Avainsana-arkisto: terveys

Pusulan terveysasema on tärkeä ja toimiva lähipalvelu

Kuluneella viikolla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjesti asukasillat Pusulassa ja Siuntiossa. Illoissa käsiteltiin terveysasemapalveluihin suunniteltuja muutoksia ja annettiin tilaa asukkaiden kysymyksille ja huolille. Olin itse mukana Pusulan tilaisuudessa, jossa sali oli täynnä, aivan kuten kuuluukin, kun kyse on näin tärkeästä asiasta. Pusulan terveysasema on paikallisille asukkaille paljon enemmän kuin vain paikka, josta saa lääkäriajan. Se on tuttuja lääkäreitä ja hoitajia, sujuvaa palvelua ja huippuluokan asiakastyytyväisyyttä.

Pusulan terveysaseman asiakastyytyväisyysarvosana on ollut poikkeuksellisen korkea. Se on ollut asteikolla 1–10 jopa 9,5. Tällaista palautetta ei saa sattumalta. Kun lääkärit ja hoitajat tunnetaan nimeltä ja vastaanotolle uskaltaa tulla omana itsenään, syntyy palvelusta jotain arvokasta ja harvinaista: turvallisuuden tunne.

Hyvinvointialueen palvelustrategian mukaan Pusulan terveysasema säilyy, mutta sen palvelutaso muuttuu toimien niin sanottuna lähiterveysasemana, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkäri- ja hoitajapalvelut jatkuvat. Myöskään laboratoriopalvelujen osalta ei ole tietoa, että HUS olisi lopettamassa näytteenottoa Pusulassa, mikä on monelle tärkeä asia. Fysioterapiapalveluja on tähän asti saanut asemalta ja jatkossakin lähiterveysasemilla on mahdollista tarjota myös muita perustason palveluja, kuten sosiaalityötä.

Esitin itsekin tilaisuudessa useita kysymyksiä. Tiedustelin muun muassa sitä, että kaupungin virkajohto on esittänyt kaupunginhallitukselle, että hyvinvointialue pyrkisi luopumaan Pusulan terveysaseman kiinteistöstä. Lisäksi kaupungin virkahenkilö on julkisesti sanonut, että Pusulan terveysasema tullaan lakkauttamaan ja että hyvinvointialueen edustajat olisivat todenneet, että Pusulan asukkaat voivat jatkossa asioida Karkkilan terveysasemalla.

Tähän viitaten muistutin tilaisuudessa, että Pusulan terveysaseman palveluja käyttävät myös muiden alueiden asukkaat eikä Pusula sijaitse kovin lähellä mitään. Myös Nummella, jossa itse asun, on joka paikkaan pitkä matka. Paikalla ollut asukas Sammatista kertoi, että Sammatin terveysasema on erinomainen, mutta sen lakkautuksen toteutumisen jälkeen hän haluaa asioida nimenomaan Pusulassa, koska palvelun laatu on vastaavanlaista: lämmintä, tuttua ja toimivaa.

Vaikka viranhaltijat eivät voineet kommentoida kesken olevia neuvotteluja, vastaukset olivat asiallisia ja monelta osin myös toiveikkaita. Pusulan tilannetta monimutkaistaa sen historia: kun palvelu oli vielä kaupungin järjestämää, se ulkoistettiin Mehiläiselle. Tämän palveluntuottajan työhön ovat olleet tyytyväisiä sekä palvelun ostaja että käyttäjät, eikä syyttä.

Hyvinvointialueen tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman laajasti omana toimintana ja vähentää ostopalveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa nyt neuvotteluja eri tuottajien kanssa, kuitenkin tilaisuudessa kävi mielestäni ilmi, että erityisesti neuvotellaan Mehiläisen kanssa, sillä toiminta on erinomaista ja heille toimintatapa jo valmiina. Jatkuvuden kannalta toiveikkuutta herätti se, että tilaisuudessa kuultiin, että jos oma tuotanto vaatisi kalliiden vuokralääkärien käyttöä, saattaa ostopalvelu osoittautua edelleen kustannustehokkaimmaksi ja silloin yhteistyö Mehiläisen kanssa voi jatkua. Tärkeintä on, että palvelu säilyy Pusulassa.

Toin esille myös, että juuri pidetyssä aluevaltuuston seminaarissa hyvinvointialuejohtaja painotti asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Juuri sitä Pusulassa on jo toteutettu ja erinomaisesti. Valtuutettujen pienryhmätyöskentelyissä puolestaan nostettiin suurimmaksi haasteeksi hoidon saatavuus ja jatkuvuus. Näissä Pusula toimii esimerkkinä siitä, miten asiat voivat toimia hyvin, myös pienemmällä paikkakunnalla.

Asukkaiden huoli oli silminnähtävää. Pelkona oli, että palvelua heikennetään sillä perusteella, ettei muissakaan kunnissa ole näin hyvin. Tämä herätti ansaittua kritiikkiä: eikö meidän kaikkien tulisi pyrkiä siihen, että hyvä palvelu yleistyy, ei katoa?

Päivystyksen puuttuminen lähiterveysasemalta herätti myös kysymyksiä, mutta viranhaltija rauhoitteli, että pienissä tapaturmissa ja tilanteissa, joissa ei tarvita erikoisosaamista tai röntgeniä, voidaan edelleen hoitaa myös Pusulassa aikojen puitteissa. Lisäksi esiteltiin Lunna-palvelu ja muita tapoja olla yhteydessä terveysasemaan.

Yhteenvetona:

  • Pusulan terveysasema säilyy ja sen palvelut jatkuvat lähiterveysaseman tasolla.
  • Asiakastyytyväisyys on poikkeuksellisen korkea. Tämä on säilyttämisen ja arvostuksen arvoista.
  • Ulkoistettu palvelu ei ole ollut ongelma, päinvastoin.
  • Neuvotteluja jatketaan, mutta tavoitteena on kustannustehokkuus ja palvelun jatkuvuus.
  • Kaupungin esittämät puheet kiinteistöstä luopumisesta ja toiminnan lakkauttamisesta on otettava vakavasti. Ristiriita viestinnässä ei herätä luottamusta.
  • Pusula palvelee laajaa aluetta ja matkat vaihtoehtoisiin asemiin ovat pitkiä. Saavutettavuus on tärkeää.

Pusulan tilaisuus oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on kuunnella asukkaita ja pitää heidät mukana muutoksissa. Toivotaan, että myös jatkossa päätöksenteossa muistetaan, ettei hyvä palvelu ole itsestäänselvyys, vaan arvokas, vaalittava asia.

Asukasillassa pyydettiin myös osallistumaan kyselyyn lähiterveysasemapalveluista: https://www.luvn.fi/fi/uutiset/2025/06/kysely-lahiterveysasemamuutoksesta-pusulan-ja-siuntion-terveysaseman-asiakkaille?fbclid=IwY2xjawK2t71leHRuA2FlbQIxMABicmlkETFGVUg3NVd0T0wyMkRLV1NUAR7CcuFtGxFQQQcevV2bow8IMHoWMhnndp99ZFaspxOtIlY2s6A72nWF-sMKlw_aem_OOCAXEPM2W2eSntshy4Ykg

Tilaisuuden päätyttyä eräs osallistuja pysäytti minut ja kysyi, olisiko minulla hetki aikaa jutella. Tokihan on, senkin vuoksi osallistun näihin tilaisuuksiin. Hän kertoi äänestäneensä minua aluevaaleissa ja sanoi arvostavansa sitä, etten ole ehdolla joka vaaleissa, vaan keskityn niihin asioihin, joihin aidosti haluan vaikuttaa. Hänen mukaansa hän ei arvosta ”joka tuolilla istuvia”, vaan niitä, jotka keskittyvät olennaiseen.

Hän kertoi arvostavansa erityisesti sitä, että saan asioita aikaiseksi ja ajan tärkeitä asioita ja nosti esiin konkreettisen esimerkin: ”Sinä olit se, joka sai sen tien tehtyä”, hän totesi viitaten Oilaantien kevyen liikenteen väylään, joka oli aiemmin vaarallinen kävelijöille ja koulumatkalaisille. Tuntui tärkeältä kuulla, että sillä on ollut merkitystä.

Hän sanoi myös arvostavansa sitä, että olin niin nuori saadessani Tasavallan Presidentin myöntämän ansiomerkin. ”Sellaista ei kenelle tahansa myönnetä”, hän lisäsi. Olen todella kiitollinen saamastani palautteesta ja kiitin häntä lämpimästi hänen kauniista sanoistaan.

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

  • Oppilaan nimi
  • Koulu ja luokka
  • Oire alkanut pvm
  • Missä tiloissa oireilee?
  • Altistunut aiemmin kotona/koulussa
  • Oireileeko myös vapaa-ajalla?
  • Viikonpäivävaihtelua?
  • Kuinka usein oireilee?
  • Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
  • Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
  • Mieliala Kouluviihtyvyys
  • Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
  • Onko vanhemmilla sisäilmaoireita


Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

  • onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
  • vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
  • prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

  • Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
  • Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
  • Ympäristön meluisuus ja valaistus
  • Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
  • Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
  • Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

  • Mineraalikuituihin
  • Muihin epäpuhtauksiin
  • Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
  • Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

  • Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
  • Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
  • Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
  • Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.

Sisäilma-asioissa takapakkia ja pimeään keskiaikaan – jokainen päivä on liikaa

Valtuustokokouksessa eilen (17.4.2019) käsiteltiin mm Järnefeltin koulun uutta sijaintia, suunnitteluohjeita ja kaavamuutoksen laatimista. Asiakohtaa käsiteltiin suhteellisen kauan ja kiivailtakaan puheenvuoroilta ei vältytty.

Ennen kokouksen alkua kävivät luovuttamassa edustajat entisen Nummi-Pusulan alueen kylien yhteisen adressin kylien palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut noin 1700 henkilöä, tämän lisäksi alueen yhdistykset ja järjestöt ovat allekirjoittaneet omansa. Palvelujen tarve on suuri ja halu säilyttää viimeiset on selkeä.

Itse kävin pitämässä ryhmässä sovitun ryhmäpuheenvuoron ja käytin vielä omankin puheenvuoron, sillä olen todella huolissani suunnasta, johon ollaan menossa taloudellisen tilanteen taakse piiloutuen.
https://www.youtube.com/watch?v=vX_iOZ69g8o&list=PL1Pg7lfxYVDKNAOPv7Pw9O55mCQ6CGRR3 Järnefeltin käsittely alkaa noin kohdasta 5.30.

Käytin ryhmäpuheenvuoroa tehdessäni hyväkseni hallussani olevia sisäilmatyöryhmän muistiota vuosilta 2010 alkaen. Nojasin koulun sisäilmaongelmahistoriaan. Sisäilmaraportteja, muistioita, sähköpostiviestiketjuja ja asiantuntijalausuntoja sekä kokousasian liitteitä, joita oli ihan kiitettävästi. Yleensä en mainosta asiaa, mielestäni on aika turha huomauttaa, että on lukenut kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joita meille on toimitettu, mutta nyt haluan alleviivata sitä. Olen siis lukenut aivan kaikki, mitä meille on toimitettu, en ainoastaan tiivistelmiä tai otsikoita.

Olen aiemmin arvostellut kaupungin toimia ankarasti sisäilma-asioiden hoidossa, eikä nytkään kyllä täysin puhtailla papereilla säästytä, mutta valtuustossa halusin kiittää toimia, joita sisäilmatyöryhmä on jo tehnyt ja halusin tuoda esiin sen, että sisäilmatyöryhmän työskentely on kehittynyt todella paljon tänä aikana, kun itse olen seurannut tilannetta.

Kun on aihetta kiitokseen, on se esitettävä. Olen arvostellut usein kaupungin toimia ja toimimattomuutta, olen arvostellut hyvin paljon sisäilmatyöryhmän työskentelyä, mutta sisäilmatyöryhmän historiaan peilaten on aika kiittää. Tätä ei moni luottamusmies ymmärtänyt.

Tässä haluan tuoda myös esiin sen, että olin ensimmäisiä, jotka toivat julkisuuteen Lohjan vakavat sisäilmaongelmat, joista oli tiedetty vuosia, mutta joista ei puhuttu. Olen siis ollut kauan seuraamassa kaupungin toimia ja peilaan tämän päivän tilannetta historiaan. On hienoa, että sisäilma-asiat ovat saaneet muitakin tutkimaan asioita ja syventymään niihin ja että ongelma on saanut muitakin esiintuojia. Tästä syystä olin ajatellut, että minä voin keskittyä muihin asioihin. Eilisestä keskustelusta kävi hyvin ilmi se, että tämä on hyvin vaikea asia, edelleen, eikä viisasten kiveä ole.

Monessa puheenvuorossa todettiin, ettei rakennusta oltu tutkittu tarpeeksi, että pitäisi tutkia lisää. Toisten mukaan nykyisillä ilmanpuhdistimilla ja muilla apukeinoilla pärjätään hyvin pari vuotta, eli uuden koulun rakentamista voisi siirtää sen pari vuotta. Lapset voivat aivan hyvin olla kiinteistössä, jossa toiset kotiutuvat joka päivä nenäverenvuodon kanssa. Toisten mukaan hyvin pärjätään tiivistämällä ja vähän kunnostamalla. Pientä pintaremonttia. Kokousasiakirjoissa oli mukana koulun opettajien kannanotto, jossa opettajat ottavat kantaa siihen, onko lisälaitteet auttaneet sisäilman laatuun ja oireiluihin. (joissain puheenvoiroissa kysyttiin, onko oireilu helpottunut)

Toki oli myös puheenvuoroja uuden koulun rakentamisen puolesta. He jakavat huoleni lasten ja nuorten terveydestä. Keskustelimme myös koulun sijainnista. Alunperin lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli päättänyt esittää koulua Källhagenin viereen, mutta hallituksessa päädyttiin esittämään koulua nykyiselle tontilleen, vanhan viereen. Keskustelimme ennen kokousta ryhmämme kesken aiheesta ja voimme sijainnin kohdalla elää ratkaisun kanssa. Tärkeintä on saada lapsille terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Ymmärrän talouden olevan tiukan, mutta en ymmärrä, että lasten terveyden kustannuksella pyritään säästämään. Järnefeltin koulussa sairastetaan, siellä oireillaan vakavastikin. Jokainen päivä on liikaa.


Ryhmäpuheenvuoro §3 Järnefeltin koulu


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä virtuaaliväki. 

Ihan alkuun Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää Eero Soinion johtaman sisäilmatyöryhmän työskentelyä Järnefeltin koulun asiassa.  Sisäilmatyöryhmä ansaitsee tämän kiitoksen. Sen toiminta on kehittynyt Eero Soinion puheenjohtajuuden aikana, parempaan suuntaan mitä se on ollut. Sen toiminta kehittyy ja paranee kokoajan ja he pyrkivät parhaaseen tulokseen. Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, riittää, että työryhmässä on sellainen, kuten myös työterveydenammattilainen ja työterveysympäristön ammattilainen. He eivät ohjaile eivätkä päätä, he tekevät suosituksensa faktojen perusteella. Keskustan valtuustoryhmä kiittää sisäilmatyöryhmää siitä työstä, mitä he ovat tehneet Järtsin kohdalla. Järtsin tilanne on seissyt vuosia ja nyt se ei enää ole kiinni sisäilmatyöryhmästä. 


Ennenkuin aletaan taas päivittelemään tutkimusten vähyyttä ja toimien riittämättömyyttä, muistutan, että Järnefeltin koulua on tutkittu ja sitä on korjattu ja tiivistetty.
Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Tuolloin kävi ilmi mm mineraalivillaongelma. Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Painotin sanoja voi aiheuttaa siksi, että raporteissa käytetään juuri sanoja voi aiheuttaa, saatta aiheuttaa, koska ihmiset reagoivat eri tavalla. Kaikki eivät sairastu tai oireile, mutta kaikki altistuvat.

Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on.  ”ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole” .


Tutkimuksia on tehty 2010, 2011, 2015, 2017, 2018, että tutkittu on muidenkin kuin yhden tekijän toimesta. Tiivistetty on, korjailtu on, siivottu on. Ilmanvaihtoa on tehostettu vuosien varrella useaan otteeseen, 2010, 2011, 2015, 2018 ja nyt 2019, ongelmia ei ole löydetty ja tuolloin 2011 päätettiin, että jos vika ei löydy koulusta, on se varmaan auton maton alla. Tänä päivänä alkaa jälleen kuulumaan samanlaisia epäilyjä. Tosin nyt mennään pimeälle keskiajalle ja epäillään, että vika onkin korvien välissä. Pidetään lapsia luulosairaina ja ajatellaan, että lapset haluavat miellyttävän vanhempiaan, koska on kuultu, että vanhemmat miettivät koulun sairastuttavan lapset, niin tokihan murrosikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan ja rupeavat oireilemaan koulussa.
Me Lohjalla sanomme ottavamme sisäilma-asiat vakavasti. Me sanomme tekevämme. Lohja sanoo, mutta puhe on halpaa. Lohjalla asenne on ottanut takapakkia ja pahasti. Ja jos meitä vertaa esimerkiksi Tuusulaan, jossa oikeasti otetaan sisäilma-asiat vakavasti ja lasten terveys vakavasti. Heillä tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ja jotta lasten koulupolku ei katkea vaikka sairastuminen johtuisikin sisäilmasta. Meillä Lohjalla kiistellään siitä, kuka on oikeassa ja oikeiden asetusten käyttämisestä, vaikka ne olisikin jäljessä tästä päivästä.

Oli, miten oli. Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan.
Lohjan sisäilmatoimintamalli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Silti on alkanut kuulumaan epäilyjä siitä, että ongelmat ovatkin korvien välissä. Pistetäänpä pää pensaaseen.

Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.

Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta,  käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia. Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta.  


olen huolissani  päätään nostavasta asenteesta
lapset eivät ole kuluerä, he eivät ole diagnoosinumeroita,  tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, jotka maksavat teidänkin tulevat eläkkeenne. Jos me sairastutamme heidät epävarmoilla päätöksillä, he altistuvat, he sairastuvat, he eivät maksa meidän eläkkeitämme, he tulevat olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, he eivät pysty olemaan työelämässä.
koska me kiistelemme asumisterveyden hitaista asetuksista, kiistelemme kuka on oikeassa, kuvittelemme, että voi korjata, vaikka viime vuosina on Järnefeltin korjauksiin ja tutkimuksiin oli viime syksyyn mennessä mennyt 7,2 miljoonaa euroa asiakirjojen ja raporttien mukaan.


Keskustan valtuustoryhmä tukee esittelijän esitystä, mutta painottaa liikennesuunnitelman päivittämistä ja lasten turvallisen kulun parantamista.

Asiakohdassa äänestettiin muutamaan otteeseen. Ensin äänestettiin siitä, pitäisikö vielä tehdä lisää tutkimuksia muutamaan otteeseen, jotta sisäilmaongelmien aiheuttaja mahdollisesti löytyisi. Ymmärrän sen hyvin, ongelman aiheuttaja tulisi olla selvillä. Mutta kun se ei nyt ole, vuosien tutkimisesta huolimatta. Oireilijoiden määrä lisääntyy kokoajan ja lapset ovat niissä tiloissa joka päivä. Toisten mielestä viranhaltijat eivät ole tarjonneet tarpeeksi tietoa, jotta voisimme tehdä päätöstä Järnefeltin koulun tilanteesta. Tämä on asia, josta olen eri mieltä. Järtsistä on olemassa riittävästi luotettavaa tietoa, jotta voimme todeta, että paras ja ainoa ratkaisu lasten ja nuorten hyväksi on rakentaa uusi koulu. Totesin omassa puheenvuorossani, että ”vaaditaan vain lisää tutkimuksia ja nojataan vain ei enää niin ajanmukaisiin säädöksiin, vaaditaan lainmukaisia tutkimuksia, kiistellään kuka on oikeassa, mutta tehdään se sitten, kun lapset ovat terveellisessä oppimisympäristössä. Heidät tulee saada terveisiin tiloihin heti.”

Lopulta päätös oli:

Valtuusto päättää, että uuden Järnefeltin koulun suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana
Tämä kohta Kokoomuksen lisäyksenä, hyväksyttiin äänestyksessä äänin 33-5 (kolme äänesti tyhjää)

Tarkoittaen sitä, että hanke voi viivästyä.

Nyt pitäisi Järnefeltin perheille kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista.

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa

Sisäilmakeskustelu on saanut ikäviä sävyjä Lohjalla.

Puhutaan siitä, että lasten vointi ja terveys on tärkeintä, että lasten terveydellä ei saa leikkiä. Silti juuri niillä asioilla pelataan, juuri nyt. ”Niillä asioilla”. Lapsilla. Heidän terveydellään.

Sillä aikaa, kun mietitään ja kiistellään siitä, kuka on oikeassa, toimintatavoista, mitkä ovat oikeita tapoja toimia, kuka tekee, mitä tekee, miksi juuri se ”kuka” pitäisi tehdä, jne…on lapsi unohtunut. Lapset joutuvat olemaan sairaassa kiinteistöissä, altistumassa, sairastumassa.

Kiistellään siitä, onko lait ja säädökset ajanmukaisia. Kiistellään siitä, kuka tiesi jo, kuka ei tiedä (niin sitä ei ole). Taistellaan vaikutusvallasta. Oikeassa olemisesta.

Otettaessa puheeksi lasten altistumisen, että se tapahtuu nyt, ja sen, että meidän pitäisi ajatella lasten terveytta ensimmäisenä, saa aina vastauksen, kaikilta: ”kyllä, lasten terveydellä ei saa leikkiä, lasten terveys ensin” ja samaan hengenvetoon jatkuu kuitenkin se edeltävä  keskustelu.

Kiistellään siitä, haluaako Lohja toimia oikein.

Lohjalla on hyvä, toimiva toimintamalli sisäilma-asioissa. Se tosin on  vuodelta 2013, sitä voisi kyllä päivittää, mutta se on ollut aikaansa edellä. Kunpa sitä vielä toteutettaisi, aina, ja tehtäisi koulu- ja päiväkotimaailmaan omansa. Henkilökuntaa koulutettaisi, muistutettaisi toimintaohjeesta. Toteutettaisi sitä.

Olen huolissani myös siitä, että jopa päättäjiltä olen kuullut epäilyjä oireilujen aitoudesta. Puhutaan hysteriasta ja nosebo-vaikutuksesta.

Olen todella pahoillani tästä suunnasta, otetaan jättiharppaus suoraan takapajuiseen menneisyyteen. Luonnollisesti asioita pitää miettiä monelta kannalta ja nähdä kaikki vaihtoehdot, mutta se, että lasten kohdalla puhutaan siitä, että he alkavat oikeasti oireilemaan, koska kuvittelevat altistuvansa jollekin, minkä hän syystä tai toisesta mieltää pahaksi. 

Sain väsyneen ja itkuinen viestin äidiltä, jonka lapsi on väsynyt. Joka ei enää jaksa mennä kouluun. Ei jaksa, koska pahoinvointi ajaa yli. Ei jaksa, koska tuntee kadottaneen itsensä. Ei jaksa, koska kivut loppupäivästä ovat liian musertavia. Oman tulevaisuuden ajatteleminen ei ole ajankohtaista. Ei jaksa ajatella, mitä haluaa isona. Hyvä, että jaksaa nousta sängystä. Ei jaksa, koska kukaan ei välitä.

On totta, että asiat tulee tehdä oikein.

Me emme tiedä kaikkea sisäilmasta tai sen ongelmista ja kuinka ratkoa niitä, siinä työssä olemme edelleen hukassa, mutta yhä useampi haluaa ratkoa niitä, yhä useampi opiskelee alaa, yhä useammalla alkaa olemaan rohkeutta tarttua asiaan.

Tällä hetkellä kuitenkin olemme ikävässä asemassa vielä, sillä olemme itse, lapsemme ja nuoremme koekaniineja.

Olemme ikävässä asemassa siinä, että lapsi ja nuori joutuessaan koekaniiniksi voi hänen tulevaisuutensa olla jo säädetty. Olemme säätäneet sen siinä mielessä, että hänen altistuessaan tai sairastuessaan sinetöimme sen, ettei hänellä ole niin suuria mahdollisuuksia kuin muilla opiskella, tehdä töitä, asua ihan missä vain.

Hänen vapautensa valita on supistunut siihen, mikä tila ei sairastuta häntä.

Ajattele tilannetta, jossa olet valitsemassa ammattiasi. Ensin joudut testaamaan opiskelupaikan, pystytkö olemaan siellä.

Jos pystytkin olemaan, pystytkö olemaan työpaikan tiloissa? Entä asunto?

Pystytkö kuvittelemaan itsesi hänen asemaansa? Tai ei tarvitse kuvitella itseäsi hänen asemaansa. Ajattele hänen loppuelämäänsä.

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa.

Lapset väistöön ensin. Lapsen terveys ensin.

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Järnefeltin koulu

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Järnefeltin lähiliikuntapaikka

Virkby skolan

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Källhagen

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tontti

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.

Järnefeltin ja Rauhalan koulujen tilanne kaupunginhallituksessa – väistöä pyritään välttämään


Kaupunginhallituksen maanantain (3.12.2018)  kokous näyttäisi olevan jälleen aika raskas.

Päätöksessä on pykälässä 8. Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tulevaisuus, vaikka otsikointi onkin, että ”Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelun väliraportti”, niin kyllä siinä päätöksiäkin tehdään.

Ihmettelin itsekseni jo lautakuntakokouksen aikana päätöskohdan otsikointia. Se ei ihan vastaa päätettävää asiaa. Lisäksi hallituksella on aika monta asiaa tämän otsikon alla päätettäväksi: väistö, uuden koulun rakentaminen ja sijoittaminen, rahoitus, kaava… aika paljon yhden pykälän alle.

Väistö olisi se akuutein, eikä esittelytekstin mukaan sitä aiota toteuttaa. Pelkään myös että tällä väistön välttämisellä on samat seuraukset kuin Tytyrillä: pieleen menee. Pidempiaikaisesti lasten terveyden kanssa uhkapeli, pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa koko loppuiäksi peruuttamatonta haittaa. Esimerkiksi astmaa toki voi hoitaa lääkkeillä (kuten kaupunkimme silloinen vastuulääkäri totesi lyseon opiskelijoiden vanhemmille), mutta jos koko sairauden voi välttää, mielummin menisin siitä.

Me keskustelimme lanupessa paljon väistöstä ja uudelleenrakentamisesta. Esitin muutamaa muutosta päätöstekstiin ja lautakunta oli aika yksimielinen niistä:

lautakunta päätti kahdessa eri pykälässä Järnefeltin koulusta, väistöstä ja tulevaisuudesta. Hallituksen esityslistalla ne ovat yhdessä pykälässä, mikä voi vaikeuttaa päätöksentekoa. Lautakunta päätti ensin siis väistöstä:


Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. että mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä luokissa 1-5, 14, 8, 23, 24 luokkien 7, 19, 20, ja 22 lisäksi

2. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun akuuttia tilannetta ryhdytään ratkomaan ja mahdollisia väistötiloja kaupungin omista tiloista etsitään pikaisesti yhteistyössä opetustoimen kanssa

3. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun osalta varaudutaan mahdollisiin väistötilaratkaisuihin

4. ohjeistaa opetustoimea ja tilojen palveluja ryhtymään kaikkiin niihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla Järnefeltin sisäilma-tilannetta ja oireilijoiden oireita voitaisiin helpottaa.

Toisessa pykälässä lautakunta päätti

2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;

3. esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.

päätösesityksen kohta:

2) Väistö:

2) Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on esittänyt, että Järnefeltinkoulussa 13 luokkatilaa on poistettava käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi.Lautakunnan päätös on oheismateriaalina. Kyse on laajasta ja kalliistaväistöstä. Tästä syystä on selvitettävä kaikki mahdollisuudet, millä keinoinJärnefeltin koulun sisäilma saataisiin puhdistettua siksi ajaksi, kunnes uusikoulu valmistuu. Kyse on tilapäisistä, ”tekohengitystoimista”, jotka eivätpoista sisäilmaongelmien varsinaisia syitä. Kaupunki on neuvotellut eritoimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi ratkaisu, jossakaupunki ”ostaa puhdasta ilmaa”, ja ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitäälaitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan.Laitteistojen toimivuutta ja vaikutusta henkilöstön ja oppilaiden oireiluunseurataan jatkuvasti. Tällainen ratkaisu maksaa, mutta kustannukset ovathuomattavan pienet verrattuna väistötilojen kustannuksiin. Jos tämäkään eiauta, on edessä kallis väistöratkaisu. On huomattava, että koulun laajaperuskorjaus edellyttäisi myös väistötiloja. Väliaikaiset, uudet sisäilmanpuhdistustoimet aloitetaan Järnefeltin koulussa jo joulukuussa 2018. Toimenpiteillä toivotaan saatavan Järnefeltin koululle lisäaikaa n. kolmevuotta ja ilman väistötiloja (lähde:http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820506-8.PDF)


Ymmärrän, että raha on tiukassa, mutta lasten terveydestä säästäminen tulisi olla viimeinen, mitä edes ajatellaan. Väistöä tarvitaan. Onko varmasti jokainen tila mietitty, kysytty, tutkittu? Minua huolestuttaa myös se, että teksti on aika ympäripyöreää toimepiteiden suhteen, esimerkiksi: ” ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitää laitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan. ” toivon, ettei tämä tarkoita sitä, että myös ionisaattorit otetaan käyttöön, kuten oli aiemmin lanupen listalla mainittuna. Vaadin tuolloin sen kohdan poistoa, sillä ionisaattori  saattaa vahingoittaa hengityselimiä, sillä vapauttaa otsonia hengitysilmaan.

Väistöä ei siis saisi yrittää siirtää tai välttää.

3) Kokonaan uusi koulu suunnitellaan ja sijoitetaan Virkkalanydinkeskustaan kaupungin maalle. Kaupunginhallitus vahvistaa sijaintipaikan tarvittavien selvitysten valmistuttua.

sijoittaminen Virkkalan keskustaan. Miksi koulun sijainti pitää vaihtaa? Mikä nykyisen sijainnin tekee huonoksi? Ehdotuksista mikään ei ole huippuehdotus.  Ehdotus Virkby on huono tilanahtauden vuoksi, Källhagenin vieressä alue on myös ahdas, Kässäntalon vieressä (ehdotus pohjoinen) näyttäisi ilmakuvassa olevan hyvä. Ilmakuvat vaan ei kerro kaikkea. Ehdotus urheilukentän vieressä toisaalta voisi olla ihanteellinen, mutta käsittääkseni kiinteistö olisi tuolloin hieman montussa. Toisaalta tähän ei tarvitse nyt paneutua. Olen menossa tutustumaan alueeseen, jotta saisin paremman kuvan siitä, mikä olisi ihanteellinen, jos koulu pitää muualle rakentaa. Edelleen mietin sitä, miksi koulua pitää yleensä ottaen siirtää.

4)Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan jaJärnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevienoppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaatvoidaan sijoittaa tähän uuteen kouluun 5-7 vuoden kuluttua.

Yhtenäiskouluajatus saattaa sopia tänne, jos se toteutetaan moduulirakentamisena, tai kuten Nummella, eri kiinteistöinä.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin japaikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisiatilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, jakuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka.Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja eitule osittainkaan maanalaisiin tiloihin

Kuulostaa toisaalta hyvältä, mutta nopealla aikataululla ei välttämättä saa laatua (välihuomautuksena, ettei elementtirakentaminen sisätiloissa ole uutta)

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaantaseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulunrakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho. Kaupunkivuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohjapidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättääsopimusjärjestelyistä myöhemmin.

Rahoituksesta ja toteutuksesta voisi käyttää esimerkkinä Kirkkonummen Jokirinteen kouluhanketta, joka toteutettiin SR-mallina. Se toteutui ajallaan ja jäi jopa 10% alle kustannusarvion. SR-urakointi tarkoittaa,että pääurakoitsija vastaa kohteen suunnittelusta sekä rakentamisesta tilaajan asettamien edellytysten mukaan. Suuren vastuun siirtyessä urakoitsijalle korostuu hankkeeseen kuuluvien eri osapuolten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö koko rakennushankkeen ajan (tässä voi tulla iso, iso ongelma Lohjalla). SR-malliin liittyvät ongelmat toistuvat helposti seuraavissa hankkeissa, ellei ongelmia tunnisteta.

Ongelmat voivat olla esimerkiksi ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia sattumia tai aikataulupaineita aiheuttavia tekijöitä.

Lohjan ollessa avoin, asukaslähtöinen ja kuunteleva kunta, olisi ollut tietenkin hyvä, että Lokovan kannanotto aiheesta olisi ollut liitteenä mukana se kuitenkin on aiemmin toimitettu palvelutuotantolautakunnalle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle. Lokova kuitenkin edustaa palvelun käyttäjiä. Vaikka opettajat ja muu henkilökunta on todella tärkeä kohderyhmä koulussa, olisi myös perheitä kuultava. Tämän vuoksi laitoin Lokovan kannanoton hallituksen jäsenille ja kirjaamoon tutustuttavaksi.

Ohessa linkki Lokovan kannanottoihin: https://www.lokova.fi/vaikuttamistyo/lokovan-lausunnot/

Sisäilmakannanotto: https://lokova-fi-bin.directo.fi/@Bin/bfdffca447d5bf26bdeeb01d8442e8ef/1543830560/application/pdf/444580/Sis%c3%a4ilmakannanotto_Lokova.pdf

”Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry. on esittänyt kannanottonaanjo vuonna 2015, että koulujen sisäilman laadun tulee olla kouluverkonkeskeisin kysymys. Lokova ry vaatii ja esittää edelleen, että Lohjankaupungin tulisi kattavasti ja läpinäkyvästi kartoitettaa lohjalaistenkoulujen ja päiväkotien sisäilman laatu. Samalla tulee tehdäsuunnitelma ongelmien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekäarvioida näiden toimien kustannukset…”

Kannanotto koskien Etelä-Lohjan palveluverkkoa ja opetuksen järjestämistä: https://lokova-fi-bin.directo.fi/@Bin/492f22ce93036811c761eb027310340f/1543830710/application/pdf/444556/Kannanotto%20koskien%20Etel%c3%a4-Lohjan%20alueen%20palveluverkosta%20ja%20opetuksen%20j%c3%a4rjest%c3%a4mist%c3%a4.pdf

”Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon. Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.”