Länsi-Uusimaa – Sivu 31 – Lotta Paakkunainen

Viattomien lasten päivä

28.12. on viattomien lasten päivä. Tuolloin muistellaan kertomusta Betlehemin lastenmurhasta sekä Jeesus-lapsen ja hänen perheensä pakoa Egyptiin.

Muinaisessa kansanperinteessä 28. joulukuuta on nähty huonoa onnea tuottavana päivänä. Erityisen epäonninen päivä oli kuitenkin lapsille. Englannissa uskottiin 1600-luvulle asti, että lasten rituaalinen hakkaaminen kepeillä viattomien lasten päivänä tuo hyvää onnea ja muistuttaa lapsia kuningas Herodeksen julmuudesta ja lasten kärsimyksestä. Myös Ranskassa lyötiin lapsia, tosin vain niitä, jotka jäivät tuona aamuna liian pitkäksi aikaa sänkyyn nukkumaan. Lasten onneksi tämä perinne on jäänyt historiaan.

Joulun pyhät, joihin 28.12 on joskus kuulunut neljäntenä joulupäivänä, eivät välttämättä ole pelkkää rakkaudenjuhlaa, sillä esimerkiksi kuoliaaksi kivitetystä Stefanuksesta tuli ensimmäinen marttyyri, Pyhä Tapani. Neljäs joulupäivä muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole voinut estää sortoa ja väkivaltaa, nälkää ja puutetta. Herodesta paenneen perheen kohtalon jakavat miljoonat pakolaiset. Hyvinvointivaltiossakin moni lapsi jää ilman aikaa ja rakkautta.

Erityisesti tänään meidän tulisi ymmärtää ja muistaa, että lapset ovat aina syyttömiä vanhempien tai aikuisten tekoihin ja valintoihin, paikkaan tai perheeseen on syntynyt. Maailmassa on liian paljon lapsia, jotka kasvavat aikuisen vallankäytön kohteena ja ovat osallisina erilaisissa riidoissa, erotilanteissa, tai sodissa – täysin viattomina.

Näinä päivinä usein mietin, voisimmeko tehdä tätä yhteistä maailmaamme paremmaksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Tänä vuonna ajatuksissani on erityisesti Ukrainan lapset.

Muistan omasta lapsuudestani, että viattomien lasten päivä oli tärkeä päivä. Se oli vaarini (isäni isä) syntymäpäivä.

Vaarini hautajaisissa pyydettiin lasten pukeutuvan valkoisiin, juuri kuvastamaan lasten viattomuutta.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 22.12.2022: Turvaton joulu

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniin joulun odotuksesta ja siitä, miten kaikki eivät sitä odota.

Kirjoittajavieras: Turvaton joulu

Oman perheeni joulua valmistellessa minua ilahduttaa suunnattomasti tieto siitä, että kaikki, jo kotoa poismuuttaneetkin lapset puolisoineen ovat tulossa. Samalla omaa perhejouluani valmistellessa ajatukseni karkaavat heidän luokseen, joilla ei ehkä ole samankaltaista mitä odottaa. Joulu on lastenjuhla, mutta kaikkialla, kaikille se ei tunnu siltä.

Lastensuojelun keskusliitto kysyi tämän vuoden joulukalenteriaan varten lasten joulutoiveita aikuisille. Lasten toiveet saattavat joillekin olla yllättäviä. Toiveet olivat useimmiten jotain yhdessä tekemistä perheen kesken, hyvää ruokaa ja rauhallista tunnelmaa. Moni odotti myös joulun jännitystä ja kuusen koristelua. Useimmille lapsille joulu on vuoden kohokohta, paras päivä heti oman syntymäpäivän jälkeen.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan odota joulua innolla. Osa lapsista kokee jouluna entistä kovempaa hätää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Joskus aikuisen huoli ja ahdistus kasvavat niin isoiksi, ettei lapselle jää tilaa. Toisissa perheissä joululahjoihin tai -herkkuihin ei jää rahaa. Osattomuuden tunne voi kasvaa suureksi pienen kantaa ja aikuistuvilla nuorilla lähestyvä joulunajan yksinäisyys tai irrallisuuden tunne voi ahdistaa.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan tänäkin jouluna yli 150 ihmistä Suomessa viettää joulunsa turvakodissa. Heistä noin puolet on lapsia. Perheväkivallasta kärsii joka viides lapsi Suomessa. Loma-ajat voivat olla väkivaltaisessa perheessä arkeakin rajumpaa aikaa, kun alkoholia kulutetaan. Vanhempien päihdeongelmasta Suomessa kärsii arviolta 70 000 lasta.

Tilanteet voivat kärjistyä väkivallaksi tai sen uhaksi.

Jokainen ansaitsee viettää joulun turvassa. Apua on joulunakin tarjolla. Turvakodit päivystävät vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Apua on viisasta ja rohkeaa hakea. Jos alkaa pelottaa, jo silloin kannattaa hakea apua, eikä odottaa tilanteen kärjistymistä. Tietoa turvakodeista ja muista avun lähteistä löytyy Nettiturvakoti.fi.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs.

Ryhmäpuheenvuoro hallintosääntömuutoksesta 14.12.2022 – lähidemokratia

Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron 14.12.2022 valtuustokokouksessa hallintosääntömuutoksesta.

Alla ryhmäpuheenvuoro (tekstinä videon alla):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat

Moni on hallintosääntö- ja organisaatiotyöryhmässä sitä mieltä, että hallintosäännössä ei tarvitse olla kovin tarkkaan kuvattu vaikuttajatoimielimiä, vaan että kaupunginhallitus voi määritellä tehtävät.

Sanottiinpa jopa, että päätöksentekoa ei sovi tuoda ”liian alas”.

Lähidemokratiasta puhuttiin ja nyt valmistelussa onkin lähdetty siitä, että aluedemokratiatoiminta jatkuu ennallaan, eikä esittelyn mukaan siihen siis esitetä nyt muutosta ja mikäli mallia jatkossa haluttaisiin muuttaa, niin se vaatii aina valtuuston päätöksen. Lähidemokratiamallihan rakennettiin kuntaliitostilanteessa ja tuolloin se vastasikin hyvin kaupungin asukkaiden vaikuttamistarpeisiin. Toimintaympäristö on vuosien aikana muuttunut ja muuttunee tulevaisuudessakin.

Tästä syystä on nähty perustelluksi muuttaa hallintosäännön kirjausta lähidemokratiatoiminnasta siten, että päätöksenteko toiminnan organisoinnista ja periaatteista on valtuustolla erikseen. Toisaalta tämä on hyvä ajatus, sillä lähidemokratian tulisikin olla kuntalaisten näköinen, muuttua ajan muutoksen mukana, mutta ennen kaikkea turvata kuntalaisten osallisuus ja osallistaminen.

Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Niin.

Lähidemokratiatoimintaan, aluetoimikuntiin ja johtokuntaan osallistuttiin hyvin ahkerasti ja kuntalaiset olivat aktiivisia toiminnan alussa. Heti ensimmäisen kauden aikana kuntalaiset saivat ottaa kantaa koulu- ja terveyskeskusverkon supistuksiin ja lakkautuksiin, osallistuttiin avoimiin aluefoorumeihin, jotka olivat kiertävän valtuustokokouksen yhteydessä. Oltiin keskusteluyhteydessä. Aktiivisuus romahti. Koska kukaan ei enää kuullut. Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Tämä tuo myös riskit lähidemokratiatoiminnan hiljaiseen tai kovempiääniseenkin poistumiseen. Jos puheenjohtaja sallii, tekisin tämän ryhmäpuheenvuoron aikana vastaesityksen. Esityksemme ei muuraa kiinni lähidemokratiatoimintaa, vaan sallii kehityksen ja muutoksen kuntalaisten ja ajan muutosten myötä.

Vastaesityksemme:
s.11 §14 Alueiden johtokunta toimii Lohjan lähidemokratian edistämiseksi ja asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi. Alueiden johtokunnan jäsenet ovat Kuntalain 5. luvun tarkoittamia luottamushenkilöitä. (Kv 22.1.2020/ 9 §) Alueiden johtokunnan tehtävänä on kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin osa-alueiden kehittäminen. (kuntalaki 36§)

Alueiden johtokunnan tehtäviä ovat:

1. Antaa lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin

2. Päättää kaupunginvaltuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja käytöstä

3. Päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.

Tämä esityksemme luo puitteet mahdollisuudelle osallistuvalle budjetille, luo toimivia rakenteita luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välille, selkeyttää ja vahvistaa alueiden johtokunnan tehtävää viestinvälittäjänä molempiin suuntiin sekä osoittaa yhteistyökykyä ja erityisesti yhteistyöhalua.

Vastaesityksemme hävisi

Aluevaltuustossa omaishoidon tuen muutokset puhuttivat

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa päätettiin talousarviosta tiistaina, 13.12.2022. Pitkään siitä oli käyty neuvotteluja ryhmien puheenjohtajien kesken.

Omaishoidon tuen muutokset olivat minulle hyvin hankalat ja jouduin punnitsemaan monia asioita.

Olen yrittänyt katsoa kokonaisuutta ja kun ajattelee omaishoidon tukia, olisi Lohjan mallin neljän luokan kriteeristö oman näkemykseni mukaan oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin sekä turvallisin, sillä se suojaisi myös neurovähemmistöomaishoitajien asemaa ja tukisi työssäkäyvien mahdollisuutta olla myös omaishoitaja.

Tästä puhuin jo talousarvioneuvottelujen alettua ja yritin puhua tästä vielä hallituksenkin päätöksen aikana.

Vahvasti kannan toivetta siitä, että nyt tehdyt päätökset eivät kuitenkaan ole päätöksiä, joita ei voisi korjata. Toivon, että ensimmäisen vuoden aikana suoritetaan vaikutustenarviointia ja seurantaa ja jos niiden aikana nähdään epäkohtia, kuten omaishoitajien kesken epätasa-arvoisuutta ja todetaan, että kaikki jotka ovat oikeutettuja omaishoidon tukeen, eivät sitä saa, niin korjataan nämä virheet. Tästä syystä kannatin RKP:n Wickströmin toivomusesitystä, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa vaikutuksia. Jälkiviisaana sanoisin, että harmonisoinnista olisi pitänyt tehdä ennakkovaikutusten arviointi.

Esitetty vastaesitys siitä, että omaishoidon tuen harmonisointi tulisi tehdä korkeimman luokan mukaan on hieno ja kaunis ajatus, mutta koen sen myös epäaitona esityksenä. Se ei poista sitä vaaraa, että joku oikeutettu jää ilman tukea. Jos esitys olisi ollut neljästä kriteeriluokasta, olisin kannattanut. Omaishoidon tuen harmonisointi kuitenkin myös nostaa monen omaishoitajan tuen tasoa, mutta minun on edelleen vaikea hyväksyä sitä, että neljäs luokka poistuu. Kuten jo aiemmin totesin, se hankaloittaa monen työssäkäyvän omaishoitajan tilaa.

Kummeksun myös puheita siitä, että palvelusetelien määrärahojen korottaminen olisi jotenkin huono asia, on ilmiselvää, että palveluseteleiden käyttöä ei joissain ryhmissä todellakaan haluta.

Palvelusetelit ovat olleet tärkeässä roolissa Lohjalla omaishoitajien vapaiden käytössä. Lohjalla vapaiden käyttö on lisääntynyt palvelusetelien käyttöönoton myötä, sillä se on tuonut valinnan vapautta lisää ja palveluseteleitä on voinut käyttää esim. siivouspalveluihin. Moni omaishoidettava ei halua pois kotoa tai ei ole sijaistavaa hoitopaikkaa, tuolloin palveluseteli on ollut erittäin toivottu ja toimiva vaihtoehto. Tätä korostin ryhmässämme.

En siis voinut kannattaa vastaesitystä, sillä samalla siinä esitettiin leikkaamista lastensuojelupalveluista, yhteisistä terveyspalveluista sekä palveluseteleistä. Jos olisivat tehneet erikseen nämä esitykset ja olisi ollut vain omaishoidon tuesta kyse, olisin mahdollisesti tukenut sitä.

Toivon todella, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa omaishoitajien tilannetta ja reagoi nopeasti.

Valtuustoaloite: kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön (16.11.2022)

Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022 valtuustoryhmäni puolesta aloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta:

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön

Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.

Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.

Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.

Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.

Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.

Lohjalla 16.11.2022

Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Lotta Paakkunainen

Lohjan ikääntyneiden vajaaravitsemusaloite esillä kansallisesti

Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehden mielipidepalstalle ja kerroin, kuinka aloitteeni ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnasta on huomioitu kansallisesti. Voit lukea kirjoitukseni myös Länsi-Uusimaasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/5583586

Aloitteeni on muuten Keskustan uuden puoluevaltuuston hyväksymän sotelinjauksen mukainen. Puoluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti sen keskustan linjaukseen esityksestäni.

Kirjoitukseni:

Lohjan ikääntyneiden vajaaravitsemusaloite esillä kansallisesti

Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä.

Väestön ikääntyessä nopeasti kuntalaisten itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyisyyttä on erittäin tärkeä tukea. Kokonaisvaltaisuudessaan vajaaravitsemuksella on suuri rooli ikäihmisten itsenäisessä, toimintakykyisessä ja sosiaalisessa elämässä. Se on myös iso kustannusten aiheuttaja, sillä vajaaravittujen hoitokustannukset ovat 2-3 kertaa hyvässä ravitsemustilassa olevia suuremmat. Liikuntakyvyn heikentymisestä koituu edelleen kustannuksia mm. kotihoidosta 14 000 euroa/hlö/v. ja esim. kaatumisen aiheuttaman lonkkamurtuman hoidosta 30 000 euroa/murtuma/v. Valtakunnallisesti puhutaan yli 600 miljoonan euron vuosikustannuksista. Vajaaravitsemus on tila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti on riittämätöntä tarpeeseen nähden. Se vaikuttaa haitallisesti kehon toimintaan, infektioherkkyyteen, sairauksista toipumiseen ja elossa säilymiseen altistaen mm. kaatumisille, sekavuudelle ja yleiselle heikkoudelle. Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla, riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävällä ravinnolla sekä tarvittaessa täydennysravintovalmisteilla näitä voitaisiin ehkäistä.

Miten hanke on poikkeuksellinen? Tein aiheesta aloitteen elokuussa 2021. Se sai kannatusta viideltä puolueelta, ja valtuustopäätös tehtiin tammikuussa 2022. Hanke eteni nopeasti, sillä Lohjan vs. hyvinvointijohtaja ja vanhustenhuollon ylihoitaja edistivät aktiivisesti sitä yhdessä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa. Yhteistyön tuloksena Lohjalla käynnistettiin vajaaravitsemusta koskeva käytännönläheinen lisäkoulutus henkilöstölle, omaishoitajille, ikäihmisille ja heidän läheisilleen (Hiiden Omaishoitajat ry) sekä avoimina yleisöluentoina. Hankkeessa on jaettu paljon kirjallista ohjausmateriaalia, tehty ikääntyneiden ravitsemusta koskeva kaupungin verkkosivu, tuotettu malli vajaaravitsemusriskin arvioinnista (testattavana lyhytaikaishoivassa, tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja omaishoidossa), pilotoitu ravitsemusterapeutin konsultaatiota ja käynnistetty opinnäytetöitä Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Hanke on osa Tulevaisuuden hyvinvointialue -projektia ja sen tulokset muodostavat perustan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintatavalle.