Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehteen mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin 24.9.
Kirjoituksessani vaadin faktojen pohjalta käytyä keskustelua sote-uudistuksesta. Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Kirjoituksessani korostan, että vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, on tärkeää pitää mielessä uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteet: kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä.
Haasteet ovat todellisia, mutta myös odotettuja. Myönnän, että uudistuksen alkutaival on ollut haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Muistutan kuitenkin, että tällaisia haasteita olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.
Hallituksen lisäbudjetti ei ole uusi raha.
Kritisoin myös hallituksen lupaamaa lisäbudjettia. Korostan, että kyseessä ei ole uusi satsaus, vaan lakisääteisiä eriä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Vaadin rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.
Palvelut lähelle ja yhteistyö tiivistymään.
Kirjoituksessani painotan, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.
Yhteistyö on avain onnistumiseen.
Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.
Tulevaisuus on rakentamista.
Uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.
Kirjoitukseni kokonaisuudessaan:
Sote-uudistus: faktojen pohjalta kohti kestävämpää tulevaisuutta
Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, kuten kasvaneet hoitojonot ja taloudelliset paineet, on tärkeää tarkastella tilannetta faktojen valossa.
Uudistuksen alkutaipale on ollut vähintäänkin haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Näitä ongelmia olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.
On kuitenkin muistettava, että uudistus on vasta alkuvaiheessa. Mikään suuri muutos ei tapahdu hetkessä. Sote-uudistuksen tavoitteena on luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pitkällä aikavälillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aikaa, resursseja ja kaikkien osapuolten yhteistyötä.
Olisi myös syytä korostaa, että hallituksen lupaama lisäbudjetti ei ole mikään uusi satsaus, vaan se koostuu lakisääteisistä eristä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Tämä ei siis tuo lisäresursseja ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka se siltä saattaakin julkisessa keskustelussa näyttää. Tällaisen harhaanjohtavan viestinnän sijaan tarvitaan rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat hyvinvointialueiden selviytymistä pitkällä aikavälillä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.
Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.
On tärkeää muistaa, että uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.
Suomessa puhutaan usein koulutuksen tasa-arvosta ja siitä, kuinka jokaisella nuorella on oikeus oppia.
Koulupudokkuus on jatkuvasti kasvava ongelma, mutta monille tuntuu epäselvältä, kenen vastuulla ongelma lopulta on. Koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja lastensuojelu toimivat omilla sektoreillaan, mutta näiden rajojen ylittäminen on yllättävän vaikeaa. Yksi keskeisistä syistä on taloudellisten resurssien puute, niin hyvinvointialueilla kuin kaupungeissa. Taloushaasteet ja yhteistyön kehittämisen vaikeudet tekevät tilanteesta entistäkin hankalamman.
Käytännössä näyttää siltä, ettei kukaan halua tai osaa tarttua tähän kysymykseen riittävällä vakavuudella.
Tilanne on absurdi: on olemassa koulujärjestelmä, sosiaalipalvelut, nuorisotyö ja lastensuojelu – kaikki valmiina auttamaan. Silti nuoret jäävät vaille tukea.
Miksi näin? Syy löytyy toimialojen välisistä rajoista, joita kukaan ei uskalla tai halua ylittää. Sen sijaan, että nuorta kohdeltaisiin kokonaisena ihmisenä, hänestä tulee ongelma, joka putoaa hallinnollisten sektoreiden väliin. Vai onko hän näkymätön?
Hyvinvointialueiden perustamisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat siirtyneet niiden vastuulle. Samalla vastuu koulupudokkaiden tukemisesta on entistä selvemmin hyvinvointialueiden ja kaupunkien yhteinen kysymys. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin kohdanneet suuria taloudellisia haasteita heti toimintansa alusta alkaen. Alueet kamppailevat budjettivajeiden kanssa, ja monissa tapauksissa palvelujen saatavuutta ja laatua on jouduttu tarkastelemaan kriittisesti.
Tässä tilanteessa nuoret koulupudokkaat eivät aina ole prioriteettilistan kärjessä. Taloudellisten paineiden alla hyvinvointialueet joutuvat keskittämään voimavarojaan akuutteihin terveydenhoidollisiin ongelmiin ja kriisitilanteisiin, jolloin pitkäjänteinen työ nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jää vähälle huomiolle. Samalla nuorten koulupudokkuuden taustalla olevat sosiaaliset ja psykologiset haasteet jäävät liian vähälle resurssille, vaikka niiden ennaltaehkäisy säästäisi pitkällä aikavälillä valtavasti yhteiskunnan varoja.
Kaupunkien taloudelliset paineet – koulutuksen resurssit tiukoilla
Kaupunkien taloudelliset haasteet ovat oma lukunsa. Vaikka koulutuksen järjestäminen on yhä kuntien vastuulla, monet kaupungit kamppailevat tiukkojen budjettileikkausten ja resurssipulan kanssa. Tämä näkyy koulujen arjessa, jossa oppilashuollon palveluja on niukasti, ryhmäkoot ovat suuria, ja opettajilla on liian vähän aikaa huomata, jos joku on pudonnut kelkasta.
Koulutoimen ja sosiaalitoimen rajapinnassa olevat nuoret – erityisesti ne, joilla on oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia – jäävät usein vaille tarvittavaa tukea. Vaikka koulu yrittäisi ohjata oppilaita tuen piiriin, resurssien puute kaupungeissa tarkoittaa, että tämä prosessi on hidas ja usein riittämätön. Kun kaupunkien talous on tiukilla, pitkän aikavälin investointeihin, kuten nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn, ei aina löydy varoja.
Yhteistyön kehittämisen haasteet – miksi rajat ovat niin tiukat?
Koulupudokkaiden auttaminen vaatii toimialojen välistä yhteistyötä. Koulu, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja lastensuojelu voisivat toimia yhdessä, mutta tämä vaatii tiivistä ja saumatonta yhteistyötä, jota ei ole helppo rakentaa. Ongelma ei ole pelkästään halussa tehdä yhteistyötä, vaan rakenteellisissa esteissä ja budjettirajoitteissa.
Yksi merkittävimmistä esteistä yhteistyön kehittämisessä on resurssien hajanaisuus. Jokaisella toimialalla on oma budjettinsa ja prioriteettinsa, eikä ole selvää, kuka rahoittaa monialaisen yhteistyön, joka voisi todella auttaa koulupudokkaita. Esimerkiksi hyvinvointialueet ja kaupungit saattavat molemmat odottaa, että toinen ottaa vastuun yhteistyön vetämisestä ja resurssoinnista. Tämä johtaa pattitilanteeseen, jossa mitään merkittävää kehitystä ei tapahdu.
Yhteistyötä jarruttavat myös hallinnolliset rakenteet. Koulut, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto toimivat usein omissa siiloissaan, ja tiedonkulku niiden välillä on puutteellista. Moniammatillinen yhteistyö on periaatteessa hieno idea, mutta käytännössä se vaatii rakenteellisia muutoksia ja lisäresursseja, joita ei ole helppo saada. Yksikään toimiala ei halua kantaa lisää vastuuta, jos sen oma budjetti on jo tiukilla.
Milloin rajapinnat uskalletaan ylittää?
Koulupudokkaiden auttaminen on yhteiskunnallinen kysymys, johon tulisi tarttua kunnolla, mutta taloudellisten haasteiden ja yhteistyön esteiden vuoksi nuoret jäävät helposti väliinputoajiksi. Rajapinnat ylitetään vasta silloin, kun kaikki osapuolet – hyvinvointialueet, kaupungit ja valtiovalta – tunnustavat, että ennaltaehkäisy ja yhteistyö ovat pitkällä aikavälillä kannattavampia kuin kriisien jälkihoito.
Taloudelliset haasteet eivät saa olla syy jättää nuoret ilman tukea. Päinvastoin: juuri näinä aikoina tarvitaan rohkeita investointeja nuorten hyvinvointiin. Yhteistyön kehittäminen ei vaadi pelkästään uusia rakenteita, vaan myös uutta ajattelutapaa. On uskallettava katsoa toimialojen rajojen yli ja ymmärrettävä, että nuoren elämä ei lokeroidu siiloihin. Koulupudokas ei ole vain koulun tai sosiaalitoimen ongelma – hän on meidän kaikkien yhteinen vastuumme.
Käsittelimme kaupunginvaltuuston 19.6.2024 pidetyssä kokouksessa mm. vuoden 2023 tilinpäätöstä, arviointikertomusta, henkilöstökertomusta sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2026. Lisäksi käsittelimme useita aloitteita, mukaanlukien tekemääni aloitetta kouluvalmentajista.
Tilinpäätöksestä tiiviisti sen verran, että
Tilikauden tulos: Kaupungin tilikauden tulos oli positiivinen, mutta tavoiteylitys jäi kuitenkin maltilliseksi. Käyttötalousmenot ylittivät alkuperäisen talousarvion, erityisesti sivistystoimessa ja kaupunkirakenteessa. Tämä näkyi muun muassa kasvaneina henkilöstökuluina ja palvelujen ostojen määrässä.
Investoinnit: Kaupungin investointiohjelma eteni suunnitellusti, vaikka joissain hankkeissa oli poikkeamia kustannusarvioihin nähden. Esimerkiksi Laurentiustalon investointi ylitti budjetin, kun taas Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitys pysyi budjetissa.
Rahoitusasema: Kaupungin rahoitusasema pysyi vakaana, mutta velkaantumisasteen nousu jatkui investointien myötä. Rahoituslaskelma osoittaa, että kaupungin kassavaranto oli riittävä kattamaan toimintakulut ja investoinnit.
Toiminnan tehokkuus
Palvelutuotanto: Kaupungin palvelutuotannon tehokkuudessa oli vaihtelua. Esimerkiksi sivistystoimen osalta lukutaito- ja lukuinnostushankkeet etenivät hyvin, mutta muut tavoitteet, kuten tapahtumien määrän kasvattaminen, jäivät osittain toteutumatta.
Yhteistyö ja kumppanuudet: Kaupunki teki tiivistä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa, mikä näkyi erityisesti kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan kehittämisessä. Myös strategisten tytäryhtiöiden tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti.
Haasteet ja riskit
Talouden tasapainottaminen: Vaikka tilikauden tulos oli positiivinen, kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii jatkossa tiukkaa menokuria ja uusia tulonlähteitä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hallinta on kriittistä.
Investointien hallinta: Suuret investointihankkeet, kuten koulujen ja päiväkotien rakentaminen, tuovat mukanaan riskejä kustannusten hallinnan ja aikataulujen suhteen. Näiden hankkeiden tarkka seuranta ja raportointi ovat välttämättömiä.
Tulevaisuuden näkymät
Väestökehitys ja palvelutarpeet: Väestön ikääntyminen ja muuttoliike vaikuttavat merkittävästi kaupungin palvelutarpeisiin. Tämä edellyttää joustavuutta ja ennakoivaa suunnittelua kaupungin palvelurakenteessa.
Kestävän kehityksen tavoitteet: Kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin, ja tulevaisuuden investoinnit suuntautuvat yhä enemmän energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen.
Lohjan kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös osoittaa, että tulevaisuuden haasteet vaativat tarkkaa talousjohtamista ja strategista suunnittelua. Investointien onnistunut toteutus ja palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen ovat avainasemassa kaupungin pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat
Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille muutamia kriittisiä huomioita ja parannusehdotuksia, jotka pohjautuvat erityisesti työhyvinvointikyselyn tuloksiin ja sairauspoissaolojen sekä työterveysneuvotteluiden määriin.
Ensinnä, työhyvinvointikyselyn tulokset ovat sekä myönteisiä että huolestuttavia. On ilo nähdä, että vastausprosentti on noussut huomattavasti viime vuodesta, 39,8 prosentista 73,9 prosenttiin. Tämä kertoo siitä, että olemme onnistuneet lisäämään tietoisuutta ja kannustusta kyselyyn vastaamiseen. Kuitenkin, huolimatta korkeasta vastausprosentista, kyselyn tulokset paljastavat merkittäviä kehityskohteita työhyvinvoinnissa. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Tämä korostaa tarvetta jatkaa ja tehostaa työhyvinvointitoimia sekä seurata näiden toimien vaikuttavuutta tarkasti.
Toiseksi, sairauspoissaolot ja työterveysneuvotteluiden määrät ovat huolestuttavan korkeita. Sairauspoissaolojen määrä on selvästi noussut, mikä viittaa siihen, että työntekijöidemme terveys ja työkyky ovat heikentyneet. Tämä ei ole hyväksyttävää ja meidän on löydettävä keinoja puuttua tähän nopeasti ja tehokkaasti. Työterveysneuvotteluiden määrän lisääntyminen viittaa siihen, että olemme oikealla tiellä varhaisen puuttumisen suhteen, mutta tämä ei riitä. Tarvitsemme konkreettisia toimia työolosuhteiden ja työterveyden parantamiseksi.
Kokonaisuudessaan henkilöstökertomus paljastaa tarpeen kehittää edelleen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä tukevia toimenpiteitä. Ehdotan, että kaupunki panostaa entistä enemmän työhyvinvointiohjelmien kehittämiseen ja toimeenpanoon.
Työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostaminen: Nykyiset työhyvinvointiryhmät ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niiden toimintaa tulee laajentaa ja resursoida paremmin, jotta ne voivat tuottaa konkreettisia parannuksia työoloihin. Ennaltaehkäisevät terveysohjelmat: On tärkeää lisätä ennaltaehkäiseviä toimia, kuten säännöllisiä terveystarkastuksia ja hyvinvointiohjelmia, jotka auttavat tunnistamaan ja puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne johtavat sairauspoissaoloihin. Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Kehitetään ohjelmia ja käytäntöjä, jotka tukevat työn ja vapaa-ajan parempaa tasapainoa, kuten joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa myös nostaa esiin, että kaupungin pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä erilaisissa rekrytapahtumissa kertomassa, millaisia töitä kaupungilla on tarjolla ja millaisia hyviä puolia julkisen sektorin työpaikoissa on. Tärkeää on myös olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa kouluissa ja oppilaitoksissa, mitä kaikkia ammatteja ja ammattinimikkeitä kaupungilla on työnantajana tarjota.
Tärkeintä on, että emme tyydy nykytilaan, vaan pyrimme jatkuvasti parantamaan työolojamme ja henkilöstömme hyvinvointia. Tämä ei ainoastaan paranna työntekijöidemme elämänlaatua, vaan myös lisää kaupungin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana.
Kiitos
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2025-206 keskeisiä huomioita. Tavoitteita ja toimenpiteinä niihin mainitaan yhteistyö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa: Tehdään yhteistyötä seniori-infon ja hyvinvointia edistävän toiminnan tiimin kanssa. Vastuutahoina toimivat konsernipalvelut, sivistys ja kaupunkirakenne. Tämä arvioidaan laadullisella itsearvioinnilla hyvinvointikertomuksen vuosiraporteissa. Järjestötoiminnan tukeminen: Hyvinvointiavustusten ja edullisten tai maksuttomien kokoustilojen tarjoaminen järjestöille. Mittareina ovat myönnettyjen avustusten ja tarjolla olevien kokoustilojen määrä.
Keväällä 2023 tehdyn hyvinvointikyselyn tulokset: Kyselyssä kartoitettiin ikääntyneiden asumista, terveydentilaa, arjen toimintoja, terveyskäyttäytymistä, vapaa-aikaa ja ihmissuhteita sekä muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Hyvinvointisuunnitelma on linjassa kaupungin strategian kanssa, joka painottaa esimerkiksi elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Koulutus ja osallistuva budjetointi: Henkilöstön osaamista päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista vahvistetaan säännöllisillä koulutuksilla. Lisäksi toteutetaan osallistuvan budjetoinnin kokeilu ja tehdään suunnitelma jatkosta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Kiitän vastauksesta aloitteeseeni kouluvalmentajien palkkaamisesta. Haluan kuitenkin ilmaista tyytymättömyyteni siihen, että kaupunki ei lähde selvittämään kouluvalmentajien palkkaamisen mahdollisuutta.
On hienoa, että Lohja on saanut valtion erityisavustusta ja että kouluissa on koulunuorisotyöntekijöitä. Koulunuorisotyöntekijät tekevät erittäin arvokasta työtä tarjoamalla lapsille ja nuorille turvallisen aikuisen, joka kuuntelee, auttaa arjen ongelmissa ja tukee oppilaita. Heidän työnsä on osoittautunut tärkeäksi ja olen iloinen siitä, että tälle toiminnalle on haettu jatkoa.
Kuitenkin on tärkeää ymmärtää, että kouluvalmentaja tekee aivan erilaista työtä kuin koulunuorisotyöntekijä. Kouluvalmentaja keskittyy oppilaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen niin akateemisesti kuin henkilökohtaisesti. Kouluvalmentajan rooli on toimia mentorina ja valmentajana, joka auttaa oppilaita asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita, kehittämään opiskelutaitoja ja löytämään motivaatiota opiskeluun. Tämä työ täydentäisi erinomaisesti koulunuorisotyöntekijöiden ja oppilashuollon toimintaa.
Tärkeintä on se, että oppilailla on mahdollisimman paljon turvallisia aikuisia ympärillä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ympärilleen tukiverkoston, joka koostuu erilaisista ammattilaisista, jotka voivat tarjota monipuolista tukea ja ohjausta. Kouluvalmentaja voisi tarjota oppilaille juuri sitä henkilökohtaista ja akateemista tukea, jota he tarvitsevat menestyäkseen sekä koulussa että elämässä.
Lisäksi haluan tuoda esiin huoleni siitä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen nojaa usein hankkeisiin. Näitä hankkeita käynnistetään ja päätetään säännöllisesti, mikä herättää kysymyksen niiden pysyvyydestä ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Miten voimme tehdä tämän työn näkyväksi ja vaikuttavaksi, kun se perustuu jatkuvaan hankkeiden vaihteluun?
On tärkeää huomata, että vaikka koulunuorisotyöntekijät ovatkin arvokkaita, heidän työkuormansa on tällä hetkellä suuri. Kolme koulunuorisotyöntekijää kattaa kuusi yläkoulua, mikä tarkoittaa, että oppilasmäärät ovat suuria ja yksilöllinen tuki saattaa jäädä vähäiseksi. Kouluvalmentajien palkkaaminen voisi keventää koulunuorisotyöntekijöiden työtaakkaa ja tarjota oppilaille vieläkin paremman tukiverkoston.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, viranhaltijat, toivon, että Lohjallakin tulevassa nähdään kouluvalmentajien palkkaaminen ennaltaehkäisevänä ja hyvänä tapana tukea oppilaitamme. Lastemme ja nuortemme tulevaisuus on kiinni siitä, miten hyvin pystymme heitä tukemaan. Tarvitsemme lisää resursseja ja monipuolisempia ammattilaisia koulujemme arkeen. Kouluvalmentaja voisi olla ratkaiseva tekijä monen oppilaan elämässä.
Kiitos
Jätimme myös valtuustoaloitteen, jota olimme tehneet yhdessä Päivi Alanteen kanssa. Sovimme, että Päivi jättää aloitteen. Aloitteessa esitämme Leppäkorven alueelle osayleiskaavan selvittämistä. Nummi-Pusulan kunnan aikana osayleiskaavan valmistelu oli aloitettu, joten työtä on siitä hyvä jatkaa.
Valtuustoaloite selvityksestä osayleiskaavasta Leppäkorven alueelle
Keskustan valtuustoryhmä esittää osayleiskaavan selvittämistä Leppäkorven alueelle, joka rajoittuu 110-tien ja Somerontien välille.
Nummi-Pusulan kunta näki osayleiskaavan tarpeelliseksi, kun ranskalainen Areva kiinnostui alueesta 2006. Nyt norjalainen yhtiö on tehnyt 1300ha varauksen alueelle kaivostoimintaa varten. Alueella on paljon vakituisia asukkaita ja kesämökkiläisiä. Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on merkittäviä luonto ja maisema-arvoja. Jatkuva huoli mahdollisesta kaivostoiminnasta haittaa alueen kehittymistä. Kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset tulee arvioida ja aluetta kehittää Lohjan kaupungin edun mukaisesti, kuntalaisia kuullen.
Kuntaliitoksen jälkeen osayleiskaava valitettavasti unohtui. Nyt on aika nostaa tämä tärkeä asia uudelleen esille ja viedä se eteenpäin.
Ympäristöarvot:
Leppäkorven alueella on merkittäviä luontoarvoja, jotka on tärkeä säilyttää.
Kaavoituksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ympäristön kuormituksen minimointi.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja niitä on ehdottomasti vältettävä.
Aiemman työn hyödyntäminen:
Nummi-Pusulan kunnan aikaisemmin tekemä selvitystyö tarjoaa hyvän pohjan nykyisen selvityksen aloittamiselle ja jatkamiselle.
Valmistelun keskeytyminen kuntaliitoksen vuoksi ei poista tarvetta eikä vähennä aiemmin tunnistettuja mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi.
Kaupungin strategiset tavoitteet:
Osayleiskaavan laatiminen tukisi pitkän aikavälin strategisia tavoitteitamme, jotka painottavat kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia.
Alueen kaavoittaminen olisi linjassa strategisen maankäytön suunnitelmien kanssa.
Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön osayleiskaavan laatimiseksi Leppäkorven alueelle 110-tien ja Somerontien välille. Tämä selvitystyö sisältäisi:
Alueen nykytilan kartoituksen
Mahdollisten asuin- ja liiketoiminta-alueiden määrittelyn
Liikenne- ja infrastruktuurisuunnitelman
Ympäristövaikutusten arvioinnin
Tavoitteena on tuottaa kattava selvitys, joka toimii pohjana varsinaiselle osayleiskaavan laadinnalle ja varmistaa alueen suunnitelmallisen ja kestävän kehittämisen.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa käsiteltiin 11.6.2024 hyvinvointialueen asukkaille erittäin tärkeää aihetta: palvelujen verkoston kehittämistä. Keskusta oli mukana neuvotteluissa viime metreille asti, mutta emme voineet sitoutua lopulliseen neuvottelutulokseen sen liian keskittävän luonteen vuoksi. Lisäksi moni linjaus jäi liian tulkinnanvaraiseksi ja palvelujen kuvaukset olivat epämääräisiä. Meille tärkeä lähipalvelulupaus ei toteutunut riittävästi.
Suun terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kouluilla tai niiden läheisyydessä sekä suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin/asumispalveluyksikköön.
Pienten, hyvin toimivien ja sekä asukkaiden että henkilökunnan suosimien ikäihmisten asumispalveluyksiköiden jatkaminen.
Valitettavasti kaikki Keskustan muutosesitykset äänestettiin nurin.
Eerikki Viljanen piti erinomaisen yhteenvetopuheenvuoron ja esitti toivomuspontena, että ”toimivia palveluyksiköitä ei lakkauteta tai ajeta alas ennen kuin niiden palveluiden saatavuus on varmistettu kohtuullisella etäisyydellä”.
Keskusta teki ryhmänä myös aluevaltuustoaloitteen Karjalohja-Sammatin lähipalvelujen turvaamisesta monituottajamallilla. Odotamme mielenkiinnolla, millaisen vastauksen siihen aikanaan saamme.
Tänään Keskusta puolusti hartiavoimin alueen lähipalveluja lupaustemme mukaisesti. Valitettavasti valtaosa ryhmistä ja aluevaltuutetuista ei nähnyt tätä tavoitetta puolustamisen arvoisena strategisena linjauksena. Jatkamme kuitenkin työtämme lähipalvelujen puolesta, sillä uskomme vahvasti niiden merkitykseen hyvinvointialueen asukkaille.
Lähipalvelut ovat Keskustalle sydämen asia. Olemme vakuuttuneita siitä, että lähellä tarjottavat palvelut parantavat asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Lähipalvelut ovat myös tärkeitä alueen elinvoimaisuuden ja työllisyyden kannalta.
Keskusta jatkaa taistelua lähipalvelujen puolesta kaikilla tasoilla. Teemme yhteistyötä asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa varmistaaksemme, että Länsi-Uudenmaan alueella on jatkossakin laadukkaita ja helposti saavutettavia lähipalveluita.
Olin valmistellut omat puheenvuoroni siten, että kahta vastaesitystä varten kaksi puheenvuoroa, mutta koska aluevaltuustossa on erilainen käytäntö kuin kaupunginvaltuustossa sain ohjeistusta viranhaltijalta, että voin toki pitää kaksi puheenvuoroa, toisen pituus on kolme minuuttia ja jatkopuheenvuoro on minuutin mittainen tai voisin pitää yhden puheenvuoron, joka olisi hieman pidempi. Tiivistin ja yhdistin puheenvuoroni ja esitin vastaesitykseni yhden puheenvuoron aikana.
Alkuperäisen suunnitelmani mukaan olisin avannut hieman enemmän vastaesityksiäni, avaan niitä siis tässä:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kuulijat ruudun takana
Lautakuntien, nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston sekä asukkaiden kannanottoja lukiessani heräsi kysymys: ovatko sopuun päässeet ryhmät tutustuneet näihin kannanottoihin lainkaan?
Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia kannanottoja tehneitä, erityisesti nuoria, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet ja tuoneet esille tärkeät näkökulmansa. Nuorten panos on korvaamaton ja heidän näkemyksensä antavat meille arvokasta tietoa päätöksentekomme tueksi.
Monessa lausunnossa käy ilmi, että esitysluonnoksessa ei ole avattu riittävästi muutoksia, siirtymisiä tai mitä mikäkin palvelu, kuten arviointiyksikkö tai korttelikehittäminen, tarkoittaa. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä ja vaikeuttaa päätöksentekoa sekä vähentää asukkaiden luottamusta prosessiin.
Näiden arvokkaiden mielipiteiden pohjalta teen seuraavan vastaesityksen:
Sen sijaan, että keskittyisimme palvelujen keskittämiseen, esitän, että koululaisten hammashoito toteutetaan edelleen koulun läheisyydessä. Lisäksi ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän terveydentilansa ja hoitotasapainonsa varmistamiseksi. Suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin.
Hammashoidon palvelujen keskittäminen heikentää palvelujen saantia merkittävästi ja lisää erikoissairaanhoidon palvelujen käytön riskiä, kun hampaat jäävät hoitamatta. Väestön ikääntyessä ja perussairauksien hoitotasapainon heikentyessä riskit vakaville hoitamattomista suun tulehduksista johtuville tulehduksille kasvavat. Säännöllinen ja saavutettavissa oleva suun terveydenhuolto on olennainen osa yleistä terveyttä. Suun terveysongelmien ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoito voivat vähentää muiden terveysongelmien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, riskiä. Tätä taustaa vasten suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen voi vähentää kustannusten nousua tulevaisuudessa liittyen mahdollisiin seurannaissairauksiin ja ilmiöihin.
Tämä lähestymistapa tukee lasten hyvinvointia ja varmistaa, että hammashoito on helposti saavutettavissa. Se vähentää myös lasten ja heidän perheidensä logistisia haasteita. Panostamalla ennaltaehkäisevään hoitoon koulussa voimme parantaa lasten suun terveyttä ja ehkäistä tulevia ongelmia.
Eli toistan vastaesitykseni: esitän, että koululaisten hammashoito toteutetaan edelleen koulun läheisyydessä. Lisäksi ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän terveydentilansa ja hoitotasapainonsa varmistamiseksi. Suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin.
Kiitos.
Puheenvuoro Aluevaltuuston Kokoukseen: Iltarusko ja Karkkilan Vuodeosasto
Hyvät valtuutetut,
Olemme keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa kiertäneet laajaa hyvinvointialuettamme, tutustuneet eri palveluihin ja keskustelleet henkilöstön, asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Tämän kiertueen myötä olemme saaneet kattavan käsityksen alueemme tilasta. Meillä on upeita palveluja, mutta myös kehittämistä vaativia kohteita. On selvää, että osaava henkilöstömme on suuri voimavaramme, mutta samalla on huolestuttavaa, että suuri osa heistä kokee, ettei heitä kuulla.
Palvelujen verkoston kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti. Pelkkä asioiden esittäminen Teams-kokouksissa ei riitä, eikä se korvaa aitoa kuulemista ja keskustelua. On tärkeää, että päätöksentekoprosessimme ovat läpinäkyviä ja osallistavia.
Missä tilanteessa ovat ikääntyneiden palveluasumisyksiköt ja vuodeosastot? Mitä päätöksiä on tehty ja mitä toteutettu ennen varsinaisten päätösten tekemistä? Onko palvelutarpeiden arviointi suoritettu aidosti ja onko pidemmän aikavälin järkevyyttä ja kustannustehokkuutta pohdittu riittävästi?
Näiden kysymysten pohjalta teen seuraavan vastaesityksen ikääntyneiden asumispalveluihin:
Esitän, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön sekä muiden palveluasumisyksiköiden koko resurssin käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää.
Meidän tulee varmistaa, että resurssit kohdistetaan oikein ja että palvelut vastaavat alueemme asukkaiden tarpeisiin. Tämä edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä yhdessä heidän kanssaan.
Kiitos.
Tiivistettynä puheenvuoroni:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat ruudun takana,
Olen lukenut lautakuntien, nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston sekä asukkaiden kannanottoja ja kysyn, ovatko sopuun päässeet ryhmät tutustuneet näihin kannanottoihin? Haluan kiittää kaikkia kannanottoja tehneitä, erityisesti nuoria, heidän aktiivisesta osallistumisestaan. Nuorten näkemykset ovat meille arvokkaita.
Monet lausunnot tuovat esiin, että esitysluonnos ei riittävästi avaa muutoksia ja palveluja, kuten arviointiyksikköä tai korttelikehittämistä. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä ja vaikeuttaa päätöksentekoa, vähentäen asukkaiden luottamusta prosessiin.
Teen seuraavan vastaesityksen liitteen sivulle 20:
Koululaisten hammashoito toteutetaan koulun läheisyydessä.
Ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota. Suuhygienistien tarkastukset ja puhdistukset tulee ulottaa kaikkiin hoivakoteihin.
Hammashoidon keskittäminen heikentää palvelujen saantia ja lisää erikoissairaanhoidon riskiä. Säännöllinen ja saavutettavissa oleva suun terveydenhuolto on olennainen osa yleistä terveyttä. Ennaltaehkäisevä toiminta voi vähentää kustannuksia liittyen seurannaissairauksiin.
Olemme keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa kiertäneet laajaa hyvinvointialuettamme ja keskustelleet henkilöstön ja asukkaiden kanssa. Meillä on upeita palveluja, mutta myös kehittämiskohteita. Osaava henkilöstömme on voimavaramme, mutta moni kokee, ettei heitä kuulla. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti. Pelkkä Teams-kokous ei riitä.
Teen seuraavan vastaesityksen ikääntyneiden asumispalveluihin liitteen sivulle 31: Ehdotan, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön ja muiden vastaavien yksiköiden resurssien käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää.
Meidän tulee varmistaa, että resurssit kohdistetaan oikein ja että palvelut vastaavat alueemme asukkaiden tarpeisiin. Tämä edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä yhdessä heidän kanssaan.
Muistathan, että voit ottaa meihin yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää tai haluat olla mukana tässä tärkeässä työssä.
Yhdessä voimme varmistaa, että Länsi-Uusimaan alueella on parhaat mahdolliset lähipalvelut kaikille asukkaille!
Kokouksessa muuten kävi myös niin, että minusta tuli kesken kokousta pöytäkirjantarkastaja, sillä toinen pöytäkirjantarkastajista oli pois kesken kokousta liian kauan.
Kaksi vuotta sitten kirjoitin blogikirjoituksen uraanikaivosvarauksesta Lohjan Leppäkorvessa. Tuolloin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kaivoslain perusteella 24.8.2022 hyväksyi alkuvuodesta 2022 perustetun kansainvälinen yrityksen varausilmoituksen. Yritystä Suomessa edusti tilitoimisto. Alueella arvellaan aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan mm. litiumia, tinaa, tantaalia, kuparia ja uraania. Nyt kaivosvarauksen on hakenut norjalainen yritys ja kaivostoiminnan vaikutuksista käydään jälleen vilkasta keskustelua.
Leppäkorpi-Järvenpään kyläyhdistys järjesti kiinnostuneille keskustelutilaisuuden aiheesta ja tupa olikin täynnä. Tilaisuudessa käytiin hyvää ja ratkaisunhakuista keskustelua.
Tällä kertaa varaus on laajuudeltaan 1 300 hehtaaria ja se sijaitsee Lohjan ja Someron alueella. Kyseessä siis pienempi alue kuin kaksi vuotta sitten.
Myös ranskalainen Areva oli kiinnostunut alueesta vuonna 2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei tuolloin myöntänyt Arevalle valtauslupaa.
Uusia kysymyksiä ja huolenaiheita
Uusi kaivosvaraus herättää monia kysymyksiä, joista osa on samoja kuin kaksi vuotta sitten. Onko kaivostoiminta ympäristön kannalta kestävää? Mitä vaikutuksia kaivoksella on alueen asukkaisiin ja luontoon? Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää alueen luonnonvaroja?
Yksi merkittävä ero on se, että tällä kertaa Lohjan kaupunkia ei ole kuultu kaivoshankkeesta. Yrityksen kuulutuksen mukaan kaivosta koskeva ilmoitus on ollut vain Someron paikallislehdessä, ei Länsi-Uusimaassa. Tämä on herättänyt huolta siitä, onko kaikkia osapuolia kuultu asianmukaisesti.
Kiinnostus Nummen esiintymään on noussut esiin aika ajoin. 1990-luvulla Palmotussa olevaa uraaniesiintymää tutkittiin EU:n yhteistyöhankkeella, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus. Tämän jälkeen ranskalainen yritys haki valtausta, mutta se hylättiin vuonna 2007.
Ympäristövaikutukset ja turvallisuushuolet
Uraanikaivostoiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja asukkaiden huolenaiheet ovat perusteltuja. Kaivoksissa käytetään paljon vettä, joka on pumpattava pois. Jos saastunut vesi leviää jätealtaista pintavesiin, sillä voi olla vakavia seurauksia.
Uraanikaivoksen vaikutusalueen tarkka määrittäminen vesistöjen osalta on monimutkainen tehtävä, joka riippuu useista tekijöistä, kuten kaivoksen sijainnista, kaivostoiminnasta ja sen vaikutuksista vesistöihin, sekä vesistöjen virtaussuunnasta ja valuma-alueista.
Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että uraanikaivoksen vaikutusalue vesistöjen osalta voi ulottua useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän kaivosta. Tämä johtuu siitä, että kaivostoiminnasta voi päätyä vesistöihin saastuttavia aineita, kuten uraania, raskasmetalleja ja haitallisia kemikaaleja. Nämä aineet voivat kulkeutua vesistöjä pitkin ja kertyä eliöihin ja sedimenttiin, mikä voi aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ihmisille.
Taloudelliset hyödyt ja sosiaaliset vaikutukset
Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt, kuten työllisyyden lisääntyminen, ovat merkittäviä, mikäli kaivos aloittaa toimintansa. Talvivaaran kaivos toimi aikanaan huomattavana työllistäjänä ennen konkurssiaan. KTM:n mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuria uraaniesiintymiä, jotta niiden louhiminen olisi taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.
On tärkeää pohtia myös, miten mahdollinen kaivos vaikuttaa alueen elinvoimaan ja vetovoimaan. Pitkään alueella asuneet ja elinkeinonsa maasta saavat asukkaat voivat kokea, että heidän elämänlaatunsa ja toimeentulonsa ovat uhattuina. Asuntovelalliset eivät voi helposti muuttaa pois, mutta heidän lapsensa todennäköisesti välttävät alueelle paluuta, mikä voi johtaa alueen autioitumiseen.
Ympäristön vaikutusarvioinnit ja asukkaiden huolenaiheet
Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöön, ja ympäristön vaikutusarvioinneissa tulee huomioida uraanin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen. Prosessivesien ja mahdollisten vuotojen kautta saastuneet aineet voivat päätyä vesistöihin, ja ilman kautta leviävinä ne voivat altistaa kasveja, eläimiä ja ihmisiä. Päästöjen seurauksena yhdisteitä voi kulkeutua ravintoketjuun ja edelleen ihmisiin.
Hyödyt ja haitat: Arvokysymyksiä
Arvioidessamme kaivostoiminnan hyötyjä ja haittoja, on tärkeää huomioida omat arvomme. Itse arvotan puhtaan ilman, veden ja ruoan perusoikeuksina ja perusarvoina, joita haluan säilyttää myös tuleville sukupolville. Kaivoksen mahdollisuus ei ole imagovaltti paikkakunnalle tai sen nykyisille yritystoiminnoille.
Uraanikaivosvaraus Lohjan Leppäkorven kylässä herättää monia perusteltuja huolenaiheita. Päätökset tulee tehdä huolellisen arvioinnin ja asukkaiden kuulemisen pohjalta, ottaen tasapuolisesti huomioon ympäristövaikutukset, paikallisyhteisön hyvinvointi ja taloudelliset näkökulmat. Keskustelu kaivostoiminnasta Leppäkorvessa jatkuu ja on tärkeää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä kestävän ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
On kuitenkin selvää, että kaivoksella olisi merkittäviä vaikutuksia Lohjan ja sen lähikuntien asukkaisiin, sillä vesistöt ovat alueella erittäin tärkeitä luonnonvaroja ja virkistysmahdollisuuksia.
On tärkeää muistaa, että uraanikaivostoiminta on erittäin riskialtista ja sillä voi olla vakavia ympäristövaikutuksia. On tärkeää, että kaikki kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset selvitetään huolellisesti ja avoimesti ennen kuin mitään päätöksiä tehdään.
Suomenmaa julkaisi mielipidekirjoitukseni 24.5.2024
Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä vieraili Espoon perhekeskuksessa ja osallistui Etelä-Lohjan aluetoimikunnan avoimeen kuntalaistilaisuuteen. Molemmat vierailut olivat erittäin odotettuja ja tarjosivat arvokasta tietoa alueen sosiaalipalvelujen tilanteesta ja haasteista.
Espoon perhekeskus: Lastensuojelun ja perhepalveluiden tilanne
Espoon perhekeskuksessa meitä oli vastaanottamassa useita johtavia viranhaltijoita, jotka kertoivat ajankohtaisesta tilanteesta lastensuojelussa, perhesosiaalityössä ja opiskeluhuollossa. Yksi merkittävimmistä huolenaiheista oli lastensuojelupalvelujen kasvava tarve, jota ei valitettavasti ole pystytty vastaamaan samalla tahdilla työntekijöiden määrän osalta. Rekrytointihaasteet ovat olleet merkittäviä ja osaajien löytäminen on edelleen vaikeaa.
Työntekijät toivat esille, että vanhempien vastuuta lasten kasvatuksessa tulisi korostaa ja vaatia enemmän. Esimerkiksi, jos lapsi ei osallistu opetukseen tai ei tule kouluun, vanhemmilla tulisi olla suurempi vastuu. Lisäksi matalan kynnyksen työn lisääminen on tärkeää, jotta tukea ja apua voidaan tarjota lasten arjessa, heidän omassa ympäristössään. Harrastusmahdollisuuksia tulisi myös olla saatavilla kaikille lapsille, mikä osaltaan ehkäisisi vakavampien ongelmien, kuten väkivaltaisuuden ja jengiytymisen, kehittymistä.
Lastensuojelun työntekijät ovat huolissaan siitä, että vanhemmat ulkoistavat kasvatuksen viranomaisille. He haluaisivat nähdä peruspalveluiden toimivan niin hyvin, että kaikkia asioita ei tarvitsisi käsitellä lastensuojeluilmoitusten kautta. Lisäksi byrokratian tarpeellisuutta tulisi tarkastella kriittisesti, jotta työntekijät voisivat keskittyä olennaiseen.
Etelä-Lohjan aluetoimikunta: Palveluverkoston haasteet ja kehittämismahdollisuudet
Etelä-Lohjan aluetoimikunnan avoimessa kuntalaistilaisuudessa keskustelu keskittyi palvelujen verkoston suunnitelmiin ja lakkautusuhkiin. Liikkuvat palvelut herättivät paljon pohdintaa, samoin kuin asukkaiden ja työntekijöiden kuulemisen näennäisyys. Tilaisuuden osallistujat pohtivat, miksi työntekijöiden näkemyksiä ei kuulla tarpeeksi ja miksi hyviä käytänteitä ei oteta käyttöön laajemmin.
Monet työntekijät kokivat, että heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan ei kuulla riittävästi palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. He toivoivat, että heidän asiantuntemustaan hyödynnettäisiin enemmän, jotta palvelut voisivat toimia paremmin ja vastata paremmin asukkaiden tarpeisiin. Hyviä käytänteitä on jo olemassa, mutta niiden laajempaa käyttöönottoa tulisi edistää.
Vierailut Espoon perhekeskukseen ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan tilaisuuteen osoittivat selvästi, että sosiaalipalveluilla on monia haasteita, mutta myös paljon potentiaalia parantaa tilannetta. On tärkeää kuunnella sekä työntekijöiden että asukkaiden näkemyksiä ja ottaa ne huomioon palvelujen kehittämisessä. Keskustalaiset aluevaltuutetut ovat sitoutuneet työskentelemään näiden tavoitteiden eteen ja tukemaan sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat palvelujen laatua ja saavutettavuutta kaikille
Lotta Paakkunainen 