaan lapsen oikeuksista. Lapsia ja nuoria rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat olevansa lähiyhteisönsä arvokkaita jäseniä.

Suomen UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malli perustuu kansainväliseen esikuvaan (Child Friendly City), jota UNICEF on toteuttanut vuodesta 1996. Suomalainen malli kehitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa 2012–2013. UNICEF ottaa malliin uusia kuntia vuosittain (lähde Unicef Suomi)

 

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta-projektiesittely/

ehkä Unicef voisi miettiä uudestaan kriteerejään. Vai onko tällä tarkoituksena se, että hallinnon kautta alkaa teot?

Lapsiystävällisyys ei siis tarkoita sitä, että esimerkiksi 11 kilometrin koulumatka 8 vuotiaalla ei kestä 1,5 tuntia. Tai että kaupunki ei pitäisi  lähtökohtanaan koulukuljetuksia suunnitellessaan sitä, että perusopetuslain mukaan koulumatka voi kestää 2,5 tuntia.

Otetaanpa koulumatkasta yksi esimerkki. Jos Karstun koulu lakkautetaan ja lapset siirtyvät Routionmäen kouluun:

Jos Karstulta lähtee koululainen kahdeksaksi Routiolle (koulu alkaa 8.15) kouluun  lähtee bussi noin klo 7.10. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoa on lähdettävä kävelemään noin kilometrin matkaa viimeistään 6.50 koska pysäkillä on oltava hyvissä ajoin. Routiolla bussi on 7.30.

Lapsille jää 45 minuuttia aikaa ennenkuin koulu alkaa.

Koulu puolestaan päättyy Routiolla 13.15 tai tasan 14.00. Yhtä kehnosti vuoroja tulee kotiinpäin Karstulle. Jos pääset 13.15 lähtee bussi klo 14.05. Jos pääset kahdelta et ehdi 14.05 bussiin vaan odotat klo 15.15 bussia.

Oletetaan, että koulu alkaa klo 8.15 ja päättyy klo 13.15. Lapsi lähtee kotoa 6.45. Koulu alkaa 8.15. Aikaa odotuksineen menee 1,5 tuntia.

Kotiinpäin tullessa odotat bussia 50 minuuttia, matkustat 23 minuuttia (Karstulla klo 14.28) ja kävelet kotiin 12 minuuttia (ohjeessa oleva aika kilometrin matkalle 4-luokkalaiselle). Kotona noin 14.45. Kotimatkaan aikaa 1,5 tuntia.

Lapsiystävällistä. Koulu on hieno, uusi ja moderni. Karstulainen koululainen istuu bussissa monta tuntia päästäkseen sinne. Tasa-arvoja mietittäessä ja lapsiystävällisyyttä mietittäessä tulisi miettiä myös istumisen vaaroja ja sitä, mistä bussissa istuminen on pois.

Lapsiystävällisten toimintojen ja ajattelun kehittämistyö on tärkeää, mutta niin myös todelliset teot.

Mikä olisi se realistinen taho määrittämään todellista lapsiystävällistä kaupunkia, kuntaa tai kylää? Määritelmät käytännön lapsiystävällisyydestä voisivat olla esimerkiksi tasa-arvoiset harrastusmahdollisuudet koko kunnan alueella, koulumatkojen ja koulupäivien mitta ja lisäksi kuulemiset.

On hienoa, että Suomen Unicef tällä tavalla pyrkii kannustamaan kuntia ja kaupunkeja lapsiystävälliseen päätöksentekoon, ehkä se joskus johtaa myös lapsiystävällisiin käytäntöihin.

Toistan vielä:

Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.

Kunta siis itse arvioi omia tekojaan  ja Unicef niiden perusteella myöntää tunnustuksen. Kunta myös itse kartoittaa ja valitsee, millä toiminnan osa-alueella se on lapsiystävällinen.

Minua kiinnostaisi, että  siinä vaiheessa, kun Unicef on miettinyt, että ansaitseeko kunta tunnustusta, onko kysytty muilta kuin hakijoilta itseltään, että ansaitseeko kunta ko tunnustuksen? Vai saavatko kaikki hakevat kunnat tunnustuksen?