Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa päätettiin talousarviosta tiistaina, 13.12.2022. Pitkään siitä oli käyty neuvotteluja ryhmien puheenjohtajien kesken.
Omaishoidon tuen muutokset olivat minulle hyvin hankalat ja jouduin punnitsemaan monia asioita.
Olen yrittänyt katsoa kokonaisuutta ja kun ajattelee omaishoidon tukia, olisi Lohjan mallin neljän luokan kriteeristö oman näkemykseni mukaan oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin sekä turvallisin, sillä se suojaisi myös neurovähemmistöomaishoitajien asemaa ja tukisi työssäkäyvien mahdollisuutta olla myös omaishoitaja.
Tästä puhuin jo talousarvioneuvottelujen alettua ja yritin puhua tästä vielä hallituksenkin päätöksen aikana.
Vahvasti kannan toivetta siitä, että nyt tehdyt päätökset eivät kuitenkaan ole päätöksiä, joita ei voisi korjata. Toivon, että ensimmäisen vuoden aikana suoritetaan vaikutustenarviointia ja seurantaa ja jos niiden aikana nähdään epäkohtia, kuten omaishoitajien kesken epätasa-arvoisuutta ja todetaan, että kaikki jotka ovat oikeutettuja omaishoidon tukeen, eivät sitä saa, niin korjataan nämä virheet. Tästä syystä kannatin RKP:n Wickströmin toivomusesitystä, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa vaikutuksia. Jälkiviisaana sanoisin, että harmonisoinnista olisi pitänyt tehdä ennakkovaikutusten arviointi.
Esitetty vastaesitys siitä, että omaishoidon tuen harmonisointi tulisi tehdä korkeimman luokan mukaan on hieno ja kaunis ajatus, mutta koen sen myös epäaitona esityksenä. Se ei poista sitä vaaraa, että joku oikeutettu jää ilman tukea. Jos esitys olisi ollut neljästä kriteeriluokasta, olisin kannattanut. Omaishoidon tuen harmonisointi kuitenkin myös nostaa monen omaishoitajan tuen tasoa, mutta minun on edelleen vaikea hyväksyä sitä, että neljäs luokka poistuu. Kuten jo aiemmin totesin, se hankaloittaa monen työssäkäyvän omaishoitajan tilaa.
Kummeksun myös puheita siitä, että palvelusetelien määrärahojen korottaminen olisi jotenkin huono asia, on ilmiselvää, että palveluseteleiden käyttöä ei joissain ryhmissä todellakaan haluta.
Palvelusetelit ovat olleet tärkeässä roolissa Lohjalla omaishoitajien vapaiden käytössä. Lohjalla vapaiden käyttö on lisääntynyt palvelusetelien käyttöönoton myötä, sillä se on tuonut valinnan vapautta lisää ja palveluseteleitä on voinut käyttää esim. siivouspalveluihin. Moni omaishoidettava ei halua pois kotoa tai ei ole sijaistavaa hoitopaikkaa, tuolloin palveluseteli on ollut erittäin toivottu ja toimiva vaihtoehto. Tätä korostin ryhmässämme.
En siis voinut kannattaa vastaesitystä, sillä samalla siinä esitettiin leikkaamista lastensuojelupalveluista, yhteisistä terveyspalveluista sekä palveluseteleistä. Jos olisivat tehneet erikseen nämä esitykset ja olisi ollut vain omaishoidon tuesta kyse, olisin mahdollisesti tukenut sitä.
Toivon todella, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa omaishoitajien tilannetta ja reagoi nopeasti.
Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022 valtuustoryhmäni puolesta aloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta:
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön
Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.
Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.
Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.
Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu- ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto.
Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei.
Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.
Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.
(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.)
Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.
Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia.
Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.
Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.
Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä.
Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.
Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.
Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa.
Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella.
Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.
Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.
Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.
Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava
Vaatimukset
Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.
Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.
Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.
Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.
Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.
Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.
Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.
Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Kävimme lauantaina lasteni kanssa Ojamolla PidäHuolta Avustukset ry:n järjestämässä tapahtumassa. Tapahtumassa oli kirppis, islanninhevosia ja 100 litraa makkarakeittoa. Saapuessamme keitto oli jo loppu, mutta ihanaa kakkua oli vielä. Keitto ja kakku olivat yhdistyksen perustajan, Laila Janhusen tekemiä.
PidäHuolta Avustukset ry on lohjalainen, sitoutumaton yhdistys, joka auttaa vähävaraisia. Yksi sen tärkeimmistä toimintamuodoista on ruokajakelu yhdistyksen toimitiloissa neljä kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kello 11–15. Yhdistys jakaa hävikkiruokaa, jota haetaan arkipäivisin Klaukkalan Citymarketista, viikonloppuisin Lohjan Citymarketista. Jakopäivinä ruokakassin hakee 50–140 eri ikäistä ihmistä. Viikonloppuisin hakijoita voi olla 180.
Yhdistys on perustettu maaliskuussa 2020. Yhdistyksen toimintaa pyörittää muutaman vapaaehtoisen tiimi. Lisäksi yhdistyksellä on kaksi työkokeilussa olevaa työllistettyä. Oman toimitilan yhdistys sai Ojamon liikekeskuksesta vappuna 2020. Siellä on kirpputori, josta voi ostaa esimerkiksi pestyjä ja puhtaita vaatteita, kenkiä ja kodin tavaraa. Kirpputorin tuotto ohjataan yhdistyksen toimintaan.
Jouluna yhdistys pääsee järjestämään jouluruokailun kaupungin tarjoamissa tiloissa. Siitä varmasti lisää tietoa lähempänä, esimerkiksi yhdistyksen fb-sivulla: https://www.facebook.com/pidahuoltaavustukset/
Lohjan sairaalan synnytysosasto ei ole vain lohjalaisille tärkeä. Se on tärkeä koko Uudellemaalle, ei ainoastaan läntiselle, vaan myös itäiselle Uudellemaalle, Helsingille sekä Varsinais-Suomelle. Jos Lohjan sairaalan synnytystoiminta suljetaan, mihin synnyttäjät menevät? Ruuhkautuneelle Naistenklinikalle? Hyvinkäälle? Tyksiin? Lohjalle halutaan synnyttämään muualtakin kuin lähiseuduilta. Mikä viesti annetaan onnistuneelle toiminnalle, onnistuneelle toiminnan nostolle, jos sellainen nyt lakkautetaan? Minkä viestin muut vastaavat saavat? Kannattaako edes yrittää parantaa ja kehittää toimintaa, jos kiitos ja palkinto on tämä?
Länsi-Uudemanan hyvinvointialue on laaja ja etäisyydet ovat pitkiä. Hangosta Jorvin sairaalaan on noin 120 kilometriä ja Hangosta Hyvinkään sairaalaan on 145 kilometriä. Uudellamaalla tämä välimatka ei ole lyhyt.
HUS ehdottaa sote-uudistuksen rahoituspohjaan seuraavat muutokset:
Sairausluokkia lisätään ja laajennetaan niin, että mukaan lasketaan todelliset isoja kustannuksia aiheuttavat sairaudet tilastollisten sairauksien aiheuttamien kustannusten lisäksi.
Tarvekertoimissa huomioidaan nykyistä paremmin alueiden erityispiirteitä, kuten esimerkiksi väestön ja kustannustason muutoksista tai maahanmuutosta aiheutuvia kustannustekijöitä.
Käytettyjen keskimääräisten kustannusten sijaan käytetään alueellisia kustannuksia siten, että tehokkuudesta riippumattomat kustannuserot tulevat huomioiduksi.
Opetusta ja tutkimusta koskeva rahoitus irrotetaan tarvevakiointikertoimilla jaettavasta rahoituksesta omaksi erillisrahoituksekseen.
HUSin mukaan hyvinvointialueiden tarvekertoimien pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa. Nykyisellään malli vaarantaa uusmaalaisten yhdenvertaisuuden.
Lohjan synnytysosaston lakkauttaminenko parantaa yhdenvertaisuutta?
Pohdinpa tässä, kuten varmaan aika moni muukin, että mihin euroja halutaan laittaa? Mikä on järkevää? Otetaanpa esimerkiksi Apotti (jonka piti säästää aikaa, rahaa ja tuoda lisäarvoa henkilöstölle):
Apotti-potilastietojärjestelmän kaavaillut rahalliset säästöt it-kuluihin eivät ole toteutuneet. Tilannetta selitetään muun muassa arviota suuremmalla käyttäjämäärällä.
Minulla itselläni on kokemusta kuudesta synnytyksestä: olen itse synnyttänyt Hyvinkäällää kaksi kertaa, Naistenklinikalla kerran ja Lohjalla kahdesti. Doulana olin kerran Jorvissa. Kaikkein paras (jos synnytyksestä kokemuksena voi niin sanoa) synnytyskokemus on ilman muuta ollut Lohjalla. Sain yksilöllistä hoitoa, selkeitä ohjeita, empatiaa, erilaisia vaihtoehtoja synnyttää ja kätilö oli synnytyksessä mukana (tämä ei joka sairaalassa ole ollut itsestään selvää).
HUSin ja Lohjan tärkeä sekä tunnettu avain on meidän synnytysosastomme. Toimittaja Sari Lamminaho sanoi hyvin: ”Maallikkona voi kysyä, että jos Jorvissa, Naistenklinikalla ja Hyvinkäällä on jo nyt ruuhkaa, mitä järkeä yhden synnyttäjien keskuudessa suositun yksikön lakkauttamisessa on – tai miten entisestään venyvät välimatkat vaikuttavat potilasturvallisuuteen.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4998613)
Lotta Paakkunainen 