valtuusto – Sivu 14 – Lotta Paakkunainen

Kaukana hiekkalaatikosta ja turvallisesta, hyväksyvästä ympäristöstä

Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.

Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)

Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.

Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.

Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.

Riitely:
– Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta
– Osa normaalia kanssakäymistä
– Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista
Huono käytös:
– Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit
Kiusaaminen:
– Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa
asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla

Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?

Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
vertaissuhteiden tuki,
hyväksytyksi tuleminen,
yhteisöön kuuluminen,
oppilaiden osallisuus,
huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen
luomiseen osallistuminen
Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit
ja haittapuolet)
Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen
suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja
puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)

Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.

Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?

Häirintähuoneentaulu

Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.

Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.

Uusi kaupunginjohtaja valittu

Eilen Lohjalla kaupunginvaltuuston kokouksessa valittiin uutta kaupunginjohtajaa. Äänestys meni kahteen kierrokseen ja ensimmäisellä kierroksella äänet menivät

Jarkko Härmälä 21

Inka Tikkanen 18 ja

Antti Rinne 12.

Toisella kierroksella tulos meni tiukille.

Äänet menivät tällä kierroksella

Jarkko Härmälä 26

Inka Tikkanen 24 ja saatiinpa yksi tyhjäkin ääni.

Itse olen pettynyt Inka Tikkasen jäämiseksi toiseksi, hän oli ehdokkaista selkeästi motivoitunein ja hakukriteereitä eniten vastaava.

Hämmästynyt olen aika monen äänestyskäyttäytymisestä, mutta tässäkin huomaa, kuinka toisille sanat ja teot ovat eri asioita (ja tokihan ne ovat). Ryhmäpäätöksiä omaa ajatusta vastaan on todella ikävä osa demokratiaa. Toisaalta, jos ei koe jotain asiaa niin tärkeäksi, ettei voisi äänestää oman mielen mukaan, niin se on jokaisen tehtävä se valinta. Kaupunginjohtajan valinta on minulle sen verran iso päätös ja tärkeä ajatellen henkilöstön kokoa ja hyvinvointia, palvelujen ja asioiden sujuvuutta, mutta hei, toisaalta, sehän on vain mun mielipide.

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Muutaman kerran olen sanonut, että on asioita, joissa olisin mielelläni väärässä ja tämä on yksi niistä. Toivottavasti osoittautuu, että olen väärässä.

Eli uudelle kaupunginjohtajalle kuitenkin tervetulotoivotukset ja toivon, että saan yllättyä positiivisesti ja uusi kaupunginjohtajamme osoittautuukin erinomaiseksi tiiminjohtajaksi, joka kannustaa, ohjaa, ei lakaise maton alle ikäviä asioita (kuten esim. kiusaamiskohua) ja joka ennen kaikkea tuo luottamusta ja yhteishenkeä, eikä mahdollista reuna-alueiden ankeuttamista, vaan mahdollistaa oman huomiosanansa: #HyvääElämääLohjalla

Kaupunginjohtajaa valitsemassa

Kuvassa Jarkko Härmälä, Inka Tikkanen ja Antti Rinne.

Lohjalla valitaan uutta kaupunginjohtajaa. Valtuusto äänestää keskiviikkona, 20.4.2022.

Kuvassa ehdokkaat Jarkko Härmälä, Inka Tikkanen ja Antti Rinne (kuva Sari Lamminaho/Länsi-Uusimaa)

Kaupunginjohtajahakua varten kaupunki käytti rekrytointiyritystä apuna, jotta saisimme parhaat mahdolliset ehdokkaat. Yritykseksi valittiin yritys, jolla ei ole kuntarekrystä kokemusta, eikä hakijoita testaavalla psykologilla ollut myöskään kokemusta kuntarekrystä. Kaupunginhallitus valitsi työryhmän, joka haastatteli rekryfirman esittämät ehdokkaat. Työryhmä valitsi hakijoista kolme, jotka nyt ovat ehdolla Lohjalle kaupunginjohtajaksi.

Eilinen valtuustoinfo käytettiin eilen kokonaan kolmen ehdokkaan haastatteluihin. Aluksi ehdokkaat esittäytyivät koko valtuustolle vuorollaan ja sen jälkeen jakauduimme ryhmiin, jotta jokainen ehdokas kävi vuorollaan ryhmien haastateltavana. Pidin hieman hämmentävänä jakoa ja olinkin pyytänyt, voisiko olla mahdollista, että haastattelut olisivat valtuustosalissa, jotta jokainen kuulisi kaikkien ryhmien kysymykset ja hakijoiden vastaukset. Nythän me emme saaneet kokonaiskuvaa, sillä ryhmät todennäköisesti kysyvät eri kysymyksiä, emmekä me kaikki kuule kaikkia vastauksia. Pyyntööni sain vastaukseksi vain epämääräisiä ”olemme työryhmässä päättäneet näin, koska…”, lisäksi huomautettiin, että ryhmien tulee käydä ryhmien välisiä keskusteluja, eikä tästä haluttu keskustella enää sen enempää.

Oli miten oli, tällä tavalla nyt mentiin ja haastattelimme ehdokkaat. Ryhmäämme kuului oman ryhmäni lisäksi perussuomalaiset ja vihreät. Etukäteen oli sovittu, että ryhmät kysyvät 2-3 kysymystä ja jos jää aikaa (20 min/haastattelu), voi kysyä lisäkysymyksiä.

Ryhmässämme oli mielestäni hyvin mietittyjä kysymyksiä ja haastateltavat vastasivat kuten parhaiten kykenivät.

Olimme saaneet haastateltavien suosituskirjeet, ansioluettelot ja motivaatiokirjeet sekä vielä esittäytymiset infossa ja haastattelut ryhmissä. Materiaalia siis oli tutustuttavaksi. Haastattelut toivat lisää pohdittavaa ja syvensi käsitystä hakijoista.

Aion äänestää siltä pohjalta, mitä ajattelen Lohjan tarvitsevan. Tarvitsemmeko me

hyvinvoivaa henkilöstöä
asioista puhumista/tilanteiden selvittämistä
ennaltaehkäisyä
palveluja
valmistelua ja toimeenpanoa
kokonaiskuvaa

Se on varmaa, että avointa keskustelua tarvitaan.

Kaupunginjohtajan ei tule osata ja tietää kaikesta kaikkea, sitä varten on erikoisalojen osaajia, joihin johtajan tulee voida luottaa. Kaupunginjohtajalla tulee olla rohkeutta katsoa uusia kulmia, rohkeutta sanoa, ettei tiedä kaikkea. Kaupunginjohtajan on oltava kokonaiskuvan osaaja, osallistava esimies, diplomaatti, strategian toteuttaja ja sopivalla annoksella visionääri. Hänellä tulee olla muutaman vuoden näkökulma siitä, mihin ollaan menossa.

Esitin ryhmässä haastateltaville kysymyksen, jossa toin esille sen, että Lohjalla kuntaliitokset ovat olleet jo vuonna 2013, mutta edelleen se muistetaan kuin eilisen. Kuinka hän kaupunginjohtajana edistäisi yhtenäisyyttä ja Lohja-identiteetin syntyä? Kyläidentiteetti ja kaupunginosaidentiteetti on tärkeä, mutta tärkeää olisi myös se, että tunnemme ylpeyttä omasta kotikaupungista ja tuntisimme olevamme erityisesti lohjalaisia.

Kaksi vastasi hienosti, oli jo alustava ratkaisuehdotus ja molemmilla se oli suhteellisen sama: viestintä.

Kolmas totesi, että

identiteetti ei ole yksiselitteinen, ei ole itsetarkoitus
tärkeämpää on, mitä kunnalle kuuluu, että saa nauttia kotikaupungin monipuolisuudesta
viestintä on tärkeää

Vastaus ei ollut se, mitä odotin, mutta vastaus oli erinomainen mielestäni. Tätä minä haluan minun kaupunkini johtajalta. Kokonaiskuvan näkemistä, erinomaista johtamista (suositukset olivat todella hyvät) ja suunnitelmaa, mitä tehdä (oli jo valmistautunut, mitä tekisi, jos valittaisi ja mikä olisi suunta) sekä toteuttamista.

Jäimme muuten vielä haastattelujen jälkeen koko haastatteluryhmä tekemään yhteenvetoa ja jakamaan huomioitamme ja se keskustelu oli tosi hyvää. Oli todella hyvä kuulla muiden tekemiä havaintoja, sai vähän eri näkökulmia omiin havaintoihin. Lähtiessämme huoneesta oli yksi valtuustoryhmä tulossa omaan valtuustoryhmäkokoukseen ja huomauttivat meille pitkittyneestä istunnostamme, totesin, että kävimme näitä ryhmien välisiä keskusteluja, joita kehotettiin käymään. Näitä pitäisi olla enemmän.

Valtuustoaloite Perheneuvolan palveluiden riittävyyden kartoittamisesta (23.3.2022)

Keskustelimme valtuutettukolleega Satu Nybäckin (sd.) kanssa ajankohtaisesta tilanteesta ja jaoimme huolen perheneuvolan tilanteesta. Puhuimme aloitteen tekemisestä ja koska aloite on kiireellinen, päätimme, että olosuhteiden vuoksi minä esitän sen. Keskustelin oman ryhmän kanssa ja he kannattivat aloitetta ja sovimme, että aloite on ryhmän aloite. Kiitos heille vankkumattomasta tuesta! Ja lämmin kiitos Satulle, olemme muutaman sanan vaihtaneet aiemminkin, mutta on upeaa, miten mutkatonta yhteistyömme oli ja keskustelu helppoa.

Aloitteemme:

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla kartoitetaan pystyykö perheneuvolan resurssit vastaamaan perheiden tarpeisiin nyt sekä tulevaisuudessa.

Unicef myönsi Lohjalle 14. syyskuuta 2021 toisen Lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen. Lapsiystävällinen kunta -mallin tuella kunta varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset tunnistetaan ja he saavat tarvitsemansa tuen.

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamisessa sekä tarvitun tuen saamisessa suuressa roolissa ovat muun muassa varhaiskasvatus, neuvola, koulujen oppilashuolto, lastensuojelu, lapsiperheiden sosiaalipalvelut sekä perheneuvola.

Laadukkaiden perheneuvolapalveluiden avulla voimme tarjota tarvittua tukea haavoittuvassa asemassa oleville lapsille sekä heidän perheillensä. Perheneuvola tarjoaa tukea lasten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa työskennellään yhdessä perheen kanssa keskustellen ja perheelle sopivia ratkaisuja etsien. Työn painopiste on koko perheen myönteisten vuorovaikutussuhteiden ja voimavarojen tukemisessa.

Tällä hetkellä monet perheet joutuvat valitettavasti odottamaan kohtuuttoman pitkiä aikoja saadakseen apua perheneuvolasta. Pitkät odotusajat vain vaikeuttavat perheiden tilannetta, koska avun saannin pitkittyessä, monesti myös haasteet kasautuvat ja monimutkaistuvat. Näin myös auttaminen vaikeutuu sekä hidastuu.

Korona-aika ja Ukrainan sodan synnyttämä epävarmuus tulee todennäköisesti lisäämään tarvetta myös perheneuvolan palveluille. Kokonaisvaltainen lisätarve sosiaali- ja terveyspalveluille voi myös syntyä Lohjalle mahdollisesti tulevien turvapaikanhakijoiden tarpeiden myötä.

On tärkeää kartoittaa, pystyykö perheneuvolan resurssit vastaamaan perheiden tarpeisiin nyt sekä tulevaisuudessa. On aika osoittaa, että hyvin laaditut suunnitelmat lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi näkyvät myös käytännön tekoina. Riittävien palveluiden tarjoaminen haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamiseksi sekä auttamiseksi takaavat, että jatkossakin voimme sanoa olevamme Unicefin Lapsiystävällinen kunta-tunnuksen aidosti ansainneet.

Lohjalla 23.3.2022

Lotta Paakkunainen ja koko keskustan valtuustoryhmä

Satu Nybäck, sd.

Marika Heinonen, sd.

Heli Kurimo, vihr.

Ana Maria Gutierrez Sorainen, ML

Hannele Maittila, ML

Pirjo-Leena Forsström, sd.

Laura Skaffari, vihr.

Jani Meling, vihr.

Anna Mustalahti, vihr.

Mari Aaltolaine, vihr.

Birgit Aittakumpu, vas.

Pahoittelen muuten, että käytimme aloitteessa sanaa ”turvapaikanhakija”. Ukrainan pakolaiset tulevat eri statuksella maahan. He tulevat tilapäisen suojelun alla.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.3.2022

Kaupunginvaltuuston kokouksessa tapamme mukaan onnittelimme 70 vuotta täyttävää Jorma Lausteelaa, päätimme mm. Lohjan Yhteislyseon lukion saneerauksen urakoitsijasta, lausuimme valtioneuvostolle, että Lohjan kaupunki määrättäisi kaksikieliseksi kunnaksi vuosiksi 2023-2032 ja kokouksessa jätettiin myös aloitteita, joista minä jätin yhden. Kerron siitä myöhemmin.

Pidin ryhmämme ryhmäpuheenvuoron Lohjan Yhteislyseon lukion saneerauksen urakoitsijan valinnasta. Olin kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa käsiteltiin tätä asiaa ja esitin pari kysymystä urakoitsijan valinnasta. Olin vastauksiin tyytyväinen, siksi en tehnyt valmistelemaani vastaesitystä ja toivon, että tein oikein.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat

Päätimme vuonna 2018 VIHDOIN Lohjan Yhteislyseon lukion toimitilojen tulevaisuudesta ja jo nyt olemme päättämässä urakoitsijasta. Toivottavasti tämä osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Hyvää on se, että keskustellaan, tutkitaan, analysoidaan ja todennäköisesti vanha sanonta “hyvin (eli pitkään) suunniteltu on puoliksi tehty” on lohjalaista perua.

Urakoitsijan valinnassa elinvoimajohtaja keskeytti hankinnan viime syksynä ja se olikin hyvän harkinnan mukaista.

Tarjouksissa hinta ei aina saisi olla määräävä tekijä ja tässä kohtaa olisi ollut hyvä valita tunnettu, luotettava kumppani, jonka referenssit ovat lähes vastaavia kuin Lohjan Yhteislyseon lukio. Tässä valinnassahan näin ei ole. Se, että valintana on pienehkö yritys, on riski ja keskustan valtuustoryhmä toivookin, että riskimme ei noudata Pusulan päiväkodin kaavaa.

Valintamme vaikuttaa myös mahdollisten lisäkustannusten ennakoitavuuteen sekä lisärakennus-/korjausrakentamisiin. Tässä maailmantilanteessa raaka-aineiden ja materiaalien hinnat nousevat, ovat jo nousseet ja tulevat nousemaan. Tästä esitimmekin kaupunginhallituksessa kysymyksen ja vuoden 2023 talousarvion valmistelussa arvioidaan mahdolliset riskivaraukset.

Emme siis voi liikaa painottaa valvonnan tärkeyttä ja välttämättömyyttä. Keskustan valtuustoryhmä tukeekin sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän tekemään lisäysesitystä.

Nuoremme ovat olleet kauan väistötiloissa, toisaalta mielummin terveissä tiloissa kuin sairastuttavissa. Korona-aika ja karanteeniaika tosin vähensi aikoja väistötiloissa. Nuorista opiskelijoistamme suuri osa on opiskellut koko toisen asteen jonkinlaisessa poikkeustilassa ja toivommekin, että tämä päätöksemme on nuorille opiskelijoille ja heidän perheilleen paras mahdollinen opintoja ajatellen. Sillä aikaahan tähän on mennyt. Sitä nuorten aikaa.

Ryhmämme kiittää valmistelijoita, mutta erityisesti kiitämme nuoria kärsivällisyydestä ja toivomme intoa opiskella.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen.

Espoo myös kehittämään ikääntyneiden vajaaravitsemuksen hoidonpolkua!

Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.

On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.

Muistutimme ensimmäisessä aluevaltuuston seminaarissakin ryhmän esittelypuheenvuorossammekin muita ryhmiä siitä, että säästöjä hyvinvoinnissa voi syntyä uusilla, inhimillisillä, hyivnvointia parantavilla ja pieniltäkin tuntuvilla keinoilla.

Aiemmin aiheesta kirjoittamaani: