Kategoria-arkisto:Kunta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 kävin puhumassa paaaaljon

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 käsiteltiin mm. Vuoden 2023 tilinpäätös/Ylitys- ja alitusoikeudet, Lohjan Yhteislyseon Lukion lisämääräraha vuodelle 2024, Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma sekä muutamia aloitteita.

Kävin pitämässä puheenvuorot Lyseopäätöksestä, Mäntynummen päätöksestä sekä tekemäni Valtuustoaloite teatteritaiteen perusopetuksen ja harrasteteatterien tilasta Luksialta vapautuvaan Nummentie 6 kiinteistöön päätöksestä.

Puheenvuoroni:

Lyseon päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Olin kiittämässä pajuojan puheenvuoroa ennen hänen harkitsematonta sammakkoaan. (Puheenvuorossaan heitti taas kepun iltalypsystä erikoisesti)

Haluan aloittaa kiinnittämällä huomiota lukuun 36 miljoonaa. Vertailun vuoksi muistutan meitä valmistelussa vuonna 2015 tehdystä arviosta, joka oli vain murto-osa tästä summasta. Tämä arvio oli siis sisäilmakorjauksiin esitetyt 160 000 euroa. 

Vuoden 2021 tarjottu vajaan 13 miljoonaa on muuttunut reiluksi 36 miljoonaksi. Joka muuten tässä kokouksessa korjataan siihen 36 miljoonaan, sillä huomattu hallituksen kokouksen jälkeen virhe. 

Mietin, että paljonko olisi maksanut, jos olisi tehty silloin, kun olisi pitänyt, silloin kun se olisi ollut ennaltaehkäisyä. Kysyn, kuinka paljon olisi säästetty, jos olisimme toimineet ennaltaehkäisevästi ja ryhtyneet toimiin jo silloin, kun ensimmäiset ongelmat alkoivat näkyä. Tämä kustannusten kasvu on usein seurausta siitä, että säästämme vääristä asioista. Lyseo on surullinen esimerkki tästä tosiasiasta. 

On tärkeää huomata, että vaikka maailmantilanteen aiheuttama kustannusten nousu voi olla yksi tekijä, se ei yksin selitä tällaisten remonttien massiivisia hintoja. On myös syytä muistaa, että remonttien yhteydessä ilmenee aina odottamattomia kuluja. Tämä on tiedossa ollut asia, ja siitä on puhuttu tässä salissa useaan otteeseen, erityisesti keskustan ryhmän taholta. 

Lohjalla meillä on edelleen taipumus tehdä virheellisiä arvioita ja laskelmia, jotka johtavat budjettien ylityksiin ja päätöksentekovaiheessa pakottavat meidät tekemään lisämäärärahapäätöksiä. Tällä kertaa olemme jälleen tilanteessa, jossa pakko on tehdä näitä päätöksiä, jotta pääsemme eteenpäin. 

Haluan myös korostaa tarvetta oppia menneisyydestä. Olisiko mahdollista, että tämä kokemus auttaisi meitä välttämään samat virheet tulevaisuudessa? Olisi äärimmäisen tärkeää, että korjausten valmistumisen jälkeen tiloja tuuletettaisiin riittävästi, jotta voimme varmistaa, etteivät samat ongelmat toistu. Tämä on opittava läksy, jota emme saa unohtaa. 

Luen teille otteen vuosi sitten pitämästäni puheenvuorosta, joka on edelleen relevantti. 

Nuoremme ovat olleet kauan väistötiloissa, toisaalta mielummin terveissä tiloissa kuin sairastuttavissa. Korona-aika ja karanteeniaika tosin vähensi aikoja väistötiloissa. Nuorista opiskelijoistamme suuri osa on opiskellut koko toisen asteen jonkinlaisessa poikkeustilassa ja toivommekin, että tämä päätöksemme on nuorille opiskelijoille ja heidän perheilleen paras mahdollinen opintoja ajatellen. Sillä aikaahan tähän on mennyt. Sitä nuorten aikaa.  

Kiitän valmistelijoita, mutta erityisesti kiitän nuoria kärsivällisyydestä ja toivon intoa opiskella ja kirjoituksiin onnea. 

Kiitos

 

Puheenvuoroni Mäntynummen päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki läsnäolijat, 

Mäntynummen alueen lapset ovat kärsineet liian pitkään päätöksenteon viivästymisestä. Tämän asian siirtely on kestänyt liian kauan. Haluan kuitenkin välttää toistamasta jo aiemmin mainittuja näkökohtia, tai aiemmin itse nostamiani kuten oikea-aikaisen toiminnan tärkeyttä, toisaalta kuitenkin korostaa aiempaa puheenvuoroani lyseon päätöksessä juuri oikea-aikaisuudesta. Pätee erittäin hyvin tässäkin. 

Keskityn nyt lyhyeen ja tiiviiseen puheenvuoroon, jossa haluan nostaa esiin lähiluonnon merkityksen. Lähiluonto tarjoaa arvokkaita oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Erityisesti haluan tuoda esiin muutama vuosi sitten käydessäni tutustumassa kouluun, sain kuulla henkilökunnan toiveen lisätä metsikköä välituntipihaan. Tämä on helppo toteuttaa ja parantaisi merkittävästi oppilaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. 

Tulevaa valmistelua varten ehdotan, että otamme huomioon kaikki tärkeät näkökulmat: oppilaiden terveyden, henkilökunnan hyvinvoinnin, turvalliset liikennejärjestelyt ja lähiluonnon säilyttämisen. 

Lopuksi haluan esittää kaikille valmistelijoille huomautuksen liitteiden selkeydestä ja päiväyksistä, jotta niiden luettavuus olisi parempaa. 

Tekisin vastaesityksen, joka ei viivästytä päätöksentekoa eikä toteutusta. 

Vastaesitykseni kuuluu seuraavasti, tässä siis lisäys kohtaan neljä (on portaalissa luettavissa): 

  1. hyväksyä liitteenä oleva tilaohjelman, 
  1. että lukion käytöstä poistuvat tilaelementit hyödynnetään kokonaisuudessaan kaupungin keskustan alueen tilatarpeisiin nykyisellä sijainnillaan, 
  1. että väistöjen teknisestä toteuttamisesta päätetään erillisen suunnitelman mukaisesti, 
  1. että tekninen lautakunta valmistelee monitoimijatalon rakennusteknisen toteuttamissuunnitelman uudisrakennuksena ja/tai peruskorjaushankkeena, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon, huomioiden lähiluonnon säilymisen sekä toimivat liikennejärjestelyt. 
  1. hyväksyä liitteenä olevan hankesuunnitelman, päivätty 9.2.2024 (päivitetty Tekn. ltk 15.2.2024 § 38) 

Portaalissa olen erehdyksessä numeroinut kaksi kohtaa kohdaksi viisi, sen voinee teknisenä korjauksena korjata? 

Kiitos. 

Äänestystulos: 22-29 (esitykseni hävisi) 

Puheenvuoroni Nummentien kiinteistön valtuustoaloitteesta: 

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki tätä kokousta seuraavat, 

Jälleen kerran käsittelemme aloitetta, jonka käsittelyaika on venynyt niin pitkäksi, että sen toteuttaminen taloudellisesti ja järkevästi sekä tarpeisiin nähden toimivasti vaikuttaa haastavalta. Huomautus siitä, että ”Laurentiustalon toteutuksen yhteydessä on huomioitu myös teatteritaiteen opetus”, herättää ainakin omassa mielessäni kysymyksiä. 

Vaikka tämä aloite ei ole toteuttamiskelpoinen Nummentie 6 kiinteistön osalta, haluan silti painottaa teatteritaiteen merkitystä ja tarvetta sopiville tiloille kaupungissamme. On keskeistä, että kaupunki jatkaa aktiivista työtä kulttuuritarjonnan monipuolistamiseksi ja lasten sekä nuorten taiteellisen ilmaisun tukemiseksi. On ilahduttavaa, että tutkimme edelleen mahdollisuuksia löytää tiloja koulujen piiristä. 

Lohjalla tarjotaan laadukasta teatteritaiteen perusopetusta, jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus osallistua teatteritaiteen laadukkaaseen opetukseen ja harrastamiseen. Tällaiset tilat eivät ainoastaan tarjoa paikkoja esityksille, vaan ne toimivat myös tärkeinä oppimisympäristöinä ja paikkoina, joissa rakennetaan yhteisöllisyyttä ja luodaan elinvoimaista kulttuurielämää. 

Kiitos. 

Vuoden viimeinen kokousviikko

Vuoden viimeinen valtuustoviikko taisi olla vuoden kiireisin kokousviikko.

Maanantaina oli kaupunginvaltuuston valtuustoinfo ja valtuustoryhmän kokous. Ensimmäistä kertaa jätin valtuustoinfon väliin, sillä lapseni oli ollut edellisellä viikolla leikkauksessa ja lekottelimme yhdessä sohvalla.

Tiistaina oli aluevaltuuston kokous, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointialueen talousarviota, investointiohjelmaa ja vastausta ryhmäni puolesta jättämääni aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Talousarviosta käytiin pari tuntia keskustelua, josta suurin osa koski 300 000 euron ”säästöä”. Keskustelua käytiin siitä, että lakkautetaanko Hangon vuodeosasto vai Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskukset. Kokoomus esitti, että vähennetään 0,3 miljoonaa euroa Hangon vuodeosastopaikkojen lakkauttamisella 1.9 alkaen ja näillä rahoilla turvataan Espoon ja Tapiolan ikäihmisten palvelukeskusten toiminta. Pidin jotenkin karmivana esitystä, että turvataan yhden alueen palveluja lakkauttamalla toisen alueen palveluja. Kannatin esitystä, että lisätään talousarvioon 300 000 euroa, jotta molempien tarvittavat palvelut säilyvät. Kävin myös pitämässä puheenvuoron talousarviosta.

Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Tämä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin vähäiseen liikuntaan liittyvät kuolemat (3 %) ja yhtä paljon kuin tupakkaan ja alkoholiin liittyvät kuolemat yhteensä.

Puhuin ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta osaksi hoitopolkua koko hyvinvointialueella.

Esitin toivomuksen, että se huomioitaisi taloussuunnitelmassa.
Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa käsiteltiin myös ryhmäni puolesta jättämääni aloitetta omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Pidin aloitteentekijänä puheenvuoron vastauksesta aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudemaan hyvinvointialueelle.

On harmillista, että hyvinvointialueelle ei nähdä tarpeelliseksi perustaa tärkeää omaishoidon neuvottelukuntaa.
Vastauksessa aloitteeseemme todetaan, kuten aloitteessakin, että omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevasta läheisestä esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna.


Esitin pontta, jonka aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti: aluevaltuusto toivoo omaishoitajayhdistyksien huomioimisen selvittämistä valmisteilla olevassa osallisuusohjelmassa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkona käsiteltiin mm. hallintojohtajan viran perustamista, Lohja700-juhlavuoden päätöstä sekä lausuntoa vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Hallintojohtajan viran perustaminen on ollut hallinto-oikeudessa ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksessa sekä henkilöstöjaostossa useita kertoja, toki myös lehtien palstoilla. Hallintojohtajan virkaan tehty valinta ei ole mennyt hallintosäännön mukaan ja tästä syystä asia piti hoitaa oikein. Eipä siinäkään onnistuttu, mutta se ei enemmistöä haittaa. Ei tosin valittajiakaan, sillä kokoukseen tehty vastaesitys, jota olin aikonut kannattaa, vedettiinkin pois. Ymmärrän sen toisaalta, sillä on tärkeää myös saada asiat eteenpäin. Perusteena vastaesityksen poisvedolle oli myös se, että asiaa tullaan käsittelemään jälleen kaupunginhallituksessa.

Kokouksessa oli pari jännää juttua. Ensimmäinen oli se, että kukaan, siis kukaan (ei edes tarkastuslautakunnasta) käynyt pitämässä puheenvuoroa lausunnosta vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Toinen, mikä on jännää, on se, että tällä hetkellä hallintojohtajan tehtäviä hoitaa siihen aikoinaan väärin valittu, mutta hän ei ole hallintojohtaja, vaan väliaikainen hallintojohtaja, silti esityslistoilla ja pöytäkirjassa hänen tittelinään on hallintojohtaja.

Lohja700-juhlavuoden päätöksestä ryhmäni esitti asiaa uudelleenvalmisteluun, sillä esitetty vaihtoehto Paloniemen huvimajan siirtäminen museon alueelle ei ollut mielestämme realistinen eikä edes hyvä vaihtoehto. Ryhmämme oli varttivaltuuston esittämän yläkoulujen pihojen parantamisen takana. Ryhmämme varapuheenjohtaja Hilkka Hyrkkö kävi pitämässä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron.

Torstaina oli tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokous, jossa päätettiin järjestöavustuksista. Kokouksessa käytiin tiukkaa ja laajaa keskustelua.

Esitin kysymyksiä liittyen omaishoitajien järjestöjen avustuksiin sekä Loistosetlementin tyttöjen talo-avustukseen. Tästä tein vastaesityksenkin, jonka hävisin.

Lautakunnan kokouksen aikana nostettiin esiin myös se, että lautakunnan tehtävänä on tehdä päätöksiä, ei keskustella. Itse pidän keskustelua yhtenä tärkeimmistä keinoista tehdä hyvä ja perusteltu päätös, varsinkin jos valmistelu ei ole ollut tarpeeksi tyhjentävä.

Kaupunginhallituksessa maanantaina olin varsinaisen jäsenemme ollessa estyneenä. Käsittelyssä oli mm. Ojamon kartanon kiinteistön luovuttaminen Lohjan kaupungille sekä investointituki Valon koneelle.

Ojamon kartanon vuosittaisista kustannuksista ei viranhaltijat osanneet kertoa, edes arvioita. Juoksevista kuluista kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja kertoi tulevan noin 30-50 000 vuodessa. Toki vanhassa kiinteistössä on kunnossapito- ja korjauskuluja tulossa lisää. Kartanon historiallisuuden vuoksi hallitus oli vastaanottamisen puolesta. Itse en niinkään, mutta en tehnyt vastaesitystä.

Investointituesta Valon koneelle tehtiin vastaesitys, että tukea ei myönnetä, sillä määrärahaa ei ole vielä tälle vuodelle. Kannatin esitystä. Totesin, että täällä ei jälleen olla köyhiä eikä kipeitä. Nuorille ei ole antaa rahaa, eikä ole varaa palkata koulunuorisotyöntekijöitä, mutta yrityksille voidaan antaa rahaa, jota ei edes ole. Yritystoiminta on tärkeää, itsekin olen yrittäjäperheestä ja olen yrittäjän vaimo, mutta tällä hetkellä määrärahaa ei ylimääräiselle 200 000 eurolle ole. Vastaesitys hävisi 11-2.

Arvovalintoja.

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2025-2026

Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron talsouarviosta vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2025-2026.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat, 

Tahdon tuoda esiin joitakin merkittäviä huolenaiheita liittyen Lohjan kaupungin talousarvioon vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2026. On elintärkeää, että tarkastelemme näitä asiakirjoja kriittisesti ja otamme huomioon niiden pitkän aikavälin vaikutukset kaupunkilaisten elämään. 

Onko talousarvio linjassa kaupunkilaisten tarpeiden kanssa? Onko tehtyjen päätösten tarkoituksena palvella kaikkia kuntalaisia vai onko riskinä, että jotkut ryhmät jäävät varjoon? Kaupungin tulee olla tasapuolinen ja talousarvion olisi heijasteltava tätä periaatetta. 

Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa. 

Meidän tulee muistaa, että vaikka hyvinvointialue on aloittanut toimintansa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. 

Strategiatyöryhmä korosti työssään sitä, että hyväksytty strategia antaa tärkeät suuntaviivat kaupungin toiminnalle ja näin ollen tietysti myös talousarviolle.  

Keskustan ryhmä ajoi voimakkaasti ajatusta siitä, että strategiassa täytyy näkyä ja kuulua Lohjan maaseutumaisten osien kehittäminen asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Nämä ajatukset eivät kuitenkaan saaneet riittävää kannatusta muilta ryhmiltä.  

Tämä näkyy nyt selvästi ensi vuoden talousarviossa ja lähivuosien taloussuunnittelussa: Lohja kehittää kaupunkikeskustaa ja nauhataajamaksi kutsuttuja kohteita, mutta ei maaseutua.  
Me olemme edelleen sitä mieltä, että tämä on menetetty mahdollisuus 

Taloussuunnitelman on oltava realistinen. Liian usein olemme nähneet suunnitelmia, jotka perustuvat optimistisiin oletuksiin ja toiveajatteluun. Tällainen lähestymistapa voi johtaa vakaviin ongelmiin, kuten todellisuus onkin jo osoittanut aiemminkin. Toivon, että kaupungin taloussuunnitelmassa on riittävästi pelivaraa muuttuviin tilanteisiin ja että se perustuu realistisiin arvioihin tulevaisuuden haasteista. 

Tähän ajatukseen nostan talousarvioon nostetun puutteen heti esille: Varhaiskasvatuksen lasten määrän kasvulle tai alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvua varten ei talousarviossa ole erikseen varattu määrärahaa. Varhaiskasvatuksessa syntyvyyden lasku ei ole vaikuttanut resurssitarpeeseen, koska alle kolmevuotiaiden suhteellinen osuus varhaiskasvatuksessa on noussut ja Lohjalle on muuttanut 0-6 –vuotiaita lapsia. Alle kolmevuotiaiden lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen on noussut. 

Kovasti kaupungissamme pidetään sanaparista veto- ja pitovoima myös henkilöstöstä puhuttaessa. On tärkeää huomioida työssäjaksaminen ja sen tukeminen. Talousarviossa nostetaankin useaan otteeseen nämä asiat esiin. Puhutaan henkilöstön kelpoisuudesta, mutta koulutuksesta ja koulutusten päivittämisestä ei juuri puhuta. Pari vuotta sitten esitimme nepsyvalmennuskoulutuksen lisäämistä talousarvioon, onko se edelleen talousarvion sisällä? Koulutus on kallista, mutta kallista on koulutus, jota ei käytetä ja kalleinta on kaikilla mittareilla, jos ei kouluteta. 

Haluamme korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä päätöksenteossa. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää, miten heidän verorahansa käytetään ja luottamushenkilöillä on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tieto oikea-aikaisesti. 

Keskustan valtuustoryhmässä me haluamme nostaa esiin, että meillä on paljon syytä juhlaan ja paljon syytä miettiä, mitä ja miten juhlitaan. Pitkin vuotta on tullut suunnittelemattomia purkauksia, yhtäkkisiä juhlia, vai vaikuttaako se vain siltä avoimuuden puuttuessa? Talousarviosta luimme, että Lohja-juhlaan on 50 000 euron määrärahavaraus. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että tämä kyseinen raha käytettäisi Lohja700-teemassa lasten ja iäkkäiden hyväksi. 

Odotimme näkevämme ensi vuoden talousarviossa nuorisotyöntekijöiden palkkaamisen kouluihin, mutta harmiksemme sitä ei siinä oltu huomioitu. 

Lopuksi, kehotan kaikkia valtuutettuja pohtimaan tarkkaan, miten nämä päätökset vaikuttavat kaupunkilaisten arkeen. Meillä on vastuu varmistaa, että päätökset ovat perusteltuja ja että ne palvelevat kaupungin pitkän aikavälin etua. Emme saa unohtaa, miksi olemme täällä.  

Kiitos. 

Kävin kannattamassa Vihreiden valtuutettu Melingin vastaesitystä koulunuorisotyöntekijöiden palkkaamisesta. Kannatuspuheenvuorossani totesin näin: Kannatan valtuutettu Melingin esitystä, hänen perustelujensa sekä valtuutettu Nybäckin perustelujen lisäksi haluan muistuttaa, että meidän tulee panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Koulunuorisotyöntekijöiden läsnäolo voi tarjota nuorille erittäin tärkeitä korjaavia ja korvaavia kokemuksia sekä vähentää koulupahoinvointia.

Erinomainen esitys hävisi äänin 29-22.

Ryhmäpuheenvuoro aloitteiden käsittelystä (taas) valtuustokokouksessa 15.11.2023

Kävin kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.023 pitämässä ryhmämme puheenvuoron jälleen kerran aloitteiden käsittelystä.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Puheenvuoro koskeekin jälleen kerran yleensä ottaen aloitteiden käsittelyä.  

Keskustan valtuustoryhmä haluaa huomauttaa tässä vaiheessa, kuten Vihreiden ryhmä tässä edellä, että tässä kokouksessa käsiteltävä vanhin aloite on vuodelta 2018. Ja tämä on kuntalaisaloite. Todella hävettää edes sanoa ajankohtaa, jolloin aloite on tehty ja jolla kuntalaisaloitetta käsitellään. Kuntalaisaloite saa odottaa vuosia, kun samassa kokouksessa käsitellään viime kokouksessamme jätettyä valtuustoaloitetta asuntomessuista, kuten valtuutettu Skaffari edellä mainitsi.  On ikävää nähdä aivan konkreettisesti tärkeysjärjestys ja miten tai millä ajoituksella aloitteita käsitellään. Voikin kysyä, millä perusteilla aloitteita laitetaan eteenpäin?  

Aloitteita käsitellessä on myös erittäin tärkeää se, millä tavalla aloitteesta kirjoitetaan, kuinka käsittely kirjataan ja miten päätösesitys on kirjattu. Tästäkin on erittäin usein puhuttu ja esimerkiksi valtuutettu Saukkola on tämän usein nostanut keskusteluun ansiokkaasti. Silti mitään ei tapahdu. Ainakaan niin nopeasti kuin valtuustoaloitetta asuntomessuista. Erityisesti varttivaltuuston, nuorisovaltuuston ja kuntalaisaloitteiden päätöksiä seurataan ja niiden päätösesityksestä tulee saada selville helposti ja selkeästi, mitä aloitteesta päätetään, mihin toimenpiteisiin aloite on johtanut tai johtaa. 

Kaikkia näitä tämän kokousillan aloitteita tarkastellessa voisi ajatella, että viranhaltijat ovat kuormittuneet aloitteista, eikä käsittelyaikaa yksinkertaisesti ole. Toisaalta moni aloite aiheensa vuoksi on siirtynyt hyvinvointialueelle ja moni aloite on aikojen muuttuessa tullut tarpeettomaksi.  Toki kaikki nämä olisi voitu käsitellä jo aiemmin, kun ne vielä kuuluivat kaupungin toimialaan. Tätä perustelen sillä, että toisia aloitteita toimeenpannaan jo kuukausissa, kuten esimerkiksi aloite ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ottamiseksi osaksi hoitopolkua, se aloite esitettiin 2021 elokuun kokouksessa ja käsiteltiin loppuun vuoden 2022 tammikuun kokouksessa, eli viidessä kuukaudessa merkittävin toimenpitein ja siitä on tullut osa hyvinvointialueen toimintaa. Tai kuten asuntomessualoite käsiteltiin viikoissa. Mikä määrittää, mitä aloitteita käsitellään heti, mitä aloitteita taas seisotetaan pöydällä? Mitä aloitteita viivytetään ja miksi? Mille aloitteelle voisi heti tehdä joitain? Pitäisikö ripeämmin myös toimia kehitettäessä aloitteiden käsittelyä? 

Tekisi mieleni sanoa myös, että toisaalta myös meidän luottamushenkilöiden olisi ehkä hyvä pohtia mitä aloitteita tehdään. Toisia asioita voi edistää ilman aloitteitakin. Mutta en halua tuoda tälle liikaa huomiota, sillä osalle meistä luottamushenkilöistä on sanottu, että kaikki tiedustelut ja viestintä pitää käyttää ryhmien puheenjohtajien kautta.

Puheenvuoro on kirjoitettuna hieman erilainen, sillä Vihreiden Laura Skaffari kävi pitämässä lähes samankaltaisen puheen juuri ennen minua ja improvisoin hieman. Tuota yllä olevaa kursiivilla kirjoitettua minun ei ollut tarkoitus edes sanoa.

Hymyily johtuu Skaffarin ja minun puheiden samankaltaisuudesta.

Saako lapsi tukea – paperilla saa, käytännössä ei

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini neurovähemmistölasten ja -perheiden avunsaannin kokemuksista.

Saako lapsi tukea – periaatteessa saa, käytännössä ei

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselystä perusopetuksessa olevien vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten huoltajille vuodenvaihteessa 2020–2021 käy ilmi, että oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tarpeiden mukaiset mukautukset toteutuivat kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla. Kyselyssä käy ilmi lukuisia ongelmia ja viiveitä, joita lasten tarvitsemien tukitoimien, yksilöllisten järjestelyjen ja kouluympäristön mukautusten saamisessa oli ollut.

Osa kyselyyn vastanneista perheistä oli joutunut käymään vuosikausia kestäneitä taisteluita tukitoimien saamiseksi, jolloin lapsen tai nuoren hyvinvointi oli ehtinyt heikentyä monin tavoin. Ongelmien kärjistyessä saattoi syntyä kouluakäymättömyyttä, jota koulu yritti ratkoa mm. lastensuojeluilmoituksilla. Vastanneista 52 % neurokirjon lasten vanhemmista oli sitä mieltä, ettei lapsi saanut tarvitsemaansa tukea kaverisuhteissa koulussa.

Moni neuronkirjon nuori syrjäytyy.

Moni neuronkirjon nuori kokee olevansa väärinymmärretty, ei ole tunnistettu neuronkirjoa ja diagonosoidaan liian myöhään, jotta olisi saanut apua ajoissa. Kiusataan, syrjitään, jätetään ulkopuolelle. Moni neuronkirjon nuori syrjäytyy, monesta eri syystä. Moni tippuu yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle. Koulupudokkuus, koulustakieltäytyminen, päihdeongelmat ja kodittomuus ovat esimerkikkejä haasteista, joita esim. adhd-piirteinen kohtaa elämässään muita todennäköisemmin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle n. 1,2 miljoonaa euroa. Meno syntyy erilaisista palvelukustannuksista, tuista ja saamatta jääneistä verotuloista. Suomessa on arviolta n. 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Kuinka moni heistä olisi ollut tavoitettavissa varhaisella tuella? Ennaltaehkäisevien palvelujen avulla?

Maanantaina 30.10. klo 18 keskustelemme Hiiden Omaishoitajien luona Mäntynummen yhtenäiskoulun rehtorin ja Muijalan koulun vs. rehtorin kanssa mikä on koulun rooli ja vastuu ja mikä on vanhempien rooli ja vastuu. Mitä me voimme huoltajina tehdä, kuinka tehdä yhdessä lasten eteen töitä?

Kirjoittaja on lohjalainen neurovähemmistöäiti, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kesk.).

Tilaisuus muuten striimataan ja paikallekin voi tulla!

Ryhmäpuheenvuoro 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahoista

Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin yhtenäiskoulun liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahapäätöspykälässä. Olin yllättynyt, ettei isommilla ryhmillä ollut sanottavaa, heillä on aina jotain sanottavaa. Olin puheenvuoron valmistelussa valmistautunut siihen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien kokojärjestyksessä ja keskustan ollessa pieni ryhmä, yleensä puheenvuoromme ovat viimeisten joukossa. Tällä kertaa olin ensimmäisenä. Voit lukea ryhmäpuheenvuoron alta, tai katsoa videolta lopusta.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat  

Tässä on jo käytetty tuohtuneita puheenvuoroja kustannuksista ja niiden karkaamisesta. 

Saimme valtuustoinfossa hyvää, avartavaa ja hämmentävääkin kuvaa nykytilanteesta. Yhtenä syynä kustannusten karkaamisesta on esitetty sitä, että IV-laitteiston ikää ei oltu huomioitu, toisena sitä, että ei oltu tehty saneerausosan korjaussuunnitelmia, joka siis kuuluu tällaisiin hankkeisiin. Lohjalla on ihan historiaa hankkeiden kustannuksista ja niiden karkaamisista sekä monenlaisista muista hankkeita haastavista käänteistä. Tämän vuoksi Keskustan valtuustoryhmän puolesta totean, en haluaisi, siitä harvemmin on hyötyä, mutta totean kuitenkin, mitä me sanoimme.  Toistamme samoja asioita, vaikka emme aina haluaisi. Silti toistamme, jos kertaus vaikka olisikin opintojen äiti. Olemme muistuttaneet ja tuoneet esiin useammin kuin kerran varoituksen ja epäilyksen sanoja kustannuksista sekä arviointien osumisista. Aina ei raaka-aineiden ja materiaalien hintojen korotukset ole olleet ilmiselviä syitä kustannusten karkaamisissa, kuten nyt on. 

Lohjallahan ollaan johdonmukaisia myös muutenkin. Esimerkiksi siinä, että Järnefeltin liikuntasalia on odotettu. On odotettu aivan liian kauan. Aivan kuten Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalia aikanaan. Nummen yhtenäiskoulun peruskorjauksen yhteydessä liikuntasalia saatiin odottaa vuosia. Liikuntatunnit oppilaat kävelivät. Toki luovat liikunnanopettajat keksivät uusia keinoja liikuttaa, mutta rajoitteista se oli. Kuten nyt Järnefeltin osalta. Onneksi tällä kertaa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä tuntuu kiinnostavan lasten liikuttaminen enemmän kuin silloin.  

Entä Tennari?  

Miltä näyttää Mäntynummen liikuntasali? Pysyykö Lohjan johdonmukaisuus? Me keskustan valtuustoryhmässä tässä kohtaa toivomme, ettei.  

Keskustan valtuustoryhmä ei kuitenkaan halua pureutua tähän enempää, siitä on jo puhuttu ja toivottavasti vihdoin myös opittu ja muistetaan tulevissa hankkeissa.  

julkisten tilojen rakentaminen on kaiken aikaa ja kaikkialla samankaltaisessa tilanteessa kuin Lohjan liikuntahallit.  
Suomessa käytännössä miltei kaikki vastaavat hankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että rakentajat käyttävät tätä röyhkeästi hyväkseen. Siksi rakennuttajan, tässä tapauksessa Lohjan kaupungin, pitäisi olla entistä tarkemmin määritellessään rakentamisen ja korjausrakentamisen tarpeita. 

Haluamme kiittää teknistä johtajaa ajantasaisista katsauksista ja näiden kiitosten myötä Keskustan valtuustoryhmä haluaa luottaa siihen, että paremmat ajat, suunnitelmat ja hankkeet sekä toteutukset ovat edessä. 

Keskustan valtuustoryhmä on pykälien 7 ja 8 päätösesitysten takana, mutta vain siksi, että nämä on saatava valmiiksi. Ja tämänkin sanomme aivan liian usein.