Lapset ja nuoret – Sivu 52 – Lotta Paakkunainen

Paukut väärään paikkaan – ennustamaton ongelma

Järnefeltin rakenne- ja sisäilmatutkimuksen raportti on surullista luettavaa. Surulliseksi sen tekee se, että se herättää kummastusta ja hämmennystä. Näytteiden vähäisyys, tutkimus tuntui hieman kesken jätetyltä. Vielä surullisempaa on, että siitä on kymmenen kuukautta, kun tämä raportti julkaistiin. Nyt ollaan teettämässä uutta, ”kattavaa. Nyt tehdään kunnolla” no miksi ei heti tilattu kattavaa?

Kaikkein surullisinta on se, että lapset ovat edelleen siellä koulussa. Ja tulevat olemaan, kun me tutkimme, vertaamme kyniemme mittoja, puhumme ja olemme myönteisiä ja iloisia siitä, että Lohjan asenne on muuttunut parempaan. Ja puhumme vielä lisää.

Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.

”Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilman- vaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.

Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.”

KYSYMYKSIÄ:

Onko viime kevään raportissa olleita toimenpide-ehdotuksia toteutettu?

Vaikkakin korjaustoimenpiteet eivät yleensä ehdi ajoissa, jos oireet ovat jo alkaneet. Jos on tehty, mitä on tehty, kun on huomattu, että eipä auttanut ei. Ollaan palaveerattu. Ollaan seurattu tilannetta.

Valtuustoinfossa esitettiin, että (ja tämä on suora lainaus) JÄRNEFELTISSÄ ON ENNUSTAMATON SISÄILMAONGELMA.

Siis mitä? Ai nykyäänkään niitä ennustetaan? ja Btw, mikä yllätys (eikö sitä sanaa enää uskalleta käyttää sisäilmaongelmista?) tämä on? Ennustamaton? Eikö enää oikeasti keksitä oikeita ratkaisuja, yritetään hienostella asiaankuulumattomilla kuvaavilla sanoilla. ENNUSTAMATON?

Miten voidaan sanoa sisäilmaogelmasta ennustamaton?

Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin 14 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Pääosa näytepisteistä kohdennettiin D-osalle, mikä on koettu ongelmallisimmaksi rakennuksenosaksi. Lisäksi A-B osalta tutkittiin kosteusteknisesti riskialtteimpia alueita, joissa aiemmin on ollut sokkeliosalla kosteusvaurioita. Tutkimuspisteistä neljä kohdennettiin vanhan osan sokkeliosuuksille.

Materiaalinäytteissä neljässä (4/14) ei ollut viitettä mikrobivaurioista.

Väännän rautalankaa: kymmenessä (10) siis oli.

Verrataanpa näytteiden määrää :

Mäntynummi 80 näytettä
Hyrsylä 11 näytettä
Tytyri 5 (myöhemmin toki otettiin enemmän, kun herättiin)

Tässä kohtaa herää pakostikin kysymys, mitä nämä Järnefeltin tutkimukset ovat maksaneet ja miksi niistä on maksettu?

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi: kosteusvauriorakennuksista otetuissa näytteissä ovat mm. Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjan suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla? Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle.

Onko tehty reklamaatio? Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Järnefeltin tilanne on vakava. Ristin koululla on oireiltu vuosia. Tytyri kuulostaa jälleen tutulta.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Onko raportissa olleet toimenpide-ehdotukset aiheuttaneet toimenpiteitä? Tarveselvityksen mukaan on:

v. 2017 korjaustöille osoitettu 374 000 €:n määräraha, jolla on tehty sisäilmatutkimus, sisäilmakorjaustöitä D- ja H-siivissä, iv-järjestelmän saneeraussuunnittelua, poistumisvalojärjestelmän korjaustyöt. Määrärahat tulevat käytetyiksi.

”Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.”

Yhdyn erään sairastuneen lapsen isän sanoihin:

Haluaisin mielelläni kuulla Lohjan tavoitteita siitä, miten vuosien vähättelyn, pimittämisen, syyllistämisen ja vaikenemisen takia terveytensä menettäneiden ihmisten arkea halutaan tukea.

http://nummentie.blogspot.fi/2015/04/tytyri-jokainen-paiva-on-liikaa.html

Kappas, kaupunki totesi, että Järnefeltissä on ”ennustamaton sisäilmaongelma”

http://nummentie.blogspot.fi/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Vaikka suurena vaarana jälleen on, että minut leimataan paniikinlietsojaksi, kuten Tytyrin aikaan, tai että syytetään siitä, että en ole tarpeeksi myönteinen, niin olin aikeissa sanoa, että nyt pistetään paukkuja väärään kohteeseen, mutta toteankin, että paukut ovat loppu. Ne on jo laitettu vääriin paikkoihin vuosia.

Ja meidän lapsemme maksavat siitä kalliimman hinnan kuin me.

Ojamon ja Ristin koulujen ennustamattomia sisäilmaongelmia odotellessa.

Viimeiset penkkarit Nummella

Abit. Meidän rakkaat nuoremme. Teissä lepää meidän toiveemme ja te olette ne jo täydellisesti lunastaneet. 🙂

Nummella oli eilen viimeiset penkinpainajaiset ja he olivat todella panostaneet siihen, karkkeja myöten. Elämä edessä ja itsetunto ja -luottamus kohdillaan!

Viimeiset penkkarit Nummella 2018

Vaikka te, ihanat nuoret, menette kuten teidän pitääkin, täysillä eteenpäin, aion minä vielä niin usein kuin mahdollista, tarrata menneeseen. Mutta vain sen osalta, että aion muistuttaa teistä ja meidän lukiostamme.

Mä toivon teille menestystä ja onnea tulevaan!

Valtuustoaloite sisäilmaoireiden seurantajärjestelmästä terveydenhoitajien työkaluksi

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018 Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa

Valtuustokokouksessa 14.2.2018 käsiteltiin mm Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syksyllä 2018 – väistötilojen lisäkustannuksia, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen sekä Ojamon monitoimijatalon tarveselvitystä.

Pidin ryhmäpuheenvuoron lyseon ja Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys-kohdissa.

Ryhmäpuheenvuoro Lukio

Monelle lukiolaiselle ja heidän perheilleen lyseon kunto on melkoinen shokki; onko tämä ohimenevää, miten tämä vaikuttaa jatko-opintoihin, harrastuksiin, työelämään, ihmissuhteisiin, asumiseen? Vaikuttaa. Toisilla koko loppuelämän.

Onneksi toisen asteen koulutuksessa verkko- ja etäopiskelu on monelle oppilaitokselle jo vakiintunut toimintatapa ja tarjolla on verkko-opetukseen perustuvia verkkolukioita, iltalukioita ja kaksoistutkintomahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on, toiset perheet ovat joutuneet äänestämään jaloilla tai valitsemaan koulun kauempaa kuusikin kertaa.

Vaikka me Keskustassa olemme tyytyväisiä siihen, miten Lohjalla on otettu huima harppaus asenteessa ja toiminnassa sisäilma-asioissa, en aio nyt toistaa muiden kiitoksia ja kehuja, vaikka luonnollisesti kiitoksenkin paikka on. Mutta on myös muistuttaminen paikka. Kehittyä ja parantaa ei voi, jos tarttuu vain kiitoksiin ja myönteisyyteen. Tulee muistaa, että väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi toisessa päässä. Suunnitelmat lyseon väistön kestosta pikaisena, on lyhytnäköistä. Väistön kesto lyhyenä säästöjen vuoksi on hyvin lyhytnäköistä. Tilaelementit kaikkine perustamis-, tontti-, ja vuokrakuluineen tulevat kalliiksi. Se talousarvioon aiemmin arvoitu 600 000 euron sisäilmaongelmien vararahasto oli ihan kiva idea.

Lyseon väistötilana olisi voitu käyttää edullisempaakin ja nopeampaa vaihtoehtoa: Nummen lukion tiloja olemassaolevana resurssina. Fasiliteetit olisivat siis jo valmiina. Nummella on tälläkin hetkellä tilaelementtejä, jotka suunnitelmien mukaan vapautuvat elokuussa. Tietenkään kaikki reilu 700 oppilasta ei olis mahtuneet Nummelle, mutta osa olisi voitu sijoittaa Sammattiin. Hajasijoitus tuskin olisi ollut opiskelijoille suuri ongelma eikä käytännönjärjestelytkään olisivat olleet yhtään sen suurempi ongelma kuin moni muukaan uudelleenjärjestely. Oppilaat, joilla on haasteita olisivat hyötyneet Nummen pienen lukion resursseista.

Lyseon väistön aikana tulee muistaa, että nopeasti ei tule hyvää. Emme varmasti halua toistaa samoja virheitä, mitä on tehty ja parasta olisi suunnitella kunnolla ja toteuttaa hyvin ja ajan kanssa. Me Keskustan valtuustoryhmässä olemme keskustelleet siitä, että kun opiskelijat ovat väistössä terveissä tiloissa, on meillä aikaa tarkastella lyseon rakennuksen tulevaisuutta.

Nyt tärkeintä on nuorten terveys. Keskustan valtuustoryhmä on esityksen kannalla.

Ryhmäpuheenvuoro Rauhala/Järneflet:

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Jälleen on yksi koulu, jossa on liian kauan lapset ja henkilökunta oireilleet.

Järnefeltin ennustamaton sisäilmaongelma tulee saada poistettua ja lasten tulee päästä terveisiin tiloihin.

Vihreät olivat tehneet todella hyvän vastaesityksen Rauhala/Järnefeltin kohdalla ja lautakunnassa olin äänestänytkin esityksen puolesta. He esittivät koko Etelä-Lohjan palvelualueen verkkoselvitystä, siihen olisi alueen koulujen lisäksi kuulunut päiväkodit, nuorisopalvelut, kaikki alueen palvelut. Mitä palveluja on, mitä puuttuu, mitä on liikaa, kunnon selvitys. Jouduin todella miettimään kantaani. Esitys on mielestäni todella hyvä ja kannatettava, mutta tällä kertaa vaa’assa painoi Järtsin lapset. Tällä hetkellä koulun tilanne on paha ja selvitys viivästyttäisi Järnefeltin toimia.

Lautakunnassa meille painotettiin, että se ei viivästytä, mutta jälkikäteen tuli ilmi, että viivästys olisi välttämätön.

Karstun koulusta lisäselvityksiä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous oli 6.2.2018 ja sitä ennen olivat karstulaiset luovuttamassa vetoomustaan koulun puolesta lautakunnalle. Sen vastaanotti lautakunnan puheenjohtajisto.

Itse ikävä kyllä myöhästyin vetoomuksen luovutuksesta, mutta mielenosoittajia ehdin kuulla ja keskustella heidän kanssaan.

Paikalla oli todella paljon kyläläisiä, kymmeniä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 60. En siitä luvusta tiedä, mutta kyläläisiä oli todella paljon. Koulun puolesta käytettiin monta puheenvuoroa ja lautakunnan puheenjohtaja puhui hyvin ja vilpittömän oloisesti.

Mielenosoitus Karstun koulun puolesta 6.2.2018 — Karstulaiset osoittivat, että koulu on kylän sydän

Vaikka koulun asia otettiin lautakunnan listalta tästä kokouksesta pois, keskustelimme hetken ennen kokousta aiheesta. Siitä olimme samaa mieltä, että toivomme tarpeeksi, täsmällistä ja ennenkaikkea tarkistettua ja hyvin valmisteltua sekä mahdollisimman paljon (eli riittävää) tietoa, jotta voimme tehdä päätöksen koulun tulevaisuudesta. Sisäilmatutkimus on yksi niistä. JOS tutkimuksessa löytyy jotain ja jos saamme säilytettyä koulun, tiedämme, mitä korjata. Ja jos ei tarvitse mitään korjata, vielä parempi.

Vastaesitykselläni olisi vielä parempi pohja ja kyläläisten ja vanhempainyhdistyksen sekä aluetoimikunnan kannanottoja lukiessa näkee, että kyläläiset olisivat valmiit sitoutumaan. Nämä kannanotot voi käydä lukemassa http://www.karstukarkaliseura.fi/default.asp

Vastaesitys Karstu:

Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)

Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025

Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim.( koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)

Iltapäiväkerhoa toteutetaan yhteistyössä.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Ennen sisäilmatutkimusten tekoa on syytä muistaa toimittaa yläpintojen siivous. Lohjalla on työturvallisuuden vuoksi säädetty, että siistijät eivät saa siivota pintoja, jotka ovat 180 cm:n yläpuolella, joten niitä pintoja varten perustettiin Hyrsylän aikaan yläpintasiivoustyöryhmä. Toivottavasti se työryhmä on toiminnassa edelleen. Toki asiantunteva sisäilmatutkija ja mikrobinäytteiden analysoija tunnistavatkin, mikä johtuu pölystä ja mikä jostain muusta, on kuitenkin parempi, että jätetään spekulointi- ja tulkintavara pois. Jos kaupunki ehtii saamaan tälle talvelle sisäilmatutkimukset, hyvä, sillä tutkimukset tulee tehdä talvella ja sen jälkeen pitääkin odottaa jatkotutkimuksia. Jos siis jotain löytyy.

Tällä kertaa toivon todella, että tutkimusten tulokset analysoi ammattilainen, kuten nyt onkin monen tutkimuksen kohdalla ollut ja ettei viranhaltijat anna ristiriitaisia lausuntoja, kuten esim Hyrsylässä. Tällöinhän terveystarkastaja totesi, ettei akuuttia
sulkemistarvetta Hyrsylän koulun tiloissa ole, työympäristöterveyspäällikkö (ei terveyshaittaa) ja työterveyslääkäri (olisi hyvä, jos ko tiloja ei käytettäisi ennen korjausta) antoivat täysin vastakkaisia lausuntoja. Silloin luonnollisesti kuunneltiin sitä, jonka lausunto oli tarkoituksenmukaisin. Nythän koulu on myyty maininnalla ”pieni sisäilmaepäily”

Hyrsylän koulun 5-6 luokka — Hyrsylän koulu

Tällä kertaa todennäköisesti ei ole sitä pelkoa. Lautakunnalla tuntuu oikeasti olevan tahto tehdä asioita hyvin ja huolella sekä järkevästi ja ennenkaikkea oikein. Toki edellisilläkin kausilla näin on ollut, mutta nyt meillä (toivottavasti) on oppi viime kauden järkyttävistä ylilyönneistä ja, noh, virheistä.

Kiire tulee jälleen päätöksen kanssa. Kun ajatellaan sisäilmatutkimuksia, ei niitä voi tehdä hutiloiden eikä kellon kanssa ja tutkimusten analyysi tulee olla päätöstä tehtäessä. Nyt on jo helmikuu ja päätösesitys olisi oltava valtuustossa toukokuussa. Se tarkoittanee sitä, että lautakunta istuu huhtikuussa mahdollisesti ylimääräisen kokouksen, asianaan vain Karstun koulu. Toivottavasti siihen mennessä koulun selvitys ei olisi enää luonnos, kuten se on tähän asti ollut ja toivottavasti saamme siihen mennessä tarpeeksi tietoa. Vielä sitä ei ole tarjottu.

Minäkö yksin bussin — Mielenosoitus Karstun koulun puolesta

Pienten lähikoulujen ajojahti jatkuu, Hyrsylä-keissi saa jatkoa?

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous on huomenna ja yhtenä aiheena on Karstun koulun kohtalo. Esityslistalla koulun pykälän kohdalla liitteitä on 42, joista kannanottoja on 32 ja joista vain 3 lakkauksen puolesta, näistä yksi tosin tulkinnalla.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan suomenkielisen jaoston kokous oli viime viikon tiistaina, 30.1.2018 ja ainoana pykälänä on Karstun koulun opetuksen tulevaisuus – esityksenä lakkauttaminen.

Jaosto ei kuitenkaan ollut yksimielinen asiassa. Äänestyksen jälkeen lausunnoksi hyväksyttiin, että Karstun koulun toiminnalle annetaan jatkoaika vuoden 2021 loppuun saakka selvitystyön loppuun saattamiseksi.

Jatkoajan puitteissa tulee selvittää koulurakennusten kunto, muun muassa sisäilmatilanne sekä huomioida mahdollisen lakkauttamisen lapsi- ja sosiaaliset vaikutukset riittävässä laajuudessa, lausunnossa todetaan.

Länsi-Uusimaan artikkeli aiheesta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/604549-jaostolta-aanestyspaatoksella-ei-karstun-koulun-lakkautukselle

Huomenna on siis lautakunna kokous ja koulun lakkautusesitys on toistaiseksi vielä esityslistalla (ma 5.2.2018 klo 13.13) ja tulen tekemään allaolevan vastaesityksen:

Vastaesitys Karstu:

Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim.( koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)
Iltapäiväkerhoa toteutetaan yhteistyössä.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Lakkautusesitystä tehdessä ei ole tutkittu edellisten lakkautusten vaikutuksia niin lakkautettujen kuin vastaanottaneiden koulujenkaan oppilaisiin eikä heidän perheisiinsä. Ei ole tutkittu lakkautusten vaikutusta ympäristöön, eikä ole tuotettu laskelmia toteutuneista säästöistä. Materiaalia kyllä olisi.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin, anteeksi, toiminnot siirrettiin Oinolan kouluun, Oinolan oppilasmäärä kasvoi 47 oppilaalla. Silloin, kun vanhin koululaiseni aloitti Oinolassa seitsemän vuotta sitten, oli oppilasmäärä 143. Nyt oppilaita on yli 200. Vastaanottava koulu ei ollut vastaanottavassa kunnossa. Sisäilmaltaan ja kunnoltaan kyllä, mutta muut resurssit sitten ei. Opettajat tekivät töitä aivan äärirajoilla ja uupumusta oli näkyvillä, vaikka päällisin puolin yrittivät pitää kaiken kasassa.

Karstun lakkautusta puoltavat vetoavat siihen, että Roution uuteen kouluun menee helposti kaikki karstulaiset ja vielä enemmänkin, mutta uusien oppilaiden tullessa kouluun tulee järjestää ryhmäytymiset, yms. Oinolassa tehtiin kovasti töitä ryhmäytymispäivien kanssa, oppilaat eivät saaneet tutustumispäivää, koska päätöksenteko viivästyi kesäkuuhun, eikä koulu ehtinyt järjestämään ennen koulun alkua tutustumista. Aluetoimikunta järjesti sijaistoimintana koulun alkua edeltävänä päivänä perheille tutustumispäivän ulkoleikkien parissa koulun pihalla.

Routiolla voi olla fyysisiä tiloja enemmän, mutta esimerkkitapausta käyttämässäni Oinolassa ei. Ensi syksynä koulujen alkaessa lähtee koulusta yksi kutosluokka, mutta tulee kaksi ykkösluokkaa, samoin seuraavana vuonna. Jo tänä vuonna on ongelma fyysisten luokkatilojen kanssa. Niitä ei ole. ”Emme me seinillä opeta, ja säästämme seinissä”, vai miten se olikaan Painetta tulee olemaan siihen, että 5-6 luokka tullaan siirtämään yläkoulun kiinteistöön. Se ei palvele ketään, kaikkein vähiten niitä 5-6 luokkalaisia. Koulumatkat joidenkin kohdalla ajallisesti ovat olleet toisinaan kohtuuttomia, bussimatkat joka päivä seisten, koska bussit liian täynnä. Lupaukset sisäilman laadun seuraamisesta ovat olleet täyttä puppua.

Koulun lakkautus ei koske vain tätä vuotta, vaan sillä on pidempiaikaisia vaikutuksia molempien koulujen perheiden elämään.

Karstun koulu on kylänsä sydän. Kannanottoja koulun puolesta oli tullut myös perheeltä, jolla vielä ei ole lapsia, mutta ovat muuttaneet juuri koulun vuoksi nimenomaan Karstulle. Pääkaupunkiseudun lähelle, maaseudulle, jossa on eloisa kyläyhteisö ja toimiva lähikoulu. Lohjan strategiassa OLI aiemmin maininta, että Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja maininta taisi nimenomaan olla elävä maaseutu. Eipä ole enää.

Lohjan strategiassa

Lohjan kaupunkistrategian arvot 2017-2025

Asukaslähtöisyys ja rohkeus ovat niitä, joita tässäkin kaipaisi. Rohkeutta kuunnella asukkaita. Yleinen mielipide on Karstun koulun säilyttämisen kannalla.

Sisäilmaongelmaisten koulujen aikana voisimme ottaa nyt mietintätauon. Hoidetaan ne oikeasti sairaat koulut, ei lähdetä ajojahtiin ja etsimään vikoja sieltä, missä niitä ei ole. Tai mitä jos tutkittaisikin oikeasti kaikki koulut? Ollaan tasavertaisia joka koulua kohtaan, jokainen koulu, jota ei ole tutkittu, sanotaan kolmeen-viiteen vuoteen, tutkittaisi nyt.

Elämme epätietoisuuden ja epävakauden aikaa. Mitä jos ihan hypoteettisesti pyöritellään ajatuksia ja mitä jos asia ei olisikaan lautakunnan esityslistalla tiistaina jostain syystä? Onhan sitäkin varmaan joskus tapahtunut. Voisiko silloin epäillä kyläkoulujen ajojahtia? Kaupungin sisäistä lobbausta koulun lakkautuksen puolesta? Esityslistallehan jossain vaiheessa koulu kyllä palaa, siitä ei ole kyse, mutta jos se olisi nyt poistettu, niin miksi? Onko pelkoa siitä, että lakkautusesitys ei mene läpi?

Miksi epäilen asiaa?

1) Tammikuussa Karstun koululla oli tilaisuus, jossa käsiteltiin Karstun alueen opetuksen järjestämisen tulevasiuutta ja siitä tehtyä selvityksen luonnosta. Tilaisuudessa oli todella paljon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Ikinä, ei ikinä ole ollut näin monta luottamushenkilöä samaan aikaan paikalla. En voinut olla ihmettelemättä syytä tähän. Viime kaudella, kun kouluverkon selvityksessä oli kyse kymmenestä koulusta ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana olin läsnä jokaisessa vastaavanlaisessa tilaisuudessa, ei yhdessäkään ollut näin montaa luottamushenkilöä. Ei yhdessäkään. En voinut olla ihmettelemättä, mikä tekee Karstun koulun nyt sellaiseksi, että tullaan paikalle? Koulun jatkon vastustajia näin monta, mutta myös monta puolustajaa. Onko nyt luottamushenkilöt eri asenteella mukana? Vai onko tässä takana muutakin?

2) kaksi lautakuntaa on käsitellyt Karstun koulua ja yksi on tehnyt jo päätöksiäkin aiheesta, vaikka kuulemisaika oli vielä kesken.

3) Kylän tulevaisuus ja elinehto on vaakalaudalla ja sen puolesta ja vastaan on vahvaa lobbausta. Varsinkin vastaan. Mikä lobbaajien motiivi on?

4) Kunnallispolitiikasta on tullut rumaa. Tai en tiedä, onko se aina ollut sitä, mutta nyt se on kaupantekoa ja suhmurointia.

Omaa vastaesitystäni luulisi kaupunginkin tukevan, sillä se olisi täydellisesti kaupunkistrategian mukainen:

Lohjan kaupunkistrategia 2017-2025 — Lohja on Asukkaiden Lohja, ainakin kaupunkistragiassa

Lokova ry (Lohjan koulujen vanhemmat) on esittänyt kannanottonsa pyydettäessä ja koknaisuudessaan se on alla:

Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry kiittää kannanottopyynnöstä ja esittää kannanottonaan, että Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin muu kuin koulun lakkauttaminen, lakkauttamisen rinnalle tulisi aina esittää jokin vaihtoehtoinen tapa, jotta voitaisiin aidosti arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia.

Kunnan on huolehdittava siitä, että jokaisen lapsen koulumatka on turvallinen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden kohtuullinen. Tämä koskee myös esiopetusikäisiä lapsia.

Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden. Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista.
Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.

Lokova on saanut useita yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat huolestuneita koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.

Lokova haluaakin kysyä, toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä.

Lokova haluaa kiinnittää huomiota myös kouluverkon tarkastuksiin liittyviin valmisteluprosesseihin, joissa koulumatka ja sen pituus on yksi merkittävä näkökulma.

Verkko-oppimisen ja materiaalien monipuolinen hyödyntäminen tuo tiedon, oppimateriaalit ja palvelut koulujen ja opettajien käyttöön riippumatta niiden sijainnista tai koosta. Verkkoyhteydet mahdollistavat myös koulujen keskinäisen yhteydenpidon ja resurssien jakamisen.

Koulua tulee tarkastella kokonaisuutena, joka sisältää kasvatuksen ja oppimisen lisäksi myös muita lapsille ja nuorille tärkeitä ulottuvuuksia, esimerkiksi kuinka oppilailla on yhdenvertainen pääsy koulun puitteissa tarjottaviin palveluihin, kuinka koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, itseään, koulua ja yhteiskuntaa laajemmin koskevaan vaikuttamiseen sekä osallisuuteen.

Resurssien kohdentamisen ja rakenteellisten seikkojen huomioimisen lisäksi

on tärkeä edistää koko kouluhenkilökunnan ja oppilaiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa asenneilmapiiriä.

Väistötilanteissa asiaa tulisi ajatella laajemmin ja koko Lohjan kannalta. On tarkoituksenmukaista tutkia, missä kouluissa on resurssit ja tilaa ottaa oppilaita vastaan, ottaen huomioon pedagogiset, sosiaaliset, taloudelliset ja muut mahdolliset vaikutukset.

Oppilaaksiottoalueiden tarkastelu voisi olla tarkoituksenmukaista ja lähikoululla voitaisi tarkoittaa koulua, jonka palvelupäällikkö osoittaa oppilaalle kouluksi yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Lähikoulu voisi olla jokin Lohjan kouluista, ei aina kaikkein lähin. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi.

Tutkimuksia, selvityksiä, lapsivaikutusten arviointeja ja analyysejä tehtäessä tärkeä elementti on tulosten seuranta. Lokova peräänkuuluttaa seurantaa ja edellisten lakkautusten arviointeja, kuten kustannusvaikutusarviointeja, arviointeja vaikutuksista perheisiin, sosiaalisia vaikutuksia sekä alueen talouskehitykseen.

LÄHTEET

Pitkät kyyditykset huonontavat oppimistuloksia Etelä-Savossa — Maakunnan lähikoulujen saavutettavuus on maan heikoin

Kouluverkon raju karsinta ei tuonut toivottuja säästöjä, kun kyytimenot kasvoivat.

(https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/66d1abc1-245f-4040-9b22-a7dcd6cbfc37)

Suomen Vanhempainliiton lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan 2017

valmistelua varten

(http://www.vanhempainliitto.fi/filebank/3285- 07102016_Lapsiasiavaltuutetun_vuosikirja_2017_Vanhempainliitto.pdf)

Lapsiasiavaltuutetun lausuntopyyntö LAPS/35/2015 (päivätty 29.10.2015)

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjasta 2016 sekä arvio koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta