liikenneturvallisuus – Lotta Paakkunainen

Kun rata kulkee yli luonnon, ihmisten ja kotien

Länsiratalinjaus näyttää paperilla suhteellisen yksinkertaiselta viivalta, joka tuo nopeutta ja tehokkuutta liikkumiseen. Mutta maastossa se ei ole viiva, vaan metsäkaistaleita halkova betonileikkaus, jokien ylittämistä, pihapiirien häviämistä ja herkkien luontokokonaisuuksien katoamista. Kun katsoo YVA-selostusta (2020) ja sen yksityiskohtia Lohjan ja Nummi-Pusulan osalta, ymmärtää nopeasti, että kyse ei ole pelkästään infrasta. Kyse on luonnosta, ihmisistä ja koko alueen identiteetistä.

Etätyön aikakaudella liikennemäärät ovat pienentyneet, tarvitaanko rata edes tällaisena?

Viime vuosien etätyöbuumi on muuttanut liikkumista pysyvästi. Työmatkoja tehdään harvemmin ja pendelöinti erityisesti pääkaupunkiseudulle on vähentynyt. Liikennemäärät ovat pienentyneet valtakunnallisesti, eikä ole selvää, että kysyntä koskaan palaa entiselle tasolleen.

Onkin aiheellinen kysymys:
Miksi rakentaa jättihanke, jonka liikennetarpeet ovat pienentyneet ja jonka hyödyt kohdistuvat suppealle joukolle, mutta haitat kohdistuvat laajasti?

Lohjan väestörakenne: suurin osa ei asu keskustassa, asema ei ole saavutettavissa ilman autoa

On myös syytä muistaa, että Lohja ei ole pelkkä keskusta.

Lohjan keskustassa ja taajaman lähialueilla asuu noin 16 000 asukasta.
Mutta jopa noin 30 000 asukasta asuu muissa taajamissa, kylissä ja laajoilla maaseutualueilla.

Juuri näiltä alueilta on kaikkein haastavinta päästä mahdolliselle juna-asemalle, jos asemaa Lohjalle edes tulee. Moni joutuisi käyttämään autoa joka tapauksessa, mikä tekee arjen sujuvuuden kannalta koko ratayhteyden hyödyistä epävarmoja. Junarata ei tällöin ole todellinen vaihtoehto, jos liityntäyhteydet eivät toimi, matka-aika pitenee tai arjen sujuvuus kärsii.

Jos suurin osa hyötyjistä asuu jo valmiiksi liikenneyhteyksien äärellä, mutta suurin osa haitankärsijöistä asuu muualla, rakentaminen alkaa näyttää entistä vähemmän perustellulta.

Luonto, jota ei voi siirtää sivuun eikä palauttaa, jos se menetetään

Ratalinjaus kulkee alueella, joka on poikkeuksellisen arvokas ja herkkä. Se osuu suoraan useiden tiukasti suojeltujen lajien elinpiireihin:

Saukko liikkuu Hämjoella ja Raatinjoella, näitä reittejä rata pirstoo.
Viitasammakko, EU:n erityisesti suojelema laji, lisääntyy Halarin lammilla, rata kulkisi suoraan niiden yli.
Vuollejokisimpukka, yksi Suomen arvokkaimmista virtavesilajeista, on havaittu Hämjoessa.
Lohjan alueella on neljä lepakoiden luokan I kohdetta, joiden hävittäminen on yksiselitteisesti kielletty.
Ratalinjaus halkaisee FINIBA-lintuvedet ja uhkaa paahdeympäristöjä, jotka ovat valtakunnallisesti tärkeitä uhanalaisten hyönteisten elinalueita.
Liito-oravan elinpiirit pirstoutuvat laajalla alueella.

Nämä eivät ole yksittäisiä havaintoja. Ne muodostavat kokonaisuuden, jota ei voi kompensoida maastoon istutettavilla taimilla tai rakentamalla muutaman kilometrin mittaisia siirtymäsiltoja. Kun tällaiset elinympäristöt menetetään, ne menetetään pysyvästi.

Ei pelkkä luontokysymys, vaan myös monen koti, eläke ja elinkeino jää raiteiden alle

Luonto ei ole ainoa, joka joutuu väistymään. Ratalinjaus vaikuttaa suoraan myös ihmisten elämään.

Monelle tämä rata ei ole lupaus nopeammasta yhteydestä, vaan uhka elämäntyölle.
Sen alle jää:

Koteja, jotka ovat olleet suvun hallussa sukupolvien ajan.
Maatiloja ja metsätalousalueita, joiden tulevaisuus muuttuu arvottomaksi yhdessä yössä.

Kun maa lunastetaan valtiolle, se tapahtuu usein niin pienellä korvauksella, ettei sillä voi tosiasiassa korvata menetettyä elantoa tai kotiseutua. Rata ei siis ole vain tekninen hanke, vaan se on taloudellinen ja sosiaalinen isku monen ihmisen arkeen.

Miksi tästä ei puhuta tarpeeksi?

Ratahanke esitellään usein “mahdollisuutena” ja “kasvun moottorina”. Kun lukee YVA-selostuksen, huomaa, että vaikutukset Lohjan ja Nummi-Pusulan kohdalla ovat kaikkea muuta kuin positiivisia:

merkittäviä
pitkäkestoisia
vaikeasti tai mahdottomasti lievennettäviä

Tästä huolimatta poliittinen ilmapiiri ohjaa helposti siihen, että hankkeelle ei “uskalleta” sanoa ei. Se nähdään valtakunnallisesti tärkeänä. Mutta paikallisella tasolla nämä vaikutukset ovat todellisia, konkreettisia ja koskettavat sekä luontoa että ihmisiä.

En vaadi hankkeen hautaamista valtakunnallisella tasolla. Vaadin realismia ja vastuullisuutta.
Nummi-Pusulan ja Lohjan kohdalla tarvitaan:

Uusi linjaustarkastelu, joka kiertää herkimmät luontoarvot ja asutut alueet. (tuskin tulee tapahtumaan)
Lisäselvityksiä, jotka tehdään maastossa eikä kartalla. (tuskin tulee tapahtumaan)
Ihmisten elinkeinon, asumisen ja turvallisuuden todellista huomioimista. (tuskin tulee tapahtumaan)
Avoin kysymys: onko koko hankkeen kulku tällä alueella perusteltavissa, edes periaatteessa?

Tämä rata ei voi olla hanke, jossa luonto ja ihmiset nähdään esteinä eikä arvoina. Meidän on voitava tunnustaa se, minkä YVA osoittaa selkeästi: nykyinen linjaus ei ole ekologisesti, sosiaalisesti eikä taloudellisesti oikeudenmukainen.

Jos rakennamme tulevaisuutta, sitä ei voi tehdä niin, että kadotamme sen luonnon ja ne kodit, joiden varaan alueen identiteetti, hyvinvointi ja elinvoima ovat rakentuneet.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 kävin puhumassa paaaaljon

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 käsiteltiin mm. Vuoden 2023 tilinpäätös/Ylitys- ja alitusoikeudet, Lohjan Yhteislyseon Lukion lisämääräraha vuodelle 2024, Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma sekä muutamia aloitteita.

Kävin pitämässä puheenvuorot Lyseopäätöksestä, Mäntynummen päätöksestä sekä tekemäni Valtuustoaloite teatteritaiteen perusopetuksen ja harrasteteatterien tilasta Luksialta vapautuvaan Nummentie 6 kiinteistöön päätöksestä.

Puheenvuoroni:

Lyseon päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat

Olin kiittämässä pajuojan puheenvuoroa ennen hänen harkitsematonta sammakkoaan. (Puheenvuorossaan heitti taas kepun iltalypsystä erikoisesti)

Haluan aloittaa kiinnittämällä huomiota lukuun 36 miljoonaa. Vertailun vuoksi muistutan meitä valmistelussa vuonna 2015 tehdystä arviosta, joka oli vain murto-osa tästä summasta. Tämä arvio oli siis sisäilmakorjauksiin esitetyt 160 000 euroa.

Vuoden 2021 tarjottu vajaan 13 miljoonaa on muuttunut reiluksi 36 miljoonaksi. Joka muuten tässä kokouksessa korjataan siihen 36 miljoonaan, sillä huomattu hallituksen kokouksen jälkeen virhe.

Mietin, että paljonko olisi maksanut, jos olisi tehty silloin, kun olisi pitänyt, silloin kun se olisi ollut ennaltaehkäisyä. Kysyn, kuinka paljon olisi säästetty, jos olisimme toimineet ennaltaehkäisevästi ja ryhtyneet toimiin jo silloin, kun ensimmäiset ongelmat alkoivat näkyä. Tämä kustannusten kasvu on usein seurausta siitä, että säästämme vääristä asioista. Lyseo on surullinen esimerkki tästä tosiasiasta.

On tärkeää huomata, että vaikka maailmantilanteen aiheuttama kustannusten nousu voi olla yksi tekijä, se ei yksin selitä tällaisten remonttien massiivisia hintoja. On myös syytä muistaa, että remonttien yhteydessä ilmenee aina odottamattomia kuluja. Tämä on tiedossa ollut asia, ja siitä on puhuttu tässä salissa useaan otteeseen, erityisesti keskustan ryhmän taholta.

Lohjalla meillä on edelleen taipumus tehdä virheellisiä arvioita ja laskelmia, jotka johtavat budjettien ylityksiin ja päätöksentekovaiheessa pakottavat meidät tekemään lisämäärärahapäätöksiä. Tällä kertaa olemme jälleen tilanteessa, jossa pakko on tehdä näitä päätöksiä, jotta pääsemme eteenpäin.

Haluan myös korostaa tarvetta oppia menneisyydestä. Olisiko mahdollista, että tämä kokemus auttaisi meitä välttämään samat virheet tulevaisuudessa? Olisi äärimmäisen tärkeää, että korjausten valmistumisen jälkeen tiloja tuuletettaisiin riittävästi, jotta voimme varmistaa, etteivät samat ongelmat toistu. Tämä on opittava läksy, jota emme saa unohtaa.

Luen teille otteen vuosi sitten pitämästäni puheenvuorosta, joka on edelleen relevantti.

Nuoremme ovat olleet kauan väistötiloissa, toisaalta mielummin terveissä tiloissa kuin sairastuttavissa. Korona-aika ja karanteeniaika tosin vähensi aikoja väistötiloissa. Nuorista opiskelijoistamme suuri osa on opiskellut koko toisen asteen jonkinlaisessa poikkeustilassa ja toivommekin, että tämä päätöksemme on nuorille opiskelijoille ja heidän perheilleen paras mahdollinen opintoja ajatellen. Sillä aikaahan tähän on mennyt. Sitä nuorten aikaa.

Kiitän valmistelijoita, mutta erityisesti kiitän nuoria kärsivällisyydestä ja toivon intoa opiskella ja kirjoituksiin onnea.

Kiitos

Puheenvuoroni Mäntynummen päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki läsnäolijat,

Mäntynummen alueen lapset ovat kärsineet liian pitkään päätöksenteon viivästymisestä. Tämän asian siirtely on kestänyt liian kauan. Haluan kuitenkin välttää toistamasta jo aiemmin mainittuja näkökohtia, tai aiemmin itse nostamiani kuten oikea-aikaisen toiminnan tärkeyttä, toisaalta kuitenkin korostaa aiempaa puheenvuoroani lyseon päätöksessä juuri oikea-aikaisuudesta. Pätee erittäin hyvin tässäkin.

Keskityn nyt lyhyeen ja tiiviiseen puheenvuoroon, jossa haluan nostaa esiin lähiluonnon merkityksen. Lähiluonto tarjoaa arvokkaita oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Erityisesti haluan tuoda esiin muutama vuosi sitten käydessäni tutustumassa kouluun, sain kuulla henkilökunnan toiveen lisätä metsikköä välituntipihaan. Tämä on helppo toteuttaa ja parantaisi merkittävästi oppilaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Tulevaa valmistelua varten ehdotan, että otamme huomioon kaikki tärkeät näkökulmat: oppilaiden terveyden, henkilökunnan hyvinvoinnin, turvalliset liikennejärjestelyt ja lähiluonnon säilyttämisen.

Lopuksi haluan esittää kaikille valmistelijoille huomautuksen liitteiden selkeydestä ja päiväyksistä, jotta niiden luettavuus olisi parempaa.

Tekisin vastaesityksen, joka ei viivästytä päätöksentekoa eikä toteutusta.

Vastaesitykseni kuuluu seuraavasti, tässä siis lisäys kohtaan neljä (on portaalissa luettavissa):

hyväksyä liitteenä oleva tilaohjelman,

että lukion käytöstä poistuvat tilaelementit hyödynnetään kokonaisuudessaan kaupungin keskustan alueen tilatarpeisiin nykyisellä sijainnillaan,

että väistöjen teknisestä toteuttamisesta päätetään erillisen suunnitelman mukaisesti,

että tekninen lautakunta valmistelee monitoimijatalon rakennusteknisen toteuttamissuunnitelman uudisrakennuksena ja/tai peruskorjaushankkeena, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon, huomioiden lähiluonnon säilymisen sekä toimivat liikennejärjestelyt.

hyväksyä liitteenä olevan hankesuunnitelman, päivätty 9.2.2024 (päivitetty Tekn. ltk 15.2.2024 § 38)

Portaalissa olen erehdyksessä numeroinut kaksi kohtaa kohdaksi viisi, sen voinee teknisenä korjauksena korjata?

Kiitos.

Äänestystulos: 22-29 (esitykseni hävisi)

Puheenvuoroni Nummentien kiinteistön valtuustoaloitteesta:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki tätä kokousta seuraavat,

Jälleen kerran käsittelemme aloitetta, jonka käsittelyaika on venynyt niin pitkäksi, että sen toteuttaminen taloudellisesti ja järkevästi sekä tarpeisiin nähden toimivasti vaikuttaa haastavalta. Huomautus siitä, että ”Laurentiustalon toteutuksen yhteydessä on huomioitu myös teatteritaiteen opetus”, herättää ainakin omassa mielessäni kysymyksiä.

Vaikka tämä aloite ei ole toteuttamiskelpoinen Nummentie 6 kiinteistön osalta, haluan silti painottaa teatteritaiteen merkitystä ja tarvetta sopiville tiloille kaupungissamme. On keskeistä, että kaupunki jatkaa aktiivista työtä kulttuuritarjonnan monipuolistamiseksi ja lasten sekä nuorten taiteellisen ilmaisun tukemiseksi. On ilahduttavaa, että tutkimme edelleen mahdollisuuksia löytää tiloja koulujen piiristä.

Lohjalla tarjotaan laadukasta teatteritaiteen perusopetusta, jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus osallistua teatteritaiteen laadukkaaseen opetukseen ja harrastamiseen. Tällaiset tilat eivät ainoastaan tarjoa paikkoja esityksille, vaan ne toimivat myös tärkeinä oppimisympäristöinä ja paikkoina, joissa rakennetaan yhteisöllisyyttä ja luodaan elinvoimaista kulttuurielämää.

Kiitos.

Kirjoittajavieras Länsi-Uusimaa 24.8.2023: Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini toisen asteen kouluun kulkemisesta ja sen haasteista täällä pääkaupunkiseudun kupeessa.

Pidennetty oppivelvollisuus ei tuonut helpotusta kulkemiseen, saattaapi olla, että toisilla siitä tulee lisästressiä, toki vain hetkeksi. Asumme alueella, jossa joukkoliikenne on heikohkoa ja koulujen loma-aikoina on erittäin hankalaa kulkea mihinkään. Toisin sanoen ei välttämättä pääse ilman autoa mihinkään lähipalvelua lukuunottamatta (meillä ne lähipalvelut on neuvola, jota emme enää tarvitse, palvelukoti, jota emme vielä tarvitse sekä hautausmaa, noh), lähin kauppa on noin 6 kilometrin päässä. Oli miten oli. Kaksi nuortani on lukiossa toisella paikkakunnalla, yksi on aloittanut ammattikoulun ja yksi on vielä peruskoulussa.

Meillä on jo vuosia ollut haasteena, ettei ammattikoululaiset pääse ensimmäisenä oppiviikkonaan kouluun joukkoliikenteen avuin, vaan se apu eli kulku kouluun pitää itse keksiä. Tästä onkin nuoret itse keskustelleet, että heidän arvostuksensa tuntuu vähäiseltä. Miksi heidän kulkuaan ei tarvitse tukea ensimmäisellä viikolla?

Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

oisen asteen koulutuksista ammattiopistot aloittivat paikkakunnasta riippuen jo 2.–3.8. ja lukio aloitti peruskoulujen kanssa samaan aikaan, 10.8.

Tässä ei muuten mitään erikoista olisi eikä eriarvoistavaakaan, paitsi että esimerkiksi Lohjalla tämä tuo eriarvoisuutta ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Lohjalla joukkoliikenne maaseutu- ja taajama-alueilta keskustaan, jossa ammattikoulu ja lukio sijaitsevat, toteutuu vasta lukioiden ja peruskoulujen aloittaessa, eli viikon verran ammattikoululaiset saavat järjestää itse kyytinsä kouluun. Toisten vanhemmat pystyvät järjestämään työ- tai loma-aikojansa niin, että voivat kuljettaa opiskelijoitaan kouluun, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Moni toisen asteen opiskelija hakeutuu kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja yksi syy tähän on joukkoliikenne. Helsinkiin pääsee helpommin kuin oman kotikaupungin asiointikeskustaan.

Tämä viikon ero joukkoliikenteessä on ollut jo vuosia ongelmana, eikä pidennetty oppivelvollisuus tuonut muutosta asiaan. Erään ammattikoululaisen sanoin: eikö meillä ole mitään väliä?

Koulumatkakustannukset tulee hakea Kelalta. Kela korvaa matkat joko itsejärjestetystä (auto/mopo/tms.), joukkoliikenteestä ja niiden yhdistelmästä, mutta korvaukset itsejärjestetystä kyydistä ei korvaa tämän päivän kuluja. Pohdin myös kuntien vastuuta kyydeistä. Pidennetty oppivelvollisuus on kuntien vastuulla, mutta se, miten oman kunnan alueen toisen asteen kouluun pääsee, ei ole? Kokonaisuus ei siis tässäkään ole hallussa eikä pidennetty oppivelvollisuus järjestelmänä todellakaan valmis.

Usein kuulen myös sanottavan, että voihan se nuori muuttaa lähemmäksi koulua. On suhteellisen kohtuutonta myös ajatella muuttoa pois kotoa 15–16-vuotiaana, alaikäisenä ensimmäisenä vaihtoehtona joukkoliikenteen puutteellisuuden vuoksi toisen asteen opintojen alkaessa. Kyllä, toiset ovat kykeneväisiä siihen, mutta ei läheskään kaikki. Ja miksi lapselta pitäisi sellaista edes odottaa?

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja toisen asteen opiskelijoiden äiti.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6160839

Valtuustokokouksessa 19.4 ei kehitetty joukkoliikennettä ja lakkautettiin Ikkalan koulu

Kaupunginvaltuustokokouksessa 19.4.2023 sai jälleen todeta, että hallintosääntöä ei tunneta tai siitä ei välitetä, puhetta ei haluta kuulla, jos se ei tule oikealta taholta ja kohteliaisuus ja toisten arvostaminen on yliarvostettua.

Kokouksessa käytiin paljon keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä ja sen aikana kävi ilmi, että toiset pitävät itseään tärkeämpinä kuin toisia, se tuodaan myös puheenvuoroissa hyvin esiin. On harmillista, että unohdetaan, että kaikki valtuutetut ovat samanarvoisella mandaatilla kuntalaisia edustamassa ja heidän puolestaan luottamustoimessa.

Joukkoliikennetyöryhmä sai hyvin valmistellun työnsä päätökseen lähes vuosi sitten ja sen jälkeen ollut avoimesti kaikkien valtuutettujen sekä kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa ja käytössä.
Selvityksessä esitetään, että Lohja lisäisi huomattavasti joukkoliikennettä eri puolille laajaa kuntaa. Ehdotetut vuorot ja vuorovälit ovat esityksessä nähtävillä.
Työryhmän esitys, jonka päättävä lautakunta ja viranhaltijat yksimielisesti näkivät parhaaksi ratkaisuksi, perustuu yhteistyöhön vastuuorganisaatio ELYn sekä naapurikuntiemme, Vihti, Karkkila, Inkoo, kanssa.
Joukkoliikenne ja sen kehittäminen on ollut ensisijainen kehityskohde kaikissa aluetoimikuntien ja kuntalaisten vastauksissa kaupungin kyselyissä sekä kyläsuunnitelmissa.

Kuntalaiset halusivat parempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä!
On jännä juttu, miten hallitus ja valtuusto tyrmäsi omien, itse työryhmään nimittämiensä edustajien näkemyksen, sillä työryhmässä ja päättäneessä lautakunnassa on edustus eri puolueissa. Eikö puolueet kuitenkaan tuekaan omia valintojaan?

Hallituksen kokouksessa kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät ihan ikioman vastaesityksen, johon eivät olleet kysyneet mielipidettä tai tukea alan asiantuntijoilta. Elyn edustaja kuullessaan esityksestä totesi kylmiltään heti, ettei ole edes varma pystyykö lainkaan toteuttamaan tuollaista.

Varmaan ELYn edustajan kommentin vuoksi valtuustoon tuotiin vähän erilainen esitys, joka kuitenkin on vieläkin ilman asiantuntemusta tehty.
Tämä hallintosäännön vastainen, kuntalaisille kallis, todennäköisesti toteutumiskelvoton esitys voitti äänestyksessä.

Meillä on Lohjalla päättäjiä, jotka ovat täysin erkaantuneet arjesta.

Ikävää oli huomata, että on oikeasti todellisuutta se, että kokousmateriaaleihin ei ole tutustuttu ja sen kuuli todella monesta puheenvuorosta.

Päivi Alanne kävi pitämässä meiltä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron joukkoliikenteen tasavertaisen kehittämisen puolesta, ikävä kyllä enemmistö valtuustosta oli sitä mieltä, että hallintosäännön vastainen ja epätasa-arvoinen päätös on ihan hyvä. Ryhmämme jätti tästä eriävän mielipiteen vihreiden valtuustoryhmän kanssa.

Ikkalan koulun lakkautuspykälässä kävin minä pitämässä ryhmämme puheenvuoron.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat

Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa, edelleen. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. Ikkalassa on muuten työpaikkojen määrä kasvanut, asukkaat ovat aktiivisia ja kylä eloisa, vielä.

Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.

Marraskuussa 2022 julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksista ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän, eikä henkilöstöllä ole usein siihen osaamista. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että määritelmät oppilaan edusta voivat olla hyvin erilaisia ja keskenään päinvastaisiakin tilanteesta riippuen.

Kouluverkkomuutoksilla voi Karvin arvioinnin tulosten mukaan osaltaan olla kuntiin negatiivisia elinvoimavaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvä lähtömuutto, heikko työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä koulutusmenojen odotettua heikompi kehitys. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on jo valmiiksi haastava. Lakkautukset kohdistuvatkin usein alueille, joiden kehitys on jo ennen lakkautusta heikompaa. Kouluverkkomuutokset eivät vaikuta siis ratkaisevan elinvoiman tilaa, vaan pahimmillaan heikentävät sitä entisestään.

Arvioinnissa nostetaan myös esiin, että lakkautukset vaikuttavat lannistavasti nuorten perheiden muuttohalukkuuteen.

Aikavälillä 2011–2018 suljettiin 518 koulua Suomessa, joista kuusikymmentäkuusi prosenttia sijaitsi maaseudulla. Koululakkautuksia tehneet kunnat menettivät maaseutualueilla enemmän väkimäärästään verrattuna kuntiin, joissa ei ollut koululakkautuksia.

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan, Karstun, Nummenkylän, Pullin, Rauhalan ja Maksjoen koulut ja nyt on jälleen kerran Ikkalan koulun vuoro. Tätä on jatkunut vuodesta 2015.

Ikkalan kuulemisista ei ollut muistioita hallituksen kokoukseen, mutta tänne valtuustoon ne ovat löytyneet. Läsnäololistat puuttuivat kuulemisista, kaikki halukkaat eivät pystyneet osallistumaan kuulemisiin, itse esimerkiksi yritin etänä päästä tilaisuuteen, mutta linkki ei toiminut.

Koulujen lakkautuksissa on se jännä puoli myös, että se ei vaikuta ainoastaan lakkautettavaan kouluun, vaan myös vastaanottavaan sekä muihin alueen lähikouluihin sekä asukkaisiin, kauppoihin, posteihin, yms yrityksiin.

Se, että Ikkalan koulun oppilaat siirtyvät mahdollisesti Karkkilaan, vaikuttaa myös taloudellisesti kaupunkiimme kotikuntamaksujen siirtyessä oppilaiden mukana. Oppilaiden siirtyminen Karkkilaan saattaa vaikuttaa myös Nummen yhtenäiskouluun ja Sammatin kouluun.

Keskustan valtuustoryhmä on vuosia todennut, että Lohjalla tulisi olla monimuotoinen kouluverkko, jossa on sekä isoja että pieniä lähikouluja. Kaikille oppijoille ei iso koulu sovi, eikä kaikille oppijoille sovi pieni koulu.

Kaupungissamme on pitkään ollut ongelma siinä, että puhutaan isosta kuvasta, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä, tai osata katsoa.

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata pohjaesitystä.

Äänestin Hannele Maittilan uudelleenvalmisteluesityksen puolesta, se hävittiin. Kävin myös kannattamassa Ana Maria Gutierrez Soraisen tekemää vastaesitystä, että koulua ei lakkauteta. Sekin hävittiin.

Joukkoliikennepykälässä moni kävi puhumassa taloudenpidosta ja huonosta taloudesta, sillä puolustellen sitä, että joukkoliikenteeseen sijoittaminen nyt kaataa Lohjan talouden. Talouspykälässä ei kukaan puhunut mitään taloudesta. Ei kukaan.

Mitäs miljoonista – se on suhteellista

Kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsiteltiin mm. niinkutsuttua kaivurikauppaa, joukkoliikennesuunnitelmaa sekä maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimuksia.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 17.3.23 antanut päätöksen Lohjan kaupungin kaivurikuormaajan hankintaa koskevassa asiassa. Johtopäätöksenään päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että Lohjan kaupunki on kyseisen kaivurikuormaajan (Lännen 8600K) hankintaa tehdessään laiminlyönyt hankintalain 1 §:n mukaisen velvollisuutensa kilpailuttaa hankinta mainitun lain mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätösesitys oli, että

Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Meidän Lohjan Jan Tallqvist teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys: 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; 2. velvoittaa viranhaltijaorganisaatiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen että jatkossa organisaatiossa osataan kilpailuttaa hankinnat lain mukaisesti; sekä 3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tästä tuli keskustelun jälkeen hallituksen yksimielinen päätös. Tässä pykälässä olivat läsnä hallituksen varajäsenet ja yksi varsinainen jäsen.

Lohjan joukkoliikennettä on käsitelty lukuisia kertoja. Hallituksen asettama joukkoliikennetyöryhmä on tehnyt laajan ja kattavan selvitystyön, jonka perusteella kaupunginjohtajan päätösesitys, jota kannatin, oli:

Kaupunginhallitus päättää 1. lakkauttaa joukkoliikennetyöryhmän; sekä 2. edellyttää, että kaupunginhallitusta informoidaan riittävän usein valmistelun etenemisestä; sekä 3. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: Valtuusto päättää, että joukkoliikennettä kehitetään Lohjalla vaihtoehdon kolme pohjalta niin, että liikenteen suunnittelu ja valmistelut aloitetaan Lohjalla jo vuoden 2023 aikana, jotta liikenne voidaan kilpailuttaa hyvissä ajoin ennen sen aloittamista syksyllä 2024.

Tarkoittaen sitä, että joukkoliikennettä kehitettäisi koko Lohjan tarpeisiin.

Enemmistö hallituksesta oli eri mieltä. Enemmistön mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa ei olla varmoja, onko joukkoliikenne vetovoimatekijä tai onko se edes pitovoimatekijä, vaikka siis kuntalaisia ja eri yrityksiä on kuultu jo vuosia ja selkeä vastaus on ollut joka kyselyssä, että tarvitsemme toimivan joukkoliikenteen. Ehkä hallituksen autoilevat jäsenet tietävät kuitenkin paremmin kuin muut.

Omissa puheenvuoroissani totesin, että kuntalaisia ja yrityksiä on kuultu useissa eri tilaisuuksissa. Näitä kuulemisia on tehty sekä kaupungin toimesta että kyläsuunnitelmissa, aluetoimikunnissa vuosien varrella ja nyt tämän selvityksen aikana.

Totesin vielä, että keskustelu on ollut varsin mielenkiintoista, että täällä mennään, kuten itsekin menin, omilla kokemuksilla, ei luoteta valmisteluun. Mitä ihmettä hallitus?

Tämä on ikävää kuntien väliselle yhteistyölle ja surullista alueelliselle tasa-arvolle. Tuo päätös on aivan sama tilanne kuin on nyt. Tuo ei ole kehittämistä yhtään. Koko työryhmätyö ja konsultoinnit on ollut nyt hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa. Palveluliikenne oli huomioitu työryhmän esityksessä, sillä busseja ei suinkaan ollut tulossa kattamaan koko kaupunkia.

Sdp, kok, vas sekä ps kannattivat sdp:n vastaesitystä, jossa ei kehitetä mitään. Meidän Lohja, Vihreät ja Keskusta toivoi joukkoliikenteen kehittämistä kaupunginjohtajan ja joukkoliikennetyöryhmän esityksen mukaan. Äänestyksessä äänet jakautuivat 8-4-1.

Maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimusten käsittely oli varsin hiljaista. Hallituksessa puheenvuoroja ei juuri käytetty, lukuunottamatta Meidän Lohjan Hannele Maittilaa ja minua.

Samat jäsenet, jotka joukkoliikennepäätöksessä puhuivat talouden madonluvuista ja tämän taloustilanteen vakavuudesta ovat kuitenkin valmiita maksamaan hyvityksiä yksittäiselle yritykselle miljoonan. No, lähes miljoonan siitä, että yritys puhdistaa pilaantuneen maansa. Tässä jälleen tehdään sama, mitä eräässä tonttikaupassa. Nimittäin vältetään valtuustokäsittely sillä, että summa on reippaasti alle miljoonan. Tällä kertaa hyvityssumma on 996 000 euroa. Kaupunki hyötyy siitä neljän vuoden aikana (rumpujen pärinää) 23 ooo euroa.

Pilaantuneisuusselvitys on tehty vuonna 2005, purkukustannusten kustannusarvion tehneen yrityksen mukaan pilaantuneisuusselvitys tulisi tehdä uudelleen, onhan se jo 18 vuotta vanha. Uusi selvitys voisi muuttaa kustannuksia huomattavasti.

Tein vastaesityksen:

Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimukset niissä esitetyin perustein.

Meidän Lohjan Hannele Maittila kannatti. Jäimme kahden. Jätin eriävän mielipiteen:

Oikaisuvaatimukset olisi pitänyt hyväksyä niissä ilmenevin perustein. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi lähes miljoonan hyvitys yksittäiselle yritykselle on kohtuuton. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin tulee tarkastella kaikkia hankkeita ja hyvityksiä sekä muita kustannuksia.

Viimeisiä päiviä kampanjoinnissa – vauhti tuntuu jo jaloissa

Presidentti Niinistö sanoi puheessaan eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä, ettei yksin, kaksin, tuskin kolmisinkaan muodosteta tarvittavaa, vahvaa hallitusta. Haluan lisätä tähän, että kukaan ei pärjää yksin, tai tee menestystään yksin.

Kampanjointi on hektistä, välillä raskasta, toisinaan yksinäistä, toisinaan yhdessä porukalla iloista tekemistä. Kampanjointi on myös taloudellisesti vaativaa. Pelkkä ehdokasmaksu voi olla hyvinkin korkea. Olen nyt tilanteessa, joka on minulle vaikea ja vieras. Olen siinä mielessä kai aivan tyypillinen suomalainen, että teen yksin, pärjään yksin, enkä pyydä apua. En. Kuulostaako tutulta?

Pystyisitkö sinä tukemaan pyrkiessäni meille töihin Eduskuntaan?

Kampanjaa voi tukea taloudellisesti:

Lotta Paakkunaisen vaalitili

FI90 5780 3820 2024 70

Ehdokkailla on hyvin erilaiset lähtökohdat kampanjan käymiseen ja tekemiseen. Toiset ovat lomalla työstään, toisilla on hurjia summia takanaan ja toisilla nimeä entuudestaan.

Itse en pysty ottamaan lomaa, jotta täysipäiväisesti voisi kampanjoida, vaan lyhyillä yöunilla mennään. Toisaalta se on hyvää treeniä eduskuntatyötä varten, jospa sinne asti pääsisi.

Kampanjoidessani joka tasolla olen täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolella, silti olen oppinut hyvin paljon niin itsestäni kuin

Olen oppinut paljon kanssaehdokkailta, ihaillen kampanjointitaitoja, asiaosaamista ja jaksamista. Olen oppinut hyvin paljon myös toreilla ja tapahtumissa tapaamiltani ihmisiltä. Jokaisesta opista olen kiitollinen.

Olen kiitollinen kaikista viesteistä, kannustavista puheluista ja keskusteluista joita olen saanut nyt kampanjoinnin aikana.

Ehdin vielä kiertämäänkin, tule mukaan!