Yhteenveto Kaupunginvaltuustokausi 2021–2025: Työtä lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin puolesta

Kaupunginvaltuustokausi 2021–2025 on ollut täynnä merkittäviä päätöksiä ja keskusteluja, joissa olen saanut olla mukana vaikuttamassa Lohjan kehitykseen. Tässä haluan jakaa joitakin keskeisiä teemoja ja aloitteita, joita olen tuonut esiin valtuustotyössäni.

Valtuustokausi ei kuitenkaan ole ollut pelkkää hyvää tahtoa ja onnistumisia. Mukaan on mahtunut myös pettymyksiä ja turhautumista. On ollut tilanteita, joissa minua tai muita ei ole kuultu riittävästi, päätöksiä on lopulta tehty vasta, kun aikaa on kulunut ja tilanne on pakottanut toimimaan tavalla, jota itse ehdotin jo aiemmin. Jos ratkaisut olisi tehty silloin, kun esitin ne, moni asia olisi jo edennyt ja tilanne olisi ollut parempi esimerkiksi kouluverkon tai varhaiskasvatuksen osalta.

Lisäksi valtuustotyöhön on valitettavasti sisältynyt myös painostusta, häirintää ja jopa väkivallan uhkaa. Tämä ei kuulu demokraattiseen päätöksentekoon, eikä kenenkään luottamushenkilön, tai asukkaan pitäisi joutua sellaista kokemaan. On tärkeää, että pidämme kiinni kunnioittavasta keskustelukulttuurista ja mahdollisuudesta osallistua turvallisesti.

Koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen

Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut yksi keskeisistä teemoistani. Jätin 9.10.2024 valtuustoaloitteen koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamisesta. Tällä hetkellä Lohjalla kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa työaikansa useiden koulujen kesken, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Ehdotin kuuden nuorisotyöntekijän vakinaistamista, eli yksi jokaiselle yläkoululle ja myös mahdollistamaan toiminnan laajentamisen myös alakouluihin. Tämä investointi, noin 231 260 euroa vuodessa, on pieni hinta verrattuna pitkäaikaisiin hyötyihin, kuten parantuneeseen kouluviihtyvyyteen ja vähentyneisiin ongelmiin.

Kouluvalmentajat tukemaan oppilaita ja opettajia

Tein myös valtuustoaloitteen kouluvalmentajien saamiseksi Lohjan kouluihin. Kouluvalmentajamalli on otettu käyttöön jo monissa kunnissa ja kaupungeissa ja se on saanut paljon kiitosta. Kouluvalmentaja toimii matalan kynnyksen tukena oppilaille, mutta myös opettajien ja koko kouluyhteisön arjessa. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia, ennaltaehkäistä poissaoloja ja vahvistaa koulujen yhteisöllisyyttä. Tämä malli tarjoaa käytännönläheistä ja helposti lähestyttävää tukea tilanteissa, joissa perinteiset tukimuodot eivät aina riitä tai tavoita.

Ikäystävällinen Lohja

Ikäihmisten hyvinvointi on myös ollut tärkeää minulle. Valtuustoaloitteessani ehdotin Lohjan liittymistä WHO:n ikäystävällinen kunta -verkostoon. Tämä aloite sai laajaa kannatusta yli puoluerajojen, mikä osoittaa, että ikäystävällisyyden edistäminen on meille kaikille yhteinen päämäärä. Vaikka kaupunginhallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto ei esittänyt verkostoon liittymistä, toin esiin, että selityksenä esitetty resurssipula juuri on syy etsiä tehokkaita ratkaisuja ja hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja tietoa.

Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelma

Mäntynummen koulurakennuksen ongelmat ovat olleet pitkään esillä, vuosia. Pidin ryhmämme puheenvuoron 11.12.2024 valtuustossa, jossa korostin tarvetta selkeille ja konkreettisille toimenpiteille. Esitin, että päätösteksti korjataan vastaamaan teknisen lautakunnan alkuperäistä suositusta: Mäntynummen monitoimijatalo toteutetaan kokonaan uudisrakennuksena, ei-käyttöön jäävät vanhat rakennukset puretaan (pois lukien liikuntasali) ja uudisrakennus suunnitellaan niin, että sen tiloja voidaan tulevaisuudessa laajentaa tai pienentää. Vaikka en tehnyt vastaesitystä, korostin asiantuntijoiden suositusten hyödyntämisen tärkeyttä päätöksenteossa.

Henkilöstön työhyvinvointi

Työhyvinvointi on olennainen osa kaupungin toimivuutta. Pidin ryhmämme puheenvuoron 19.6.2024 kaupunginvaltuustossa vuoden 2023 henkilöstökertomuksesta. Korostin työhyvinvointikyselyn tuloksia, jotka osoittivat sekä myönteisiä että huolestuttavia seikkoja. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Ehdotin työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostamista ja työhyvinvointiohjelmien kehittämistä.

Kouluverkon muutosten vaikutusten arviointi

Kouluverkon muutokset vaikuttavat laajasti lasten, perheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin. Esitin 9.10.2024 valtuustossa, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti. Ilman kattavaa selvitystä lakkautusten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä.

Vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito ikäihmisten hoitopolussa

Tein myös valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamiseksi osaksi ikääntyneiden hoitopolkua. Tämä aihe on jäänyt julkisessa keskustelussa usein vähälle huomiolle, vaikka sen vaikutukset ovat merkittäviä niin hyvinvoinnin kuin kustannustenkin näkökulmasta. Sain kutsun puhua tästä aiheesta eräässä asiantuntijatilaisuudessa, jossa esittelin aloitteen taustaa ja perusteluja. Tilaisuudessa oli mukana alan ammattilaisia ja päättäjiä ja keskustelu osoitti, että aihe koetaan tärkeäksi ja ajankohtaiseksi.

”Jos olisi tehty kuten sanoin” sanoiksi muuttunut realismi

Useissa puheenvuoroissani olen joutunut toteamaan, että jos kaupungissa olisi aiemmin toimittu esittämälläni tavalla, olisimme jo edenneet ratkaisuissa. Tämä ei ole jälkiviisautta vaan seurausta siitä, että asioita on katsottu kokonaisuutena ja ennakoiden. Näin on ollut muun muassa kouluverkon ja päiväkotien osalta, joissa päätöksenteon lyhytnäköisyys on johtanut epävarmuuteen ja poukkoiluun.

Päiväkodit ja varhaiskasvatus eli perusturvaa arjessa

Olen useissa puheenvuoroissani korostanut päiväkotien ja varhaiskasvatuksen roolia paitsi lapsen kasvun ja kehityksen tukena, myös perheiden arjen turvana. Päiväkotien siirrot, yhdistämiset ja epävarmuus huolestuttavat syystä. Pienet lapset eivät ole sopeutettavia palikoita, jotka siirretään taulukosta toiseen. Pysyvät, turvalliset varhaiskasvatusympäristöt ovat investointi tulevaisuuteen.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarvitsee tekoja, ei juhlapuheita

Tasa-arvo ei saa jäädä juhlapuheiden tasolle. Olen nostanut esiin esimerkiksi päätöksenteon vaikutukset naisiin ja perheisiin sekä sen, miten palveluverkon muutokset voivat lisätä eriarvoisuutta eri asuinalueiden välillä. Lisäksi olen korostanut, että myös luottamushenkilötyössä on vielä tekemistä tasa-arvon toteutumisessa: kenen ääni kuuluu, ketkä saavat puhua rauhassa ja ketkä jäävät katveeseen.

Tämä valtuustokausi on ollut täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Olen pyrkinyt tuomaan esiin asukkaiden näkökulmia ja edistämään päätöksentekoa, joka perustuu avoimuuteen, asiantuntijatietoon ja yhteiseen hyvinvointiin. Työni kaupunginvaltuustossa ei enää jatku, sillä tässä vaiheessa asetin perheeni etusijalle sekä työelämässäni tapahtuvat muutokset. Aika näyttää, tulenko olemaan jatkossa mukana rakentamassa ja kehittämässä Lohjaa. Työni jatkuu asukkaiden hyväksi aluevaltuustossa.

Haluan kiittää lopuksi luottamushenkilökollegojani, joiden kanssa on yhteistyötä tehty asukkaiden hyväksi. Ennen kaikkea haluan kiittää sinua, joka luotit minuun ja tekemäni työhön.

Hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakijan muistilista 2026

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta tekee päätökset järjestöavustuksista ja olemme useassa kokouksessa käsitelleet kriteerejä ja yleensä avustusperiaatteita. Olemme käyneet myös keskusteluja siitä, että toisinaan tuntuu, että hakemisesta tehdään liian haastavaa ja erityisesti pienemmät järjestöt kärsivät asiasta. Monella pienemmällä järjestöllä tai yhdistyksellä ei ole samaa resurssia hakemisessa kuin isommilla. Siksi pohdin tällaisen pienen, toivottavasti selkeyttävän listan tekemistä. Voit myös ladata muistilistan pdf:nä itsellesi tekstin lopusta.

Tässä on hakijaystävällinen muistilista ja tarkistuslista vuoden 2026 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöavustushakuun perustuen luonnoksiin:


 Järjestöavustuksen hakijan muistilista 2026

Avustuksia voi hakea alustavan aikataulun mukaan loppuvuodesta 2025. Tarkka hakuaika vahvistetaan myöhemmin hyvinvointialueen verkkosivuilla.

 1. Varmista peruskelpoisuus

  •  Oletko rekisteröity yhdistys tai säätiö?
  •  Toimintasi on yleishyödyllistä (ei yritystoimintaa, politiikkaa tai uskontoa)?
  •  Toimintasi tapahtuu vähintään yhdessä Länsi-Uudenmaan kunnassa tai on digitaalisesti alueellista?
  •  Kirjanpito on järjestetty selkeästi ja eriytetty mahdollisesta muusta toiminnasta?

 2. Valitse oikea avustuslaji

AvustuslajiKäyttötilanneHakemuksessa huomioitava
YleisavustusPerustoiminta, joka edistää hyvinvointia/terveyttäToimitilavuokrat eriteltävä
KumppanuusavustusYhteistyö hyvinvointialueen palveluiden kanssaKumppanuusneuvottelut vaaditaan
KehittämisavustusKertaluonteinen, innovatiivinen hankeEi tukea jos sama kehitys jo käynnissä

 3. Rakenna hyvä hakemus – Pisteytettävät osa-alueet (max 21 pistettä)

KriteeriVinkki hakijalle
Yhteistyö muiden järjestöjen kanssaKuvaile konkreettisia esimerkkejä yhteistoiminnasta
Yhteistyö hyvinvointialueen kanssaNäytä, miten toiminta tukee palveluita tai täydentää niitä
Kohderyhmän tavoittaminenEsitä realistinen arvio: kenet tavoitat ja miten
ItsearviointiMiten mittaat vaikuttavuutta (kyselyt, haastattelut, mittarit)
ViestintäKäytetyt kanavat? Hyödynnätkö lähellä.fi/PTV:tä?
Tuloksellisuuden arviointiMitä tavoitellaan? Miten tavoitteet näkyvät hakemuksessa?

 4. Seurantavelvoitteet

  •  Toiminnan tavoitteen ja tulokset on määritelty selkeästi.
  •  Käytössä realistiset seuranta- ja arviointikeinot.
  •  Toiminnasta raportoidaan vuosittain.
  •  Tiedot löytyvät lähellä.fi / PTV:stä.

 5. Hakemuksen liitteet ja muodollisuudet

  •  Toiminnan dokumentaatio (esim. hallituksen pöytäkirja liitteenä)
  •  Hakemus on täydellinen ja ajoissa (myöhästyneitä ei käsitellä!)
  •  Hakemuksessa eritellään toimitilavuokrien osuus, jos haet siihen tukea
  •  Yksi toiminta = yksi avustuslaji (ei ristiin)

 Lisävinkkejä

  • Aloita valmistelu ajoissa – varmista dokumentit ja yhteistyötiedot.
  • Hae tarvittaessa tukea lähellä.fi / PTV-rekisteröintiin.
  • Verkostoidu muiden järjestöjen kanssa jo ennen hakua, sillä yhteistyö tuo pisteitä.
  • Säilytä kopio hakemuksesta ja tee suunnitelma vuosiraportointia varten.

Terveisin tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Toivon, että mahdollisimman moni järjestö hyötyy tästä muistilistasta ja onnistuu hakuprosessissa!

Talous, palvelut ja erityislasten kesähoito keskustelussa tulevaisuus- ja kehittämislautakunnassa 15.5.2025

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnassa käsittelimme viime kokouksessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden ensimmäistä osavuosikatsausta. Vaikka taloudellinen tilanne näyttää alkuvuoden osalta ylijäämäiseltä, herätti katsaus myös monia kriittisiä kysymyksiä. Lisäksi nostin kokouksessa esiin vakavat haasteet Roution koulun Jalavan erityisluokkien oppilaiden kesähoidon järjestämisessä. Molemmat aiheet ansaitsevat tarkemman tarkastelun.

 Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2025 – tilapäinen ylijäämä, pysyvät haasteet?

Hyvinvointialueen alkuvuoden tulos oli 31 M€, ja koko vuoden ylijäämäksi ennustetaan noin 86,7 M€ – 11 miljoonaa talousarviota parempi. Tämä kertoo taloudellisesta hallinnasta, mutta säästöjen laatu herättää kysymyksiä.

Mistä säästöt syntyivät?

  • Viivästyneet TES-korotukset
  • Alhaisemmat eläkemaksut
  • Vuokratyövoiman käytön väheneminen
  • Leikkaukset ostopalveluista ja tukipalveluista

Mutta ovatko nämä pysyviä parannuksia vai tilapäisiä helpotuksia?

  • Henkilöstökulujen säästö ei perustu rakenteellisiin muutoksiin, vaan näkisin, että korotukset toteutuvat myöhemmin ja kulut palautuvat.
  • Palvelujen ostojen leikkaukset voivat olla riskialttiita, jos ne johtavat hoitovelkaan tai palveluiden heikkenemiseen.
  • Digipalvelu Lunna on lupaava askel, mutta käyttöasteen kehitystä ja vaikuttavuutta on seurattava tarkkaan.

Yksi keskeinen huoli: budjetoinnin realismi. Esimerkiksi hengityslaitteista riippuvaisten asiakkaiden palvelut ja luottotappiot on alibudjetoitu, tämä ei voi toistua vuodesta toiseen.

Johtopäätös: Hyvä alkuvuosi ei saa tuudittaa meitä vääränlaiseen tyytyväisyyteen. Kestävä talous vaatii pitkäjänteisiä, rakenteellisia uudistuksia, ei vain tilapäisiä säästöjä.

 Jalavan luokkien lasten kesähoidon toimimisen epäselvyys ei ole hyväksyttävää

Erityisen huolestuttavaa on ollut Roution yhtenäiskoulun Jalavan erityisluokkien oppilaiden kesähoidon järjestelyjen tilanne.


Jalavan oppilaat ovat vaativan tuen lapsia. Heillä on yksilöllistetyt opetussuunnitelmat, usein useita samanaikaisia tuen tarpeita, ja he tarvitsevat arkeensa vahvaa struktuuria ja tuttuja aikuisia. Loma-ajan hoito ei ole heille “ylimääräinen” palvelu, vaan se on elintärkeää.

Mikä meni pieleen?

  • Hajanaiset ja ristiriitaiset hakuprosessit: useita eri järjestelmiä (Wilma, Google Forms, vammaispalvelut), ei kirjallisia päätöksiä.
  • Puuttuva viestintä kuljetuksista: ei tiedetä, järjestetäänkö kuljetusta, eikä kustannuksista ole selkeää tietoa.
  • Pöyristyttävää viranomaisviestintää: perheille on kommentoitu, että heidän tulisi järjestää lomat “ristikkäin”, vaikka työnantajat määrittävät lomat, eivät vanhemmat. Näin ei voi kohdella kaikkein haavoittuvimpia lapsia. Ja perheillä on oikeus olla lomalla yhdessä. Hyvinvointi ja lapsen etu on ensisijaista.

Tämä ei ole vain hallinnollinen ongelma, vaan tämä on arjen kriisi monille perheille.

 Mitä tulisi korjata?

  1. Jalavan luokkien kesätoiminnan varmistaminen
    Tutussa ympäristössä tutut aikuiset -> vähemmän stressiä lapsille ja selkeä ratkaisu perheille.
  2. Yksi selkeä hakuprosessi ja kirjalliset päätökset ajoissa
    Perheiden ei tule käyttää kohtuuttomasti aikaa oikeuksiensa selvittämiseen.
  3. Hyvinvointialueen ja kaupungin yhteistyön selkeyttäminen
    Vastuu ja tiedonkulku eivät saa jäädä perheiden harteille.
  4. Pysyvien tukitarpeiden tunnistaminen
    Tukipalvelut eivät voi olla jatkuvasti harkinnanvaraisia, kun kyse on pysyvästä tuen tarpeesta.

 Neuvolat eivät saa olla digisokkelon vankeja

Useat perheet ovat raportoineet vaikeuksista päästä neuvolamenettelyissä: puhelinpalveluita on ajettu alas ja vanhemmat ohjataan sovelluksiin, joissa kontaktit ovat etäisiä ja viivästyneitä. Akuutit huolet eivät odota ja juuri neuvolassa usein nähdään ensimmäiset merkit kuormittuneesta perheestä tai lapsen erityistarpeista.

“Mitä tehdään, kun imetys ei suju tai vauva sairastaa, eikä ketään saa kiinni?”

Samaan aikaan lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. Yhteys on selvä: varhainen tuki estää myöhemmän kärjistymisen. Samaan aikaan myös tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut. Yhteys on tässäkin selvä: kaikkia määräaikaisneuvolatarkastuksia ei ole voitu järjestää.

 Järjestöavustukset: pienet toimijat, iso merkitys

Avustusten jakoperiaatteissa on nykyisin painotettu vaikuttavuutta ja tavoittavuutta. Kriteerit suosivat kuitenkin usein suurempia, resursseja hallitsevia toimijoita. Pienten paikallisten järjestöjen rooli on korvaamaton:

  • Alueellisuus: Tukea tarvitaan eri puolilla hyvinvointialuetta, myös syrjäseuduilla ja pienemmissä kunnissa.
  • Käyttö- ja vaikuttavuusarvioiden kehittäminen: Mitä tarkoittaa vaikuttavuus pienessäkin mittakaavassa? Kuinka huomioida saavutettavuus ja laatu, ei pelkkä asiakasmäärä?
  • Yhteishankkeet: Kannustetaan isoja ja pieniä järjestöjä tekemään yhteistyötä – jakamaan osaamista ja verkostoja, jolloin pienetkin toimijat pääsevät osallisiksi isommista rahoitusmahdollisuuksista.
  • Kapasiteetin vahvistaminen: Pienemmille järjestöille tarjotaan koulutusta raportointiin ja hankehallintoon, jotta ne voivat kilpailla sujuvasti avustuksista.

Ehdotus: Järjestöavustusten kriteereissä voisi lisätä erillisen pisteytyksen alueelliselle kattavuudelle ja pienille toimijoille, sekä kevyemmän raportointimallin paikallistasolla. Näin varmistamme, että kaikki, isoimmat ja pienimmät, voivat edistää asukkaiden hyvinvointia.

Hyvinvointialueen taloudellinen kehitys on lupaava, mutta ei ongelmaton. Luvut voivat näyttää hyvältä, vaikka arjessa tapahtuu palveluiden heikentymistä ja kohtuuttomia vaatimuksia kaikkein haavoittuvimmille perheille. Rakenteet, jotka eivät toimi, on uskallettava muuttaa.

Säästöjen ei pidä tapahtua inhimillisyyden kustannuksella.

Kaatuneitten muistopäivänä muistamisen merkitys

Sain kuluneena viikonloppuna kunnian toimia tärkeässä tehtävässä kaatuneitten muistopäivänä. Laskin Nummella seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille sekä sankarihaudalle. Se oli hiljentävä ja koskettava hetki. Ele, jolla kunnioitamme niitä, joiden elämä katkesi sodassa.

Ennen seppeleiden laskua osallistuin jumalanpalvelukseen, kuten tapana on. Pappi toi sanassaan esiin Jaakobin kirjeen viisauden: ”Miehen viha ei tee sitä, mikä Jumalan edessä on oikein.” Hän totesi, ettei olisi sotia, jos valtioiden päätöksenteko perustuisi tähän ajatukseen. Sanoissa oli pysäyttävä totuus ja suuri suru.

Pappi sanoi myös, kuten sodassa kaatuneista usein todetaan, että he antoivat kaikkein kalleimpansa, eli oman henkensä. Jäin sitä miettimään. Kyllä, se on kaikkein kallein, mitä ihminen voi itsestään antaa. Mutta jotenkin äitinä ajattelen myös näin: läheiset ovat antaneet sen kalleimman. Äiti on antanut sen kalleimman. Puoliso, lapsi. He ovat antaneet sen kalleimman. Sodan hinta ei näy vain kaatuneissa, vaan kaikissa niissä, joiden sydämeen jäi aukko.

Pappi muistutti meitä myös nykypäivän todellisuudesta. Hän nosti esiin Ukrainan ja Gazan, alueet joissa ihmiset tälläkin hetkellä elävät sodan keskellä. Se sai minut pohtimaan: olemmeko me unohtaneet?

Minun sukupolveni ei ole kohdannut sotaa suoraan. Emme ole joutuneet rintamalle tai menettäneet perheenjäseniä taistelussa. Mutta vanhempamme ja isovanhempamme ovat. Heidän kokemuksensa elävät meissä edelleen tiedostettuina tai tiedostamattomina. Kannamme heidän kipuaan, pelkojaan, traumojaan.

Siksi muistaminen on tärkeää. Ei vain kaatuneiden kunnioittamiseksi, vaan myös siksi, että ymmärtäisimme: sota ei ole abstrakti ilmiö, vaan tuhansien yksilöiden elämäntarina, joka katkesi liian aikaisin. Jos muistaisimme tämän syvemmin, uskon, että sotia olisi vähemmän.

Viha ei tee oikein. Eikä ahneus.

Tämä oli tällä erää minulle viimeinen kerta kunniatehtävässä kaupungin edustajana, sillä en ole enää ensi kaudella mukana kaupungin luottamustehtävissä. Tunnen siitä haikeutta. Nämä seppeleenlaskut ovat olleet minulle hyvin merkittäviä ja tärkeitä hetkiä, syviä pysähtymisen paikkoja, joissa on ollut mahdollista kunnioittaa menneitä ja pohtia omaa vastuutamme tulevaisuudesta.

IDAHOBIT 17.5. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä

Tänään 17. toukokuuta vietetään kansainvälistä IDAHOBIT-päivää. Nimi tulee sanoista International Day Against Homophobia, Biphobia and Transphobia – eli homo-, bi- ja transfobian vastainen päivä. Tärkeintä ei ole muistaa nimeä ulkoa, vaan ymmärtää, miksi tätä päivää vietetään.

Päivä muistuttaa meitä siitä, että jokaisella on oikeus olla oma itsensä, juuri sellaisena kuin on. Kukaan ei saisi tulla kiusatuksi, syrjityksi tai jätetyksi ulkopuolelle sen takia, kehen ihastuu tai mitä sukupuolta on tai kokee olevansa.

Siksi on tärkeää, että me kaikki, nuoret, vanhemmat ja nuorten kanssa työskentelevät, puhumme avoimesti yhdenvertaisuudesta, kunnioituksesta ja siitä, miten voimme yhdessä rakentaa turvallisempaa maailmaa kaikille.

Sinulla on oikeus pohtia, kuka olet

Jokaisella nuorella on oikeus pohtia rauhassa ja turvallisessa ilmapiirissä omaa identiteettiään ja sitä, miten haluaa itseään ilmaista. On täysin ok, jos asiat eivät ole vielä selvillä tai jos ne muuttuvat matkan varrella. Sinulla on oikeus käyttää itsestäsi niitä sanoja, jotka tuntuvat oikeilta ja myös oikeus olla nimeämättä itseäsi ollenkaan.

Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa sitä, kehen ihastuu tai rakastuu tai jos ei tunne sellaista kiinnostusta lainkaan. Jotkut ihastuvat tyttöihin, jotkut poikiin, jotkut kaikkiin sukupuoliin, ja jotkut eivät ihastu kehenkään. Kaikki suuntautumiset ovat yhtä arvokkaita.

Sama pätee sukupuoleen. Moni on tyytyväinen siihen sukupuoleen, joka heille määritettiin syntymässä, mutta eivät kaikki. Jotkut tietävät olevansa jotain muuta kuin mitä syntymässä on päätelty. Jotkut ovat sekä tyttöjä että poikia, eivät kumpaakaan tai jotain siltä väliltä. Kaikki sukupuolet ja tavat olla ovat yhtä luonnollisia ja arvokkaita.

Miltä maailma näyttää sateenkaarinuoren silmin?

Valitettavasti kaikki eivät tule kohdatuiksi tasavertaisesti. Tutkimukset kertovat, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, eli sateenkaarinuoret voivat keskimäärin huonommin kuin muut. He kohtaavat enemmän yksinäisyyttä, syrjintää ja kiusaamista.

Tämä ei ole heidän syytään, vaan meidän muiden vastuullamme on muuttaa tilannetta. Jokaisella aikuisella on vastuu puuttua epäasialliseen kohteluun. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus tulla kouluun ilman pelkoa pilkasta, väärän nimen tai sukupuolen käytöstä tai yksityisten asioiden levittelystä.

Vanhempien ja kasvattajien tehtävä on tukea nuorta lempeästi ja kuunnellen vaikka kaikki ei olisi heti tuttua tai helppoa. Kysymykset voivat tuntua uusilta, mutta nuoren kokemus on aito ja tärkeä. Lämmin ja hyväksyvä suhtautuminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä nuoren hyvinvoinnin kannalta.

Pienillä teoilla on iso merkitys

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että koulu, harrastusporukka, ystäväpiiri tai kotona vallitseva ilmapiiri olisi turvallinen. Pienillä teoilla on usein suurin merkitys: oikean nimen käyttämisellä, kuuntelemisella, puolustamisella silloin kun joku jää yksin. Rohkeus sanoa, että kaikki eivät ole samanlaisia, eikä tarvitsekaan olla.

Jos nuori pohtii omaa identiteettiään tai haluaa jutella luottamuksellisesti, on tärkeää, että saatavilla on turvallisia aikuisia ja palveluita. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Setan verkkonuorisotalo Loiste tarjoaa keskusteluapua yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Myös koulujen kuraattorit, psykologit ja nuorisotyöntekijät voivat olla tärkeitä tukihenkilöitä.

Nuorten kanssa työskentelevien kannattaa huolehtia siitä, että oma kohtaaminen on turvallista ja sensitiivistä. Välillä on hyvä pysähtyä kysymään itseltään: näkeekö ja huomioiko jokaisen nuoren omana itsenään?

Yhdenvertaisuus ei tapahdu itsestään

IDAHOBIT-päivä ei ole vain juhlapäivä tai kampanja. Se on muistutus siitä, että yhdenvertaisuus ei tapahdu itsestään, vaan se on tekoja, valintoja ja sanoja arjessa.

Pidetään huolta toisistamme. Luodaan ympäristö, jossa jokaisella nuorella on lupa olla oma itsensä, ilman häpeää, pelkoa tai piilottelua.


Valtuustoaloite: Häirintähuoneentaulu luottamushenkilöiden käyttöön 14.5.2025

Valtuustokauden aikana olemme valitettavasti kohdanneet tilanteita, joissa luottamushenkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa ei ole aina kunnioitettu toisten rajoja tai pidetty kiinni hyvästä keskustelukulttuurista. On ilmennyt tapauksia, joissa käytös on ollut epäasiallista joko kokoustilanteissa tai sosiaalisessa mediassa. Luottamushenkilöiden tulee voida toimia turvallisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä, vain tällöin demokratia voi toteutua aidosti ja vaikuttavasti.

Me allekirjoittaneet esitämme, että laaditaan ja otetaan käyttöön häirintähuoneentaulu tukemaan luottamushenkilöiden työtä ja ennaltaehkäisemään häirintätilanteita. Huoneentaulun tarkoituksena on muistuttaa yhteisesti sovituista periaatteista ja vastuullisesta viestintäkulttuurista. Se olisi näkyvillä esimerkiksi valtuuston ja lautakuntien kokoustiloissa sekä jaettavissa sähköisesti luottamushenkilöille.

Häirintähuoneentaulu voisi sisältää esimerkiksi seuraavat ohjeet:

  • Puhu toisille kunnioittavasti, älä mene henkilökohtaisuuksiin.
  • Älä sano verkossa asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
  • Ota tunnekuohussa aikalisä, viesteihin ei tarvitse vastata heti.
  • Pyydä anteeksi, jos loukkaat toista keskustelijaa.
  • Sinulla on oikeus estää häiritsevä keskustelija.
  • Pidä huolta tietoturvastasi ja sosiaalisen median yksityisyysasetuksista.
  • Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, ilmoita siitä ja hae tukea, älä jää yksin.
  • Muistetaan, että vihapuheen tarkoitus on kaventaa demokratiaa, ei anneta sille tilaa.

Tällainen huoneentaulu ei ole pelkkä muodollisuus, vaan konkreettinen ja symbolinen teko paremman keskustelukulttuurin puolesta. Se antaa myös selkänojaa niille, jotka kohtaavat häirintää, ja auttaa ehkäisemään uusia tilanteita ennalta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki laatii ja ottaa käyttöön häirintähuoneentaulun osana hyvän hallinnon ja demokratian edistämistä.

Lohjalla 14.5.2025

Lotta Paakkunainen

Aloitteen on allekirjoittanut myös

Päivi Alanne, Mari Aaltolaine, Katriina Nousiainen, Risto Murto, Anan Gutierrez-Sorainen, Hilkka Hyrkkö, Heli Kurimo, Laura Skaffari, Kristian Sarvi, Anna Mustalahti, Satu Nybäck, Birgit Aittakumpu sekä Jani Meling.