Lotta23 – Sivu 3 – Lotta Paakkunainen

Viattomien lasten päivä

28.12. on viattomien lasten päivä. Tuolloin muistellaan kertomusta Betlehemin lastenmurhasta sekä Jeesus-lapsen ja hänen perheensä pakoa Egyptiin.

Muinaisessa kansanperinteessä 28. joulukuuta on nähty huonoa onnea tuottavana päivänä. Erityisen epäonninen päivä oli kuitenkin lapsille. Englannissa uskottiin 1600-luvulle asti, että lasten rituaalinen hakkaaminen kepeillä viattomien lasten päivänä tuo hyvää onnea ja muistuttaa lapsia kuningas Herodeksen julmuudesta ja lasten kärsimyksestä. Myös Ranskassa lyötiin lapsia, tosin vain niitä, jotka jäivät tuona aamuna liian pitkäksi aikaa sänkyyn nukkumaan. Lasten onneksi tämä perinne on jäänyt historiaan.

Joulun pyhät, joihin 28.12 on joskus kuulunut neljäntenä joulupäivänä, eivät välttämättä ole pelkkää rakkaudenjuhlaa, sillä esimerkiksi kuoliaaksi kivitetystä Stefanuksesta tuli ensimmäinen marttyyri, Pyhä Tapani. Neljäs joulupäivä muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole voinut estää sortoa ja väkivaltaa, nälkää ja puutetta. Herodesta paenneen perheen kohtalon jakavat miljoonat pakolaiset. Hyvinvointivaltiossakin moni lapsi jää ilman aikaa ja rakkautta.

Erityisesti tänään meidän tulisi ymmärtää ja muistaa, että lapset ovat aina syyttömiä vanhempien tai aikuisten tekoihin ja valintoihin, paikkaan tai perheeseen on syntynyt. Maailmassa on liian paljon lapsia, jotka kasvavat aikuisen vallankäytön kohteena ja ovat osallisina erilaisissa riidoissa, erotilanteissa, tai sodissa – täysin viattomina.

Näinä päivinä usein mietin, voisimmeko tehdä tätä yhteistä maailmaamme paremmaksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Tänä vuonna ajatuksissani on erityisesti Ukrainan lapset.

Muistan omasta lapsuudestani, että viattomien lasten päivä oli tärkeä päivä. Se oli vaarini (isäni isä) syntymäpäivä.

Vaarini hautajaisissa pyydettiin lasten pukeutuvan valkoisiin, juuri kuvastamaan lasten viattomuutta.

Keskustan tuleva sosiaali- ja terveyslinjaus hyväksytty puoluevaltuustossa

Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös.

Alkuun olin hieman jännittynyt, sillä kesän puoluekokous oli minulle ikävä kokemus. Ei siitä sen enempää, mutta sen kokemuksen perusteella päätin olla osallistumatta enää varsinaisiin puoluekokouksiin.

Tästä voit lukea lisää puoluevaltuuston kokouksesta virallisesta kanavasta: https://keskusta.fi/puoluevaltuuston-kokous/

Sivulla myös kerrotaan puoluevaltuuston hyväksymän sosiaali- ja terveyslinjauksen tuomme sille sivulle tiistaina. Mikä tiistai lienee, on ilmeisesti vaikeuksia, sillä sama teksti ollut jo jonkin aikaa.

Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa. Upeaa!

Tekemäni lisäysesitykset tummennetulla kursiivilla.

”Erityisesti lasten ja nuorten neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen ja mielenterveystyöhön tarvitaan lisää voimavaroja, jotka on kohdennettava lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Mahdollisimman varhainen puuttuminen neuropsykiatrisiin haasteisiin ja mielenterveysongelmiin on sekä nuoren apua tarvitsevan että julkisen talouden kannalta erittäin tärkeää.”

….

Ennaltaehkäisevä päihdekasvatusta alakouluikäisille

….

”Panostetaan ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoon mm. lisäämällä toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin, vajaaravitsemuksen seulonnan sekä näistä seuraavien palvelutarpeiden resursseja. Huomioidaan erityisesti omaishoitajien toimintakyvyn ylläpito ja jaksaminen.”

Toivottavasti keskustan erinomainen sotelinjaus julkistetaan pian, jotta siihen pääsisi tutustumaan muutkin.

Valoa pimeimpään aikaan

Saavuin valtuustosaliin ennen kokouksen alkua ja pöydälleni oli asetettu ihan oikea, käsin kirjoitettu kirje.

Avasin kirjeen ja luin kahteen otteeseen. Luettuani oli sydämeni kiitollinen. Kirjeen kirjoittaja oli laittanut puhelinnumeronsa kirjeeseen ja soitin hänelle. Ilahdutimme toisiamme, hän viestillään minulle ja minä kuulemalla häntä.

Tämä kirje oli minulle tärkeä ja merkityksellinen, se tuli niin sopivaan aikaan. Itsetutkiskeluni ja itse-epäilyjeni aikaan. Aikaan, jolloin en uskonut itseeni. Kiitos.

Valtuustokokouksen jälkeen saimme näytti ihanasta, herkästä Lucia-kulkueesta.

Mikä Lucia?

Lucia syntyi 280-luvulla Sisilian Syrakusa-kaupungissa varakkaaseen perheeseen. Hänen äitinsä oli pitkään hyvin sairas, kunnes (joidenkin legendojen) mukaan parantui kokonaan. Tämän johdosta Lucia kääntyi kristinuskoon, joka oli tuolloin tuomittava teko Rooman valtakunnassa.

Eräs legenda kertoo, että Lucia oli kihlattu pakanalliselle miehelle. Lucia lahjoitti myötäjäisiin varatun omaisuuden kaupungin köyhille, josta kihlattu raivostui. Mies ilmiantoi Lucian kristinuskon keisarin sotureille. Lucia vangittiin ja määrättiin pakkotyöhön bordelliin. Kun miehet hakivat Luciaa viedäkseen hänet suorittamaan rangaistustaan, Lucia jähmettyi paikalleen eikä hievahtanut mihinkään, vaikka tuhat miestä yritti häntä liikuttaa. Tämän jälkeen Lucia yritettiin polttaa, mutta mikään liekki eikä kiehuva öljy vahingoittanut häntä. Kaiken tämän jälkeen pyöveli lävisti miekalla Lucian kurkun.

Että sellaisesta on alkanut meidän valonjuhlamme.

Lucia mainitaan usein Suomessa myös Valottarena. Tähän viittaa Lucian nimi, joka tulee latinankielisestä sanasta lux, joka tarkoittaa ”valoa”.

Lucian päivä on tullut Suomeen Ruotsista. Juhlaa on tiedettävästi juhlittu jo 1700-luvulla, jolloin ruotsalaiset koulut juhlivat Lucian päivän aamujuhlaa. Meidän Lucia-kulkueessamme oli ihania valontuojia, upeita nuoria.

Valtuustoryhmästämme oli kaksi sairaana ja kaksi varajäsentä pääsi kokoustamaan. Kuvassa Reeta Kinnunen, Lotta Paakkunainen, Kristian Sarvi ja Kirsi Ferin

Ryhmäpuheenvuoro hallintosääntömuutoksesta 14.12.2022 – lähidemokratia

Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron 14.12.2022 valtuustokokouksessa hallintosääntömuutoksesta.

Alla ryhmäpuheenvuoro (tekstinä videon alla):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat

Moni on hallintosääntö- ja organisaatiotyöryhmässä sitä mieltä, että hallintosäännössä ei tarvitse olla kovin tarkkaan kuvattu vaikuttajatoimielimiä, vaan että kaupunginhallitus voi määritellä tehtävät.

Sanottiinpa jopa, että päätöksentekoa ei sovi tuoda ”liian alas”.

Lähidemokratiasta puhuttiin ja nyt valmistelussa onkin lähdetty siitä, että aluedemokratiatoiminta jatkuu ennallaan, eikä esittelyn mukaan siihen siis esitetä nyt muutosta ja mikäli mallia jatkossa haluttaisiin muuttaa, niin se vaatii aina valtuuston päätöksen. Lähidemokratiamallihan rakennettiin kuntaliitostilanteessa ja tuolloin se vastasikin hyvin kaupungin asukkaiden vaikuttamistarpeisiin. Toimintaympäristö on vuosien aikana muuttunut ja muuttunee tulevaisuudessakin.

Tästä syystä on nähty perustelluksi muuttaa hallintosäännön kirjausta lähidemokratiatoiminnasta siten, että päätöksenteko toiminnan organisoinnista ja periaatteista on valtuustolla erikseen. Toisaalta tämä on hyvä ajatus, sillä lähidemokratian tulisikin olla kuntalaisten näköinen, muuttua ajan muutoksen mukana, mutta ennen kaikkea turvata kuntalaisten osallisuus ja osallistaminen.

Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Niin.

Lähidemokratiatoimintaan, aluetoimikuntiin ja johtokuntaan osallistuttiin hyvin ahkerasti ja kuntalaiset olivat aktiivisia toiminnan alussa. Heti ensimmäisen kauden aikana kuntalaiset saivat ottaa kantaa koulu- ja terveyskeskusverkon supistuksiin ja lakkautuksiin, osallistuttiin avoimiin aluefoorumeihin, jotka olivat kiertävän valtuustokokouksen yhteydessä. Oltiin keskusteluyhteydessä. Aktiivisuus romahti. Koska kukaan ei enää kuullut. Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Tämä tuo myös riskit lähidemokratiatoiminnan hiljaiseen tai kovempiääniseenkin poistumiseen. Jos puheenjohtaja sallii, tekisin tämän ryhmäpuheenvuoron aikana vastaesityksen. Esityksemme ei muuraa kiinni lähidemokratiatoimintaa, vaan sallii kehityksen ja muutoksen kuntalaisten ja ajan muutosten myötä.

Vastaesityksemme:
s.11 §14 Alueiden johtokunta toimii Lohjan lähidemokratian edistämiseksi ja asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi. Alueiden johtokunnan jäsenet ovat Kuntalain 5. luvun tarkoittamia luottamushenkilöitä. (Kv 22.1.2020/ 9 §) Alueiden johtokunnan tehtävänä on kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin osa-alueiden kehittäminen. (kuntalaki 36§)

Alueiden johtokunnan tehtäviä ovat:

1. Antaa lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin

2. Päättää kaupunginvaltuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja käytöstä

3. Päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.

Tämä esityksemme luo puitteet mahdollisuudelle osallistuvalle budjetille, luo toimivia rakenteita luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välille, selkeyttää ja vahvistaa alueiden johtokunnan tehtävää viestinvälittäjänä molempiin suuntiin sekä osoittaa yhteistyökykyä ja erityisesti yhteistyöhalua.

Vastaesityksemme hävisi

Valtuustoaloite: kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön (16.11.2022)

Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022 valtuustoryhmäni puolesta aloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta:

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön

Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.

Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.

Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.

Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.

Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.

Lohjalla 16.11.2022

Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Lotta Paakkunainen

Lohjan ikääntyneiden vajaaravitsemusaloite esillä kansallisesti

Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehden mielipidepalstalle ja kerroin, kuinka aloitteeni ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnasta on huomioitu kansallisesti. Voit lukea kirjoitukseni myös Länsi-Uusimaasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/5583586

Aloitteeni on muuten Keskustan uuden puoluevaltuuston hyväksymän sotelinjauksen mukainen. Puoluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti sen keskustan linjaukseen esityksestäni.

Kirjoitukseni:

Lohjan ikääntyneiden vajaaravitsemusaloite esillä kansallisesti

Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä.

Väestön ikääntyessä nopeasti kuntalaisten itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyisyyttä on erittäin tärkeä tukea. Kokonaisvaltaisuudessaan vajaaravitsemuksella on suuri rooli ikäihmisten itsenäisessä, toimintakykyisessä ja sosiaalisessa elämässä. Se on myös iso kustannusten aiheuttaja, sillä vajaaravittujen hoitokustannukset ovat 2-3 kertaa hyvässä ravitsemustilassa olevia suuremmat. Liikuntakyvyn heikentymisestä koituu edelleen kustannuksia mm. kotihoidosta 14 000 euroa/hlö/v. ja esim. kaatumisen aiheuttaman lonkkamurtuman hoidosta 30 000 euroa/murtuma/v. Valtakunnallisesti puhutaan yli 600 miljoonan euron vuosikustannuksista. Vajaaravitsemus on tila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti on riittämätöntä tarpeeseen nähden. Se vaikuttaa haitallisesti kehon toimintaan, infektioherkkyyteen, sairauksista toipumiseen ja elossa säilymiseen altistaen mm. kaatumisille, sekavuudelle ja yleiselle heikkoudelle. Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla, riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävällä ravinnolla sekä tarvittaessa täydennysravintovalmisteilla näitä voitaisiin ehkäistä.

Miten hanke on poikkeuksellinen? Tein aiheesta aloitteen elokuussa 2021. Se sai kannatusta viideltä puolueelta, ja valtuustopäätös tehtiin tammikuussa 2022. Hanke eteni nopeasti, sillä Lohjan vs. hyvinvointijohtaja ja vanhustenhuollon ylihoitaja edistivät aktiivisesti sitä yhdessä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa. Yhteistyön tuloksena Lohjalla käynnistettiin vajaaravitsemusta koskeva käytännönläheinen lisäkoulutus henkilöstölle, omaishoitajille, ikäihmisille ja heidän läheisilleen (Hiiden Omaishoitajat ry) sekä avoimina yleisöluentoina. Hankkeessa on jaettu paljon kirjallista ohjausmateriaalia, tehty ikääntyneiden ravitsemusta koskeva kaupungin verkkosivu, tuotettu malli vajaaravitsemusriskin arvioinnista (testattavana lyhytaikaishoivassa, tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja omaishoidossa), pilotoitu ravitsemusterapeutin konsultaatiota ja käynnistetty opinnäytetöitä Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Hanke on osa Tulevaisuuden hyvinvointialue -projektia ja sen tulokset muodostavat perustan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintatavalle.