Avainsana-arkisto: eriarvoistaminen

Nuoren arvo

Kirjoitin lyhyen mielipidekirjoituksen, mutta aiheesta voisi kirjoittaa loputtomasti

Nuorten palveluista ja pahoinvoinnista voisi kirjoittaa loputtomasti. Tällä kertaa tiivistin ajatukseni mielipidekirjoitukseen, joka on julkaistu Suomenmaassa ja Länsi-Uusimaassa otsikolla

”Minkä arvoinen nuori on?”

Kirjoituksessa nostan esiin huoleni siitä, miten nuorisopsykiatrian poliklinikalle ei saa aikoja ja itsetuhoinen nuori voi joutua odottamaan lähetteen kanssa jopa 5–8 kuukautta. Omaishoidon tukea 0–17-vuotiaille kiristettiin maaliskuussa, kun aluehallitus käveli aluevaltuuston päätöksen yli, jättäen monet perheet ilman elintärkeää tukea. Samalla hallitus leikkaa lisää lastensuojelusta.

Meille on puhuttu vuosia ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta, mutta silti leikkurit osuvat aina ensin niihin palveluihin, jotka näitä periaatteita tukisivat. Kuinka kauan voimme tehdä tällaisia päätöksiä? Me ryöväämme lastemme ja nuortemme tulevaisuuden ja samalla omamme.

Väestömme ikääntyy ja lapsimäärät vähenevät, mutta juuri siksi meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa, mutta minkä arvoinen yksi lapsi tai nuori on?

Lapsiin ja nuoriin panostaminen ei ole menoerä, vaan investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Nyt olisi jo vihdoin aika kääntää suunta.

Voit lukea mielipidekirjoitukseni kokonaan 10.4. Suomenmaasta https://www.suomenmaa.fi/mielipide/lukijalta-minka-arvoinen-nuori-on/

ja 11.4 julkaistusta Länsi-Uusimaasta.

Se, mistä olen tyytyväinen ja toivon muuttavan paljon, on että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan 1.5.2025. Sen myötä alle 23-vuotiaat pääsevät mielenterveyspalveluihin viimeistään 28 vuorokauden kuluessa tarpeen toteamisesta. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy psykososiaaliseen hoitoon tai lyhytpsykoterapiaan. Alue on valmistautunut uudistukseen kouluttamalla ammattilaisia hoitomenetelmien käyttöön.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialujohtajan talousarvioesitys vuodelle 2025

Eilen olemme lukeneet lehdestä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2025 Talousarvioesityksestä ja luottamushenkilöt saivat esityksen tutustuttavakseen. Ainakin ensilukemalta esitys herättää mielessäni suurta huolta hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta ja alueen asukkaiden arjen laadusta. Vaikka talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, on syytä pohtia kriittisesti, millaisia vaikutuksia esitetyt säästöt tuovat mukanaan.

Ensinnäkin, lastensuojelun säästöjen kohdentaminen laitoshoidon vähentämiseen on äärimmäisen riskialtista. Laitoshoidon tarpeen korvaaminen perhehoidolla saattaa teoriassa kuulostaa inhimilliseltä ja taloudellisesti järkevältä, mutta käytännössä perhehoitopaikkojen kaksinkertaistaminen näin nopealla aikataululla on erittäin haastavaa. Lastensuojelun asiakasmäärät kasvavat ja laitoshoito on monesti välttämätön ratkaisu vaativissa tapauksissa. Leikkaukset laitoshoidosta voivat pahimmillaan vaarantaa lasten hyvinvoinnin, jos perhehoitoa ei pystytä järjestämään riittävällä laadulla ja kapasiteetilla. Näissä olosuhteissa voi käydä niin, että säästöjen tavoittelu johtaa palvelujen heikentymiseen ja ongelmien kasaantumiseen.

Omaishoitajien palkkioiden leikkaaminen on toinen kiistanalainen säästökohde. Palkkioiden leikkaaminen saattaa tuntua pieneltä budjettilinjaukselta, mutta omaishoitajat ovat jo nyt valtavan kuormituksen alla. 500 000 euron leikkaus voi johtaa siihen, että entistä useampi omaishoitaja joutuu harkitsemaan tehtävästään luopumista. Tämä puolestaan lisää paineita ympärivuorokautisen hoivan järjestämiseen ja voi tuoda lisäkustannuksia pidemmällä aikavälillä. Taloudelliset säästöt omaishoitajien kustannuksella ovat lyhytnäköisiä ja riskialttiita erityisesti tilanteessa, jossa ikääntyneiden määrä kasvaa ja hoivapalvelujen tarve lisääntyy.

Henkilöstökulujen säästöt ja vuokratyövoiman vähentämisen tavoite on ymmärrettävä, mutta siinä piilee suuria haasteita. Henkilöstöpula on jo valmiiksi kriittinen, ja vaikka vuokratyövoiman käyttö on kallista, on se monilla alueilla ollut välttämätöntä. Säästöt tässä kohden voivat johtaa palveluiden laadun ja saatavuuden heikentymiseen, mikä taas kasvattaa asiakastyytymättömyyttä ja lisää painetta julkisten palvelujen korvaamiseksi yksityisillä vaihtoehdoilla.

Myös ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen lasku on askel huolestuttavaan suuntaan. Mitoituksen laskeminen 0,60:een on suoraa jatkoa politiikalle, joka uhkaa heikentää hoivan laatua. Tämä voi näkyä hoidon tasossa ja vanhusten elämänlaadussa, sillä hoitohenkilökunnan vähentyessä yksittäiset työntekijät ovat entistä suuremmassa paineessa.

Säästöjen painopiste ostopalvelujen vähentämisessä voi kuulostaa tehokkuuteen tähtäävältä linjaukselta, mutta käytännössä se johtaa tilanteisiin, joissa palvelujen tuotanto siirtyy enemmän julkisen sektorin vastuulle. Tämä voi olla hyvä strategia pitkällä aikavälillä, mutta siirtymävaiheessa syntyy helposti haasteita henkilöstön riittävyyden ja palvelujen laadun ylläpitämisen kanssa.

Talousarvioesityksessä esitetty lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku 23 vuodesta 21 vuoteen herättää vakavaa huolta. Jälkihuolto on ollut keskeinen tuki lastensuojelun piirissä olleille nuorille, jotka siirtyvät aikuisuuteen. Moni heistä kamppailee itsenäistymiseen, koulutukseen tai työelämään liittyvien haasteiden kanssa ja jälkihuollon avulla he ovat saaneet tukea juuri kriittisellä hetkellä.

Ikärajan lasku tarkoittaa, että 21 ikävuoden jälkeen monet nuoret menettävät tärkeän tuen juuri siinä vaiheessa, kun he sitä eniten tarvitsevat. Tämä voi johtaa siihen, että entistä useampi nuori jää ilman ohjausta ja turvaa, mikä lisää riskiä syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin, kuten asunnottomuuteen tai työttömyyteen. Taloudellisesti tämä voi luoda säästöjä hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä se voi johtaa suurempiin kustannuksiin, kun yhteiskunta joutuu puuttumaan vakavampiin ongelmiin.

Nuorten tuki itsenäistymisvaiheessa ei ole vain investointi yksilöihin, vaan se vaikuttaa suoraan koko yhteiskuntaan. Leikkaukset jälkihuollosta vaarantavat juuri sen tuen, jonka avulla nuoret voivat rakentaa tulevaisuuttaan ja vältetään kalliita, jälkikäteen tehtäviä korjaustoimia.


Kaiken kaikkiaan, talousarvioesityksen leikkaukset kohdistuvat monin tavoin yhteiskunnan haavoittuvimpiin ryhmiin: lapsiin, vanhuksiin ja omaishoitajiin. Säästöjen vaikutuksia pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, sillä lyhytnäköiset leikkaukset voivat johtaa entistä suurempiin kustannuksiin myöhemmin. Lisäksi palvelujen laadun heikkeneminen on riski, jota ei voida hyväksyä ilman kriittistä keskustelua siitä, mitä tämä tarkoittaa alueen asukkaille ja heidän hyvinvoinnilleen.

Lohjan Hyvinvointikertomuksesta – kyllä teidän siellä reuna-alueella tulisi miettiä



Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron valltuustokokouksessa hyvinvointikertomuksesta.

Hyvinvointikertomuksen esittelytekstissä todetaan, että Hyvinvointikertomus auttaa monin tavoin päättäjää, Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline.

Hyvinvointikertomuksessa kuitenkaan ei käy ilmi se, että
Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistettuja mm asuinalueensa perusteella.
Se kertoo, että olemme huolissamme lasten ja nuorten liikkumisen vähyydestä, silti teemme päätöksiä, joilla liikkuminen vähenee. Emme tue kaikkien alueiden lasten harrastamista, päätämme heille pitkistä koulu- ja päiväkotimatkoista. Ajoista, jotka ovat harrastamisesta ja yhdessäolosta pois.


Se kertoo, että olemme huolissamme kouluruuan väliinjättämisestä, silti teemme päätöksiä, jotka aiheuttavat syömättömyyttä
Se kertoo onnistuneemme siinä, että nuoret haluavat vaikuttaa ja että heille on toimielin sitä varten, silti emme tue kaikkien nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi myös reuna-alueiden nuorilla olisi halu vaikuttaa, mutta he eivät pääse vaikuttamaan, koska kulkemaan ei pääse. Miten se vaikuttaa heidän valintoihinsa tulevaisuudessa? Tuleeko heistä enää vaikuttajia? Kiinnostaako se enää?

Se kertoo huolestamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.
Se ei kerro, että huolenaiheenamme tulisi olla myös eriarvoistuminen ja eriarvoistaminen.
Hyvinvointikertomuksessa ei käy sekään ilmi, että nykyään nuoria lähtee enemmän muualle opiskelemaan ja heitä palaa vähemmän.

Hyvinvointikertomuksen lukeminen herättää yhtä ristiriitaisia tunteita kuin sen valmistelun seuraaminen.

Nyt kun meillä on näitä rinnakkaisia toimielimiä, jotka tekevät päätöksiä ja lausuvat samasta asiasta, niin ihan selvyyden vuoksi, missä vaiheessa se päätös tehdään, esimerkiksi tekstimuutosten suhteen.  Onko se niin, että muut toimielimet vain lausuu ja hallitus tai valtuusto sitten päättää ja sen jälkeen tulee se muutos tekstiin.

Tämä voi tuntua joistakin pieneltä asialta, mutta tämä on hyvä esimerkki meidän hallinnostamme, miten se toimii tai on toimimatta.
Hyvinvointikertomusta on käsitelty sote-lautakunnassa, palvelutuotantolautakunnassa, vetovoimalautakunnassa ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, siellä kahdesti. Lautakunnat lanupea lukuunottamatta hyväksyivät hyvinvointikertomuksen. Kaikkien muiden toimielinten kuin lanupen käsittely on kuvattu esittelytekstissä. Lanupe oli ainoa, joka vaati muutosta. Esityksestäni Lanupe yksimielisesti oli hyvinvointikertomuksen tekstin muuttamisen kannalla. Hallitus käsitteli hyvinvointikertomusta kahteen otteeseen, sillä lanupen vaatimaa lisäystä ei oltu tehty. Nyt se on lisätty tekstiin, mutta se puuttuu huomiolaatikosta, josta se olisi helpommin löydettävissä ja palvelisi lapsiystävällisenä kohderyhmäänsä. Nyt  huomiolaatikossa on huomioitu kaksi toimijaa.
Se pieni lisäys, jota vaadittiin ja jonka toivoisi olevan huomiolaatikossa, kahden muun toimijan lisäksi on:
”teatteri Aploodi, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssiopisto Vinha, musiikkikoulut Jamkids ja Demo sekä käsityökoulu Helmi.”
Lohjalla on laaja taiteen perusopetusverkosto, eikä sitä tuoda esiin.

Asian vierestä, jos asioita hoidettaisi helpomman kautta ja tehtäisi oikein, olisi se huomattava säästö kaikille lohjalaisille.

Kiitos tästäkin valmistelusta.

Toin puheenvuorossani esiin kysymyksen päättämisestä, kuka lausuu ja kuka päättää, sillä vaikka lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli esittänyt muutoksia tekstiin, ei niitä tehty ennenkuin hallitus oli kahteen kertaan käsitellyt asiaa lautakunnan jälkeen ja Keskustan Eeva Salmenpohjan niitä esittäessä. Sen jälkeen vasta muutokset tehtiin tekstiin.

Valtuustokokouksessa valtuuston puheenjohtaja totesi puheenvuoroni jälkeen, että kannattaa lukea hallintosääntö, että jos on epäselvyyksiä päättämisistä. Kysehän ei ollut siitä. Olen lukenut hallintosäännön, luen sitä usein. Kyse oli viranhaltijoiden toteuttamisesta. Ehkä olisi enemmän pitänyt korostaa sitä, että olisi paremmin ymmärretty.

Lisäksi Vasemmistoliiton valtuutettu moitti minua negatiivisuudesta ja ihmetteli valittamista reuna-alueelta. ”Pitäisi vähän miettiä siellä reuna-alueilla, iso Lohja tuli ja korjasi nädän liikuntasalin ja Niilonpirtin. Olette te saaneet.”

Kysehän ei ollut vain Nummesta, vaan kaikista reunoista, Pusulasta, Nummesta, Sammatista, Karjalohjasta, Virkkalasta. Ja kyse oli lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Nummella olimme hyvin tietoisia koulumme liikuntasalin ja Niilonpirtin kunnosta ja ne oli tuotu heti ilmi Nummi-Pusulan liityttyä Lohjaan, ei siis ollut mikään yllätys, kuten lohjalaisille oli omien koulujensa ja palvelutalonsa kunto. Vaikka osasta niistäkin oikeasti tiedettiin.





Jatkuuko Lohjalla alueiden eriarvoistaminen

Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi:

jos Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti ja se rakennetaan yksityisen toimesta ja palvelu tuotetaan yksityisen toimesta, ei kaupungilla ole tarvetta rakentaa omaa toimintaa. Palvelu ostettaisi yksityiseltä. Nummi olisi ainoa palvelualue Lohjalla, jossa ei ole kunnan tuottamaa varhaiskasvatusta. Siis kokonainen alue  yksityisellä hoidolla.

Olen keskustellut eräiden luottamushenkilöiden kanssa asiasta ja kävi ilmi, että he ovat sitä mieltä, että vaikka nyt yksityinen rakentaisi ja tarjoaisi päiväkotipalvelun alueella, voisi kaupunki tuottaa myös omaa myöhemmin, kun investointitilanne on parempi. On aika erikoista ajatella, että kunta voisi vielä rakentaa oman palvelun, jos yksityinen rakentaa palvelun 120 lapselle. On myös erikoista ajatella, että perhepäivähoitajia olisi vielä tämän jälkeen, päiväkodin ollessa näinkin iso tälle alueelle, vertailuksi Saukkolan päiväkodissa tällä hetkellä alle 60 lasta.

Saukkolan päiväkodin asiassa pidettiin asukasilta ennen lautakunnan kokousta, eli ns kuultiin asukkaita. Asukasillassa oli vain saukkolalaisia vanhempia, joilla lapset ovat tällä hetkellä hoidossa. Asukasillasta oli tiedotettu facebookissa, aluetoimikunnan sivulla, mutta kaikkia tämä ei tavoittanut.
Asukkaat eivät olleet suotuisia yksityiselle toimijalle. Toki yksityisen toimija tuloa ei voi estää ja mielellään toivotaan kyllä uusia yrittäjiä alueelle, mutta se, että se olisi ainoa toimija, ei se tuo valinnan mahdollisuutta asukkaille.
Päiväkodissa on sisäilmaongelma ja huolestuneet vanhemmat ovat lähettäneet kirjelmiä ja kannanottoja viranhaltijoille ja luottamushenkilöille asiasta. Vanhemmille on tiedotettu, että lapset pääsevät väistöön lokakuussa, jos päiväkoti korjataan. Miksi on näin? Miksi väistöön vain, jos korjataan? Miten pääsee edes silloin väistöön? Onko pienempiä tiloja tarjolla?
Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.
Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolan päiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.

Väistötiloja ei ole. Ei lyhyemmäksi, eikä pidemmäksi aikaa. Vai onko?

Lautakunnan huhtikuun kokouksessa Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan:

https://lohja.emmi.fi/l/c5bjnSnbfvx7

Se, että päiväkodissa on sisäilmaongelma, on tarpeeksi vakava tilanne ja väistöä tarvitaan, mutta se, että sillä ja sen tuomalla vakavalla kiireellä ratsastetaan päiväkodin sijoittelussa, on myös hyvin vakavaa ja arveluttavaa.
Kiirettä voisi hillitä tieto, että käsittääkseni eräs yrittäjä, kiinteistönomistaja on tarjonnut kaupungille tilojaan väistöä varten. Luonnollisestikaan  tilan kunnosta ei vielä ole tietoa.
Kaupunginhallitus kokousti maanantaina 18.6 ja SDP:n Maaret Laine teki asiasta hyvän vastaesityksen, joka kuitenkin kaatui 4-9
Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle,
1. että Saukkolan päiväkodista luovutaan;
2. että Nummen alueen uuden päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten että päiväkoti suunnitellaan ja toteutetaan Nummen monitoimijatalon alueelle ja hankkeelle haetaan poikkeamislupaa;
3. että Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valtuutetaan valmistelemaan Nummen alueen uuden päiväkodin toteuttaminen omana toimintana.

Kaupunginhallitus päätti äänin 9-4, että Saukkolan päiväkoti tullaan rakentamaan Mäntsälänmetsään yksityisen päiväkodin toimesta.

Kaupunginhallitus siis haluaa, että yksi palvelualue Lohjalla kokonaisuudessaan on ilman kunnallista (palvelua) varhaiskasvatusta, lukuunottamatta esikoulua. 

Toki palvelu ostetaan yksityiseltä tuottajalalta, palvelusetelillä. Palveluseteli toimii siten, että asiakas(perhe) saa setelin kaupungilta, perhe maksaa sillä osan palveluntuottajan hinnasta ja palveluntuottaja laskuttaa loppusumman perheeltä. Säästö kaupungille tulee siis siitä, että palveluseteli on hinnoiteltu hyvin, eli sen arvo on suhteellisen pieni.

Lohjalla on aiemmin ajettu yksityisyrittäjä ahtaalle palvelusetelien kanssa, samalla toivotetaan tervetulleeksi toinen toimija.
Onko tuottaja velvoitettu laskuttamaan perhettä saman verran, mitä kunta laskuttaisi?
Eriarvoistetaanko perheitä tällä tavalla? Eriarvoistetaanko alueita tällä tavalla? Maksaako maalainen palvelusta (jälleen) enemmän? Maksaako sosiaalitoimi loppusummia päivähoidosta, jos/kun osa perheistä ei pysty maksamaan koko päivähoidon summaa tuottajalle?
Tuleeko säästöä oikeasti, vai siirretäänkö taas vain taskua?

Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta on muuten päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä nousee rajan yli ja jälleen pitää tehdä asiasta uusi päätös.

 

Muuten, ollaanko Mäntynummen ja Orvaisten päiväkodin korvaavaa tarjottu ykstyiselle? 189-paikkainen pk varmasti olisi hyvä tulonlähde. Tuskin on. Perusteena varmaankin se, että päiväkoti tulisi monitoimijataloon. Kuten voisi tulla Nummellakin.