Kaupunginvaltuuston kokouksessa tapamme mukaan onnittelimme 70 vuotta täyttävää Jorma Lausteelaa, päätimme mm. Lohjan Yhteislyseon lukion saneerauksen urakoitsijasta, lausuimme valtioneuvostolle, että Lohjan kaupunki määrättäisi kaksikieliseksi kunnaksi vuosiksi 2023-2032 ja kokouksessa jätettiin myös aloitteita, joista minä jätin yhden. Kerron siitä myöhemmin.
Pidin ryhmämme ryhmäpuheenvuoron Lohjan Yhteislyseon lukion saneerauksen urakoitsijan valinnasta. Olin kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa käsiteltiin tätä asiaa ja esitin pari kysymystä urakoitsijan valinnasta. Olin vastauksiin tyytyväinen, siksi en tehnyt valmistelemaani vastaesitystä ja toivon, että tein oikein.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat
Päätimme vuonna 2018 VIHDOIN Lohjan Yhteislyseon lukion toimitilojen tulevaisuudesta ja jo nyt olemme päättämässä urakoitsijasta. Toivottavasti tämä osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Hyvää on se, että keskustellaan, tutkitaan, analysoidaan ja todennäköisesti vanha sanonta “hyvin (eli pitkään) suunniteltu on puoliksi tehty” on lohjalaista perua.
Urakoitsijan valinnassa elinvoimajohtaja keskeytti hankinnan viime syksynä ja se olikin hyvän harkinnan mukaista.
Tarjouksissa hinta ei aina saisi olla määräävä tekijä ja tässä kohtaa olisi ollut hyvä valita tunnettu, luotettava kumppani, jonka referenssit ovat lähes vastaavia kuin Lohjan Yhteislyseon lukio. Tässä valinnassahan näin ei ole. Se, että valintana on pienehkö yritys, on riski ja keskustan valtuustoryhmä toivookin, että riskimme ei noudata Pusulan päiväkodin kaavaa.
Valintamme vaikuttaa myös mahdollisten lisäkustannusten ennakoitavuuteen sekä lisärakennus-/korjausrakentamisiin. Tässä maailmantilanteessa raaka-aineiden ja materiaalien hinnat nousevat, ovat jo nousseet ja tulevat nousemaan. Tästä esitimmekin kaupunginhallituksessa kysymyksen ja vuoden 2023 talousarvion valmistelussa arvioidaan mahdolliset riskivaraukset.
Emme siis voi liikaa painottaa valvonnan tärkeyttä ja välttämättömyyttä. Keskustan valtuustoryhmä tukeekin sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän tekemään lisäysesitystä.
Nuoremme ovat olleet kauan väistötiloissa, toisaalta mielummin terveissä tiloissa kuin sairastuttavissa. Korona-aika ja karanteeniaika tosin vähensi aikoja väistötiloissa. Nuorista opiskelijoistamme suuri osa on opiskellut koko toisen asteen jonkinlaisessa poikkeustilassa ja toivommekin, että tämä päätöksemme on nuorille opiskelijoille ja heidän perheilleen paras mahdollinen opintoja ajatellen. Sillä aikaahan tähän on mennyt. Sitä nuorten aikaa.
Ryhmämme kiittää valmistelijoita, mutta erityisesti kiitämme nuoria kärsivällisyydestä ja toivomme intoa opiskella.
Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen.
Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.
On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.
Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.
Muistutimme ensimmäisessä aluevaltuuston seminaarissakin ryhmän esittelypuheenvuorossammekin muita ryhmiä siitä, että säästöjä hyvinvoinnissa voi syntyä uusilla, inhimillisillä, hyivnvointia parantavilla ja pieniltäkin tuntuvilla keinoilla.
Käsittelimme valtuustokokouksessa aloitteeni ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua loppuunkäsitellyksi. Olimme ryhmässä sopineet, että pidän aiheesta ryhmäpuheenvuoron, mutta valtuuston puheenjohtaja ilmoitti, että ei hyväksy aloitteissa pidettäväksi ryhmäpuheenvuoroa. (? en ymmärtänyt miksi, mutta tiivistin puheeni lyhyemmäksi)
Puheenvuoro ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut seuraajat. Voin tyytyväisenä todeta ryhmämme puolesta, että tämä aloitteemme on edennyt ilahduttavan nopeasti.
Kuten aloitteessa todetaan, on iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.
Ravitsemuksella on suuri merkitys esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hidastamisessa.
Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
Sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja.
On hienoa, miten Lohjalla viranhaltijat tarttuivat mahdollisuuteen, jonka aloitteemme ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusi hanke tarjosivat. Tästä erityinen kiitos ylihoitaja Hannele Patjakselle ja hyvinvointijohtaja Tuula Suomiselle.
Aloitteemme merkitys on suurempi mitä voisi ajatella, sillä on tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.
Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.
Kirjoitin Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoituksen valtuustoaloitteestani iäkkäiden vajaaravitsemuksen seurannasta, sillä olin saanut tiedusteluja sen käsittelystä valtuustossa. Aloitteeni on käsittelyssä valtuustossa 19.1 ja päätöehdotustekstinä on: Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi. Ja sehän ei oikeastaan kerro mitään. Toki esittelytekstissä on myös pidempi seloste, jossa kerrotaan aloitteen tuomista toimenpiteistä.
Tämä aloite on edennyt ilahduttavan nopeasti. Varmasti osaltaan vaikutusta oli sillä, mitä itse tein aloitteen lisäksi.
Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia
Tein elokuussa valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Ensi keskiviikon valtuustokokouksessa se saatetaan loppuun merkittävillä toimenpiteillä.
Aloitetta valmistellessani keskustelin usean ravitsemuksen asiantuntijan, alan tutkijan sekä kaupungin edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, jossa kiinnostus aloitettani kohtaan oli suuri. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan aloitteen ajoitus on täydellinen, sillä alkamassa oli vuonna 2020 julkaistun Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamiseen tähtäävä hanke, johon aloitteeni tarkoitus sopi hyvin. Keskustelimme mahdollisuudesta ottaa Lohja pilotiksi hankkeeseen.
Yhdistin yllämainitut toimijat, minkä seurauksena käynnistetään tämän vuoden alussa Lohjalla lisäkoulutusta ja kehitystyö vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptista osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta. Tuotokset tulevat muodostamaan pohjan hyvinvointialueemme tulevalle toimintamallille, ja projekti toteutetaan käytännössä ensimmäisenä meillä Lohjalla. Tämä on merkittävää, sillä palvelut tullaan järjestämään jatkossa yhtenäisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tällöin alueen kunnilla on mahdollisuus yhteistyöllä kehittää palveluja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Kaikki kunnat pääsevät hyödyntämään projektissa opittua jo tämän vuoden aikana. Tämän ikääntyneiden vajaaravitsemukseen keskittyneen aloitteen seurauksena olemme siis jo Lohjalla edelläkävijöitä.
Aloitettani kannatettiin yli puoluerajojen. On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.
Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.
Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti hyvän jutun Lohjan lyhytvalinnaisten tuntivähennyksestä.
Haastattelussa puhuin paljon, mutta toimittaja taisi kuitenkin osata napata sen oleellisen tekstiin.
Arvostelin toimittajalle sitä, että vaikka päättäjille on todettu, että säästö liittyy valtakunnalliseen ops-muutokseen ja toiset päättäjät sitä korostavatkin, niin näinhän se ei ole. Kyseessä on lohjalainen kaava, eli peitellään paikallista leikkausta vedoten johonkin asiaan, mitä ei välttämättä osata ajatella.
Ihan hyvä varmaan, että se puuttui lehtijutusta, se kuitenkaan ei liity lehdessä esiin nostettuun asiaan.
Totesin myös sen, että lohjalaiset oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna muihin esimerkiksi lähikuntiin, sillä meillä mennään lain vaatimassa minimissä, vaikka voisimme paikallisesti päättää muuta.
Monessa muussa kaupungissa ja kunnassa oppilailla on kaksi viikkotuntia enemmän kuin Lohjalla ja vaikka tuntimäärä tuntuu pieneltä, se näkyy oppimistuloksissa ja eroissa esimerkiksi toisen asteen opiskeluissa. Lohjalaisilla nuorilla on kiinnikurottavaa.
Mutta onneksi saadaan säästettyä 70 000 ensi vuonna! (huomaa sarkasmi)
Vihreiden Laura Skaffari teki valtuustokokouksessa kannattamanani esityksen, että talousarvioon lisätään kohtaan 4.4.1 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan alaisiin määrärahoihin tarvittava määräraha (vuodelle 2022 n. 70 000 euroa), jotta 8.-luokkalaisille voidaan tarjota jatkossakin valinnaisaineita nykyinen määrä, eli 6h/vko.
Lienee turhaa todeta, että tässä kovan politiikan, lapsiystävällisessä kaupungissa esitys hävisi.
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron talousarviosta vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2024. On suhteellisen haastavaa pohtia ryhmäpuheenvuoroa ryhmämme puheenvuoron ollessa viimeisten joukossa, sillä mielestäni on turhaa käyttää puheenvuoroa toistaakseen jo sanottuja asioita.
Alla ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäläsnäolijat
Edellisten puheenvuorojen jälkeen tuntuu, että kaikki mahdollinen on jo sanottu. Toisinaan se, mitä ei ole sanottu, voi olla merkityksellistä. Kuten työskentelytavat. Talousarvion aiemmissa käsittelyissä ja keskusteluissa tuntui toisinaan, että sisältöä tärkeämpää oli sen pituus. Tekstin määrää tärkeämpää on sen sisältö ja laatu sekä se, että teksti myös kuvaa kuntalaisille tärkeitä painopisteitä. Meidän tulee muistaa, että viranhaltijat ja me luottamushenkilöt emme ole ainoita, jotka talousarvion lukee. Tämä on tarkoitettu myös muille kuntalaisille luettavaksi.
Päättäessämme talousarviosta ja taloussuunnitelmasta tulee meidän muistaa, että hädänalaiset tulee hoitaa myös ensi vuonna. Me emme voi pysäyttää hankkeita ja hyviä etenemisiä tekosyihin ja “mutta kun sote tulee” lauseisiin. Uudistus ei muuta ihmisten hätää mihinkään, eikä poista ongelmia välittömästi.
Onkin hienoa, että henkilöstömuutoksissa on esitetty lisäystä lastensuojeluun, toki pakon edessä, mutta toivomme, että pian ennaltaehkäisy on se suunta, mihin sanojen lisäksi olemme oikeasti teoissa menossa. Sehän meidän tehtävämme olisi ollut ja tulee olemaan.
Talousarviossa on kuvattuna väestönkehitys ja meille kerrotaan, että alle kouluikäisten lasten määrä laskee ennusteen mukaan edelleen, mutta aiempaa maltillisemmin, Pohjois-Lohjan väestörakenne on lohjalaisittain edelleen ”nuorinta”, sillä 0–14-vuotiaiden osuus 18,9 % on suurin ja tämä meidän tulee huomioida tulevaisuuden hankkeissa, varsinkin Mäntynummen kohdalla.
Sote-muutoksen ja hyvinvointialueiden tulo tuo todella suuren muutoksen kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon, kuten moni edellä on jo todennut, emmekä kaikkea todellakaan tiedä. Mutta se ei saa olla jarru kehitykselle, eikä toiminnalle. Se, että epävarmuutta on, on tosiasia, jonka kanssa on elettävä ja uskallettava elää. Meillä on haastavat ja vaikeat ajat edessä, mutta missä vaiheessa meillä ei olisi ollut?
Me keskustan valtuustoryhmässä haluamme muistuttaa, että tulevassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että:
– lainanlyhentämisen suunnitelma puuttuu. Emme voi vaan siirtää taakkaa tuleville sukupolville.
– olisi hyvä, että investointien kokonaisarvo ja etenemän prosenttiarvo näkyisi jokaisen ison investointihankkeen kohdalla.
– Investointien näkymä eteenpäin voisi olla esitettynä paremmin. Kaksi vuotta tähän on turhan lyhyt aika.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää osallisia ja hyväksyy talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2024 muutamilla muutoksilla, jotka tulemme esittämään eri puheenvuoroissa.
Esitin uudessa puheenvuorossani vastaesitykset (hävisivät valtuuston äänestyksissä):
Vastaesityspuheenvuoro talousarviopykälään:
Lisäysesitys: kohtaan 3.8.3
Sivulle 37
Asukkaiden Lohja-taulukkoon ensimmäiseksi
Toimiala : Konsernipalvelut Tavoite: Vireä aluetoiminta Mittari: osallistuva budjetointi otettu koekäyttöön ennalta määritellyksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi Määrärahat: talousarvion sisältä
Perustelut:
Lohjalla on vuodesta 2013 ollut lähidemokratiatoimintaa, jonka tarkoitus on mahdollistaa ja vahvistaa asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista sekä vahvistaa kylä-/asuinalue- kaupunki-identiteettiä. Osallistuva budjetointi on tätä päivää ja se kohtelee kaikkia asukkaita tasa-arvoisesti. Osallistuvan budjetoinnin toimintamallit olette saaneet kaikki “Lähidemokratia ja vaikuttamisen keinoja paikallisesti Lohjalla”-julkaisusta. Osallistuva budjetointi vastaa parhaiten kuntalain pykälän 22 henkeä mahdollistaen kaikkien asukkaiden osallistumisen. Lohja onkin ainoa kaupunki, jossa toiminnassa on pienhankeinvestointimalli. Tässä on se haaste, että Lohja kuuluu Ykkösakselin leader-toimintaan, jossa suurin osa rahoituksesta tulee EU:lta ja valtiolta ja vain 20% kaupungilta, kun taas Lohjan pieninvestointimallin kaikki rahoitus tulee kaupungilta. Selkeästi valtakunnallisesti ollaan menossa osallistuvaan budjetointiin ja Lohjan tulee olla siinä kehityksessä mukana.
Lisäysesitys sivulle 71 kahden ensimmäisen kappaleen jälkeen (tämä lause oli viime talousarviossa mun tekemän muutoksen kanssa ja mielestäni tätä tulee edelleen pitää esillä):
Tulosalueen strategisten painopisteiden tukemiseksi vahvistetaan perhetyön ja neuropsykiatrista osaamista kaikissa palveluissa.
Lasten varhainen tukeminen ja neuropsykiatristen haasteiden varhainen tunnistaminen vaatii kouluttautumista ja koulutuksen säännöllistä päivittämistä. Tämä teksti oli myös viime vuonna lisättynä talousarvioon. Tällekin vuodelle lisäys on tarpeellinen, sillä kouluttautumiset ovat kesken, Lohjan yksi tavoitteista on painottaa ennaltaehkäisyä ja varhainen tunnistaminen säästää kustannuksia loppupäästä, esimerkiksi lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi olemme jälleen saaneet Lapsiystävällinen kunta-maininnan. Neuropsykiatristen lasten ja perheiden tukeminen on juuri tätä ydintoimintaa. Tätä lisäystä vastustaessa on sanottu, että on koulutus on kallis. Kallis on se koulutus, mitä ei käytetä ja mitä ei päivitetä. Näkisin kalliimpana syrjäytyneet perheet, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja mikä tärkeintä, inhimillisen kuormituksen kevenemisen merkitys on huomattava.
Lisäysesitys sivulle 78 (ikääntyneiden tulosalue)(kahden viimeisen kappaleen väliin):
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen, mahdollisimman pitkään kotona asumiseen sekä pitkäaikaishoidossa elämänlaadun tukemisen osana vahvistetaan vajaaravitsemuksen tunnistamista ja ennaltaehkäisyn osaamista kaikissa ikääntyneiden palveluissa.
Tämä on tarpeellinen lisäys ja hyvin vähän talousarviovaikutteinen, sillä kaupungilla jo työstetään asiaa liittyen soteuudistukseen. Miksi emme tukisi sitä edes kolmella rivillä talousarvioesitystä.
Lotta Paakkunainen 