Perhe – Sivu 31 – Lotta Paakkunainen

Translain uudistus ja mitä siitä (ainakin) puuttuu

Nykyinen translaki loukkaa sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Translain uudistuksen on arvioitu esiteltävän viikolla 34 (22.8. alkava viikko). Uudistusta valmisteltaessa Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti raportissaan (31.1.2020) vaihtoehtoja translakiuudistuksen toteuttamiseksi. Raportin mukaan nykyinen oikeustila altistaa transsukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt syrjinnälle ja muille oikeudenloukkauksille, erityisesti yksityisyyden loukkauksille. Lisäksi työryhmä arvioi raportissaan alaikäisten transihmisten tilannetta. Työryhmä huomautti, ettei nykyinen hallitusohjelmakirjaus tunnista työryhmän havaitsemia haasteita alaikäisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Työryhmä esitti vaihtoehtona, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla mahdollista 15 vuotta täyttäneille.

Kansallinen lapsistrategia toteutti lapsille ja nuorille kyselyn yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Translasten ja -nuorten perheet ry:n kanssa. Kyselyä on valmisteltiin yhdessä Seta ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n, Trans ry:n ja Trasek ry:n kanssa. Kysely suunnattiin erityisesti 13-18 -vuotiaille nuorille, jotka ovat sukupuoliltaan moninaisia.

Uudistuksessa on tarkoitus säätää kokonaan uusi laki sukupuolen vahvistamisesta. Laissa säädettäisiin siitä, miten väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolensa voi muuttaa vastaamaan sukupuoli-identiteettiään eli omaa kokemusta sukupuolestaan. Kuten nykyään, sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vain täysi-ikäisille.

Vaikka nuoria on ns. kuultu, silti valmistellussa laissa edelleen esitetään, että sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vain täysi-ikäisille. Hallituksen tulisikin arvioida uudelleen alaikäisten asema lakiuudistuksessa. Sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen jopa vuosilla heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti. Mahdollisuus saada oikean sukupuolen mukaiset henkilöpaperit viivytyksettä helpottaisi lukuisten transnuorten elämää, vähentäisi syrjintää ja parantaisi nuorten hyvinvointia. Sukupuolen vahvistaminen alaikäisenä on mahdollista muun muassa Norjassa, Irlannissa ja Maltalla. Uusi nimilaki on jo vahvistanut alaikäisten oikeuksia, sillä 15-vuotiaasta alkaen etunimen voi muuttaa toisen sukupuolen mukaiseksi. Sukupuolen vahvistamista koskevan lain olisi luontevaa olla linjassa tämän kanssa.

Transnuori joutuu käymään suhteellisen perusteellisen tutkimuksen ennen varsinaisiin tutkimuksiin pääsyä. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla käydään läpi nuoren mielialaa, keskustellaan ja arvioidaan, määrätään lääkitystä mielialaan ja esitetään terapiassa käymistä. Tämä kaikki sukupuolipoliklinikan vaatimuksesta. Nuorisopoliklinikalla voidaan kirjoittaa näiden jälkeen lähete tutkimuksiin. Lähetettä ei tietenkään ole pakko hyväksyä transpolilla.

Nuori on jo käynyt kovan kamppailun itsensä kanssa, potee huonommuutta, mieliala on usein huonompi kuin ikätovereillaan ja läheisille kertominen on vakava kriisin ja kasvamisen paikka, kaikille osapuolille.

Nuori kokee myös muita vahvoja tunteita, kuten esimerkiksi pettymyksen tunteet nuorisopoliklinikalla, kun on käynyt vaaditulla hoito- ja arviointijaksolla saadakseen lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle, odottamista, itsensä selittämistä uudestaan ja uudestaan. Pelkoa hylkäämisestä. Pelkoa lähetteen hylkäämisestä, pelkoa siitä, että häntä ei hyväksytä, hänen itsensä vuoksi.

Itsensä hyväksymisessä on mennyt kauan, ja kun on sinut itsensä kanssa, kamppailua siitä, että hänet hyväksytään.

Yhteiskunta ja kouluelämä on hyvin sukupuolittunutta, esimerkiksi vielä tänä päivänä joissain kouluissa jopa bussijonot on määritelty tyttö-poikajaoitteluilla (ihan oikeasti).

Henkilöllisyystodistukset, asuntohakemukset, tukihakemukset, kaikki kyselyt, lomakkeet, you name it, kaikissa kysytään sukupuolta.

Miksi sukupuolen ilmoittaminen on niin vakavaa toisille? Nyt tarkoitan nimenomaan cis-enemmistöä. Miksi se heille on tärkeää, miten joku toinen ilmoittaa oman sukupuolensa? Miksi vastustaa sitä, että toinen saa ilmoittaa sukupuolensa? Miksi se, että jollekin on tärkeää kertoa olevansa mies/nainen, kun vihdoin on sinut itsensä kanssa, on uhka heille, joille sukupuoli on aina ollut. Miksi on tärkeää vastustaa vapautta ja oikeutta olla itsensä ja kertoa se? Miksi on tärkeää vastustaa ihmisen minuutta ja hyvinvoinnin parantamista?

Miksi on tärkeää, että translain uudistus etenee ja että siinä oikeasti otetaan alaikäiset huomioon:

Etuja, joita sukupuolen juridisesta korjaamisesta on sitä tarvitseville alaikäisille:

lasten oikeudet toteutuvat suositusten mukaisesti
lapsi saa sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit ja tulee kohdatuksi sukupuolensa mukaisesti
lapsen itsemääräämisoikeus vahvistuu häntä itseään koskevissa asioissa
lapseen kohdistuva väärinsukupuolittaminen ja syrjintä väheneevät ja hyvinvointi lisääntyy.

Sukupuolen oikeudellisessa vahvistamisessa on alaikäisten kohdalla kyse ihmisoikeuksista. YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta tulkitaan siten, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on myös oikeus saada oma oikeudellinen sukupuolensa vahvistettua.

Nyt on myös tärkeää huomioida, että Translain kokonaisuudistus ei tarkoita sukupuolen korjaamiseen liittyvän kirurgian vaatimista alaikäisille.

Tärkeä huomio myös on, että vaikka puhumme kauniisti väestöpohjaisesta rintasyöpäseulonnasta, on trans- ja muunsukupuolisten henkilöiden osallistuminen jäänyt paitsioon. Meneillään oleva translain uudistaminen on erinomainen paikka edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Kansainvälisen arvion mukaan trans- ja muunsukupuoliseksi identifioituvien osuus maailman väestöstä on 0,1–2 prosentin välillä (Goodman ym. 2019). Suomessa lähetteiden määrä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin on 15 vuodessa lähes 20-kertaistunut. Eli asia koskee yhä kasvavaa osuutta väestöstä. Nykyinen käytäntö jättää siis transmiehet, eli sukupuoltaan mieheksi korjanneet, ilman tärkeää seulontaa, vaikka he yhä voivat sairastua kohdunkaula- tai rintasyöpään. Seulontaa tulisi tarjota ihmisten elinten ja niihin liittyvän syöpäriskin eikä juridisen sukupuolen perusteella (Sterling 2020).

Lähteet:

https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/blogit/syopaseulontoja-on-tarkeaa-tarjota-myos-transtaustaisille/

Sukupuolen juridinen vahvistaminen

https://www.keskustaopiskelijat.fi/keskustaopiskelijat-mukana-vaatimassa-translain-kokonaisuudistusta/

https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/translain-uudistamisessa-kuullaan-lasten-ja-nuorten-nakemyksia

Alaikäisten tutkimukset ja hoito

Naisten steriloinnista Suomessa ja puolison lupa

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös kumota Roe vs. Wade-päätös on kirvoittanut Suomessakin keskustelua abortista ja sitä myötä myös steriloinnista.

Väite, jota näkee paljon on, että Suomessakaan sterilisaatiota ei nainen saa ilman puolisonsa lupaa/suostumusta. Tämähän ei aivan yksiselitteisesti pidä paikkansa.

Luin keskusteluja hetken ja kovia väitteitä ja muistelin omaa steriloimiskokemusta. Olen siis kokenut kuuden raskauden, viiden synnytyksen, yhden keskenmenon ja yhden lapsen menetyksen. Steriloimiskeskustelua meillä oli käyty jo jonkin aikaa, synnytykset ovat olleet kovin vaikeita, erilaiset ehkäisykeinot kokeiltu, mikään ei tuntunut sopivan keholleni ja viimeisimmän raskauden aikana alkoi ajatus siitä, että nyt on aika kasvattaa lapsia, ei enää lukumäärää, oli hyvin vahvana.

Olin ilmoittanut jo äitiyspoliklinikkakäynneillä, että haluan steriloinnin synnytyksen jälkeen. Ennen sterilointia kävimme lääkärin, kätilön ja hoitajan kanssa keskustelua, ne kyllä olivat lyhyitä, sillä lain kirjain ja oma pohdintani oli hyvin selkeä. Missään vaiheessa puolisoltani ei ns. kysytty lupaa. Keskusteluissa ilmaisin, että olemme puolisoni kanssa keskustelleet asiasta.

Steriloimislaki on suhteellisen vanha ja olisi kokonaisuutta ajatellen hyvä uudistaa sitä. Se onkin jo eri ja pitkä keskustelu.

Eli palataan naisten steriloimiseen ja lupaan puolisolta:

Lain ensimmäinen pykälä sisältää mm.

Steriloimiseen voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen asianomaisen henkilön pyynnöstä ryhtyä:

1) kun hän on synnyttänyt kolme lasta tahi hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta;

2) kun hän on täyttänyt kolmekymmentä vuotta;

3) kun raskaus vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä;

Pykälässä kolme:

Mikäli steriloimista pyytänyt henkilö on avioliitossa, on hänen aviopuolisolleen varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus saapua 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen, ja aviopuolisoille on tällöin, milloin siihen katsotaan olevan syytä, selvitettävä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kumman steriloiminen 1 §:n säännökset huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisempaa, ja annettava tarvittaessa tilaisuus vielä harkita, kumpi heistä pyytää steriloimista.

Tässä on siis kyse siitä, että molemmat puolisot tietävät, mistä steriloinnissa on kyse ja siitä, että voivat vielä keskustella kumpi sterilisaation tekee. Ei siitä, että mies päättää naisen kehosta.

Laissa on painotettu enemmän lääkärien oikeutta päättää steriloinnista kuin puolison.

Voit tutustua koko steriloimislakiin tästä linkistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700283

Paakkunainen Nummen ehdokas eduskuntavaaleihin 2023

Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.

Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.

Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito, sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.

Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.

Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.

Valtuustoaloite Perheneuvolan palveluiden riittävyyden kartoittamisesta (23.3.2022)

Keskustelimme valtuutettukolleega Satu Nybäckin (sd.) kanssa ajankohtaisesta tilanteesta ja jaoimme huolen perheneuvolan tilanteesta. Puhuimme aloitteen tekemisestä ja koska aloite on kiireellinen, päätimme, että olosuhteiden vuoksi minä esitän sen. Keskustelin oman ryhmän kanssa ja he kannattivat aloitetta ja sovimme, että aloite on ryhmän aloite. Kiitos heille vankkumattomasta tuesta! Ja lämmin kiitos Satulle, olemme muutaman sanan vaihtaneet aiemminkin, mutta on upeaa, miten mutkatonta yhteistyömme oli ja keskustelu helppoa.

Aloitteemme:

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla kartoitetaan pystyykö perheneuvolan resurssit vastaamaan perheiden tarpeisiin nyt sekä tulevaisuudessa.

Unicef myönsi Lohjalle 14. syyskuuta 2021 toisen Lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen. Lapsiystävällinen kunta -mallin tuella kunta varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset tunnistetaan ja he saavat tarvitsemansa tuen.

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamisessa sekä tarvitun tuen saamisessa suuressa roolissa ovat muun muassa varhaiskasvatus, neuvola, koulujen oppilashuolto, lastensuojelu, lapsiperheiden sosiaalipalvelut sekä perheneuvola.

Laadukkaiden perheneuvolapalveluiden avulla voimme tarjota tarvittua tukea haavoittuvassa asemassa oleville lapsille sekä heidän perheillensä. Perheneuvola tarjoaa tukea lasten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa työskennellään yhdessä perheen kanssa keskustellen ja perheelle sopivia ratkaisuja etsien. Työn painopiste on koko perheen myönteisten vuorovaikutussuhteiden ja voimavarojen tukemisessa.

Tällä hetkellä monet perheet joutuvat valitettavasti odottamaan kohtuuttoman pitkiä aikoja saadakseen apua perheneuvolasta. Pitkät odotusajat vain vaikeuttavat perheiden tilannetta, koska avun saannin pitkittyessä, monesti myös haasteet kasautuvat ja monimutkaistuvat. Näin myös auttaminen vaikeutuu sekä hidastuu.

Korona-aika ja Ukrainan sodan synnyttämä epävarmuus tulee todennäköisesti lisäämään tarvetta myös perheneuvolan palveluille. Kokonaisvaltainen lisätarve sosiaali- ja terveyspalveluille voi myös syntyä Lohjalle mahdollisesti tulevien turvapaikanhakijoiden tarpeiden myötä.

On tärkeää kartoittaa, pystyykö perheneuvolan resurssit vastaamaan perheiden tarpeisiin nyt sekä tulevaisuudessa. On aika osoittaa, että hyvin laaditut suunnitelmat lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi näkyvät myös käytännön tekoina. Riittävien palveluiden tarjoaminen haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamiseksi sekä auttamiseksi takaavat, että jatkossakin voimme sanoa olevamme Unicefin Lapsiystävällinen kunta-tunnuksen aidosti ansainneet.

Lohjalla 23.3.2022

Lotta Paakkunainen ja koko keskustan valtuustoryhmä

Satu Nybäck, sd.

Marika Heinonen, sd.

Heli Kurimo, vihr.

Ana Maria Gutierrez Sorainen, ML

Hannele Maittila, ML

Pirjo-Leena Forsström, sd.

Laura Skaffari, vihr.

Jani Meling, vihr.

Anna Mustalahti, vihr.

Mari Aaltolaine, vihr.

Birgit Aittakumpu, vas.

Pahoittelen muuten, että käytimme aloitteessa sanaa ”turvapaikanhakija”. Ukrainan pakolaiset tulevat eri statuksella maahan. He tulevat tilapäisen suojelun alla.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 14.3.2022

Kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin mm. kaksikielisyyden säilyttämistä Lohjan kaupungin toiminnassa, lahjoituksen tekemistä Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiölle, olympiavoittajan (Nelli Laitinen) palkitsemista ja Lohjan kaupungin osallistumista Ukrainan tukemiseen sekä valtuustoaloitetta erityislasten palveluiden parantamisesta.

Kaksikielisyyden säilyttämisestä saimme hyvän alustuksen ja lisää tietoa ja lisää tietoa tulemme saamaan vielä tulevassa valtuustoinfossa. Ennen kokousta oli pyydetty enemmän talouden lukuja, kustannuksia ja arvioita kokonaisvaikutuksista kaksi- tai yksikielisyydestä. Asiaa käsiteltiin siksi, että Lohja on vapaaehtoisesti kaksikielinen ja oikeusministeriö oli lähettänyt kirjeen, jonka mukaan vapaaehtoisesti kaksikielisen kunnan tulee tehdä valtuustoissaan päätös, mikäli mielivät olla jatkossakin kaksikielisiä kuntia. Asia tulee siis vielä valtuuston käsittelyyn.

Lahjoituksen tekemistä Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiölle käytiin vilkas keskustelu koulutusaloista, joita tuetaan, tai joille tehdään lahjoitus. Pohdintaa alojen tasa-arvosta, alojen arvostuksesta sekä tehtiin toive ohjeistuksen tekemisestä tulevaisuutta varten.

Olympiavoittajamme Nelli Laitinen palkitaan stipendillä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Olemme Nellistä varsin ylpeitä.

Lohjan kaupungin osallistumista Ukrainan tukemiseen päätimme lähes keskustelutta. Jokaiselle meistä oli täysin selvää, että haluamme tukea ukrainalaisia.

Valtuustoaloitetta erityislasten palveluiden parantamisesta käsitellessämme tein vastaesityksen, että aloite laitettaisi uudelleen valmisteluun. Olin tehnyt alunperin aloitteen toukokuussa 2021. Vastauksessa aloitteeseeni kerrotaan, että tutkimus- ja kuntoutusryhmässä työskentelee lastenneurologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, neuropsykologi, toimintaterapeutti sekä perheneuvolan psykologi tai perheneuvoja. Lisäksi kerrotaan, että Lohjalla on aktiivisesti koulutettu Nepsy -valmentajia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kuntoutuksen tukemiseksi. Tällä hetkellä koulutettuja valmentajia on laajasti eri työyksiköissä 15 ja Tulevaisuuden Sote -keskus ja Koulu kunnossa -hankkeiden kautta valmentajia tullaan kouluttamaan lisää. Koko Länsi-Uudenmaan tulevalla hyvinvointialueella tulee työskentelemään 50 nepsy-valmentajaa. Lohjalla ehkäisevien palvelujen rinnalla on vuonna 2019 käynnistetty Lapset SIB -ohjelma (johon pitää hakeutua, mutta kaikki kohderyhmässä eivät saa tietoa aiheesta). Syksyllä Perhekeskus Purjeessa avattiin Nepsy -neuvontapuhelin alle 18 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä muille ammattilaisille. Puhelimessa päivystää kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisia oman työnsä ohessa.

Esityslistalla päätösesityksenä oli, että aloite olisi tällä käsitelty loppuun. Tein tähän vastaesityksen. Sillä nämä eivät riitä.

Vastaesitys aloitteen uudelleenvalmistelusta.

Perustelut: Kaupunki on tehnyt hyviä muutoksia ja parannuksia palveluihin, mutta ne ovat edelleen riittämättömiä. Erityisperheiden palveluohjaus on riittämätöntä, neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa on liian epätasalaatuista eri koulualueiden välillä. Kaikki perheet eivät ole tasa-arvoisia palvelujen saatavuudessa.

Lastensuojeluun ohjataan edelleen lapsia ja nuoria, joiden palvelutarve on neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa. Nuorisopsykiatrian (HUS) ja kaupungin neuropsykiatrin jonot ovat kestämättömät ja erityisperheet (neurovähemmistö) jäävät vielä liian moni ilman oikea-aikaista apua. Valmistelussa tulee huomioida: Käypä hoito -suositus, vahvempi panostus neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisen koulutukseen ja palvelunohjaukseen. Valmistelussa tulee myös huomioida kuinka neurovähemmistöperheet saavat tietoa palveluista ja palvelujen saavutettavuus.

Hallitus hyväksyi yksimielisesti esitykseni.

Auta lasta kotona ja Ukrainassa

Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja tähän sotatilanteeseen kuinka puhua asiasta.

Koulut ovat saaneet ohjeistusta ja tukea Unicefilta ja Opetushallitukselta ja osa kouluista onkin ollut jo koteihinkin yhteydessä. Omien lasteni koulu tulee myös pian olemaan.

Alla Unicefin viesti:

Materiaalia vanhemmille ja lapsille

Moni venäläis- ja ukrainalaistaustainen lapsi voi kantaa tällä hetkellä huolta ja pelkoa siitä, tuleeko syrjityksi koulussa tai kaveriporukassa. Kokosimme vanhemmille ja huoltajille neljä vinkkiä lasten välisen syrjinnän ehkäisemiseen. Katso vinkit Facebookissa
Katso vinkit Instagramissa Katso vinkit Twitterissä
Uutiset sekä esimerkiksi TikTok-palvelussa leviävät videot saattavat pelottaa lapsia. Myös koulu- tai päiväkotikavereilta saadut tiedot kriisistä voivat olla vääristyneitä. UNICEF kokosi vanhemmille ohjeita, joiden avulla he voivat käsitellä Ukrainan tilannetta lapsen kanssa.

Näin puhut pelottavista tapahtumista lasten kanssa -ohjeistus UNICEFin blogissa

UNICEFin asiantuntija Maija Puska kertoo Yle Mixin TikTokissa, mitä lapsi voi tehdä, jos Ukrainan tilanne ahdistaa tai jos törmää pelottaviin videoihin aiheesta.

Katso video Yle Mixin TikTokissa
Muuta materiaalia
Teillä kaikilla varmasti on oppilas- ja opiskeluhuolto sekä kaikki muut lapsia ja nuoria työssään kohtaavat aikuiset vahvasti lasten ja nuorten tukena, mikäli Ukrainan kriisi herättää huolia. Tärkeää on, että varmistetaan tarvittava tuki myös haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. Olette varmasti jo hyödyntäneet myös Opetushallituksen ohjeistuksia sekä huomanneet, että Selkokeskus on tuottanut Ukrainan tilanteesta selkokielistä materiaalia. Lapsille ja nuorille kannattaa mainostaa heille suunnattuja kanavia, joista saa tietoa Ukrainan tilanteesta. Näitä ovat esim. HS Lasten uutiset ja Yle Mix.

Perjantain 4.3. Lasten uutisiin on tulossa UNICEFin asiantuntijoiden haastattelu. Lapsia ja nuoria netissä tukevia tahoja on listannut yhteen paikkaan mm. SOSTE. Näistä kannattaa myös viestiä!

Lämmin kiitos lahjoituksista! Useat kunnat ovat jo lahjoittaneet kauttamme Ukrainan lasten auttamiseen. Lämmin kiitos siitä! Keräykseen voi osallistua edelleen. UNICEF tarvitsee lähes 350 miljoonaa dollaria lasten auttamiseen Ukrainassa ja lähialueilla. Suomen UNICEFin hätäapukeräys Ukrainan lasten hyväksi

Paikan päällä lapsia auttaa myös vuodesta 1995 toiminut Lasten lähetystö, jonka toimintaan pystyn luottamaan, sillä oma tätini ja setäni ovat perustajajäseniä ja aktiivisesti mukana toiminnassa. Voit lukea heistä lisää: https://lastenlahetysto.org/meista/esittely/hannu-ja-oili-rasanen/