Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokouksessa 3.3. käsittelimme laajoja kokonaisuuksia: palveluiden digitalisaatiota, Lunnan etenemistä, automaatiota sekä tulevan aluehyvinvointisuunnitelman painopisteitä.
Yhtä tärkeää kuin järjestelmät ja rakenteet on kuitenkin se, mitä asukkaat itse kertovat arjestaan.
Lunna ja digitalisaatio
Lunna-palvelu laajenee vaiheittain vuoden 2026 aikana. Pian siellä näkyvät potilaskertomukset, laboratoriotulokset, reseptit ja ajanvaraukset. Keväällä alkukyselyn oirearvioihin lisätään myös gynekologiset oireet. Asia, jonka nostin vuodenvaihteessa esiin ja joka eteni nopeasti valmisteluun.
Vuonna 2026 itseajanvaraus laajenee (myös rokotuksiin), digiklinikan aukiolo kasvaa ja käyttöön tulee uusia digipolkuja sekä tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja.
Mutta mitä asukkaat kertovat arjestaan?
Voxit 2025 toi vahvan viestin arjen huolista
Voxit-keskusteluun osallistui 458 henkilöä ja ääniä annettiin yli 24 000. Tulokset kertovat paljon siitä, millaisessa tilanteessa moni elää.
Taloudellinen huoli on todellinen
42 % kokee toimeentulonsa heikentyneen.
32 % joutuu tinkimään ruoasta tai lääkkeistä.
29 % luopuu palveluista niiden hinnan vuoksi.
Kun ihmiset joutuvat valitsemaan ruoan, lääkkeiden ja palveluiden välillä, hyvinvointi heikkenee nopeasti ja seuraukset näkyvät myöhemmin raskaampina palvelutarpeina.
Yksinäisyys koskettaa erityisesti ikääntyneitä
Peräti 78 % vastaajista on huolissaan ikääntyneiden yksinäisyydestä.
Yksinäisyys ei ole vain tunne, vaan se on myös terveysriski. Siksi kokouksessa korostettiin yhteisöllisyyden vahvistamista, Olkkari-toiminnan laajentamista, etsivää työtä sekä sukupolvia yhdistäviä toimintamalleja.
Nuorten hyvinvointi puhuttaa
Asukkaat nostivat esiin:
nuorten syrjäytymisen riskin
mielenterveysongelmat
älylaitteiden käytön ja unihäiriöt
lasten ja nuorten ylipainon (62 % huolissaan)
Nämä eivät ole yksittäisiä ilmiöitä, vaan liittyvät laajemmin arjen kuormitukseen ja yhteisöllisyyden heikkenemiseen. Koulujen hyvinvointimallit, matalan kynnyksen järjestötoiminta ja varhainen tuki ovat tässä keskeisiä.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyys
68 % vastaajista on huolissaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyydestä.
Stigman vähentäminen, varhainen tunnistaminen ja hoitoon pääsyn sujuvoittaminen ovat tulevien vuosien tärkeimpiä tehtäviä. Tavoitteena on myös vahvistaa itsehoidon tukea ja nopeaa yhteyttä ammattilaiseen.
Hyvinvointisuunnitelman painopisteet vastaavat huoliin
Vuosien 2027–2030 hyvinvointisuunnitelmassa painottuvat:
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
Esteettömyys ja saavutettavuus
Terveelliset elintavat
Kulttuurihyvinvointi
Tiedolla johtaminen
Lisäksi väestöryhmäkohtaiset suunnitelmat varmistavat, että lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet ja vammaiset huomioidaan omine tarpeineen.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Digitalisaatio ja automaatio voivat helpottaa arkea, mutta ne eivät yksin ratkaise yksinäisyyttä, köyhyyttä tai mielenterveyden kuormitusta.
Siksi päätöksenteossa on tärkeää pitää katse kahdessa suunnassa yhtä aikaa:
Rakennetaan tehokkaampia ja sujuvampia palveluita.
Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Asukkaiden vastauksista näkyy, että arjen turva, saavutettavat palvelut ja yhteisöllisyys ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan.
Kuluneella viikolla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjesti asukasillat Pusulassa ja Siuntiossa. Illoissa käsiteltiin terveysasemapalveluihin suunniteltuja muutoksia ja annettiin tilaa asukkaiden kysymyksille ja huolille. Olin itse mukana Pusulan tilaisuudessa, jossa sali oli täynnä, aivan kuten kuuluukin, kun kyse on näin tärkeästä asiasta. Pusulan terveysasema on paikallisille asukkaille paljon enemmän kuin vain paikka, josta saa lääkäriajan. Se on tuttuja lääkäreitä ja hoitajia, sujuvaa palvelua ja huippuluokan asiakastyytyväisyyttä.
Pusulan terveysaseman asiakastyytyväisyysarvosana on ollut poikkeuksellisen korkea. Se on ollut asteikolla 1–10 jopa 9,5. Tällaista palautetta ei saa sattumalta. Kun lääkärit ja hoitajat tunnetaan nimeltä ja vastaanotolle uskaltaa tulla omana itsenään, syntyy palvelusta jotain arvokasta ja harvinaista: turvallisuuden tunne.
Hyvinvointialueen palvelustrategian mukaan Pusulan terveysasema säilyy, mutta sen palvelutaso muuttuu toimien niin sanottuna lähiterveysasemana, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkäri- ja hoitajapalvelut jatkuvat. Myöskään laboratoriopalvelujen osalta ei ole tietoa, että HUS olisi lopettamassa näytteenottoa Pusulassa, mikä on monelle tärkeä asia. Fysioterapiapalveluja on tähän asti saanut asemalta ja jatkossakin lähiterveysasemilla on mahdollista tarjota myös muita perustason palveluja, kuten sosiaalityötä.
Esitin itsekin tilaisuudessa useita kysymyksiä. Tiedustelin muun muassa sitä, että kaupungin virkajohto on esittänyt kaupunginhallitukselle, että hyvinvointialue pyrkisi luopumaan Pusulan terveysaseman kiinteistöstä. Lisäksi kaupungin virkahenkilö on julkisesti sanonut, että Pusulan terveysasema tullaan lakkauttamaan ja että hyvinvointialueen edustajat olisivat todenneet, että Pusulan asukkaat voivat jatkossa asioida Karkkilan terveysasemalla.
Tähän viitaten muistutin tilaisuudessa, että Pusulan terveysaseman palveluja käyttävät myös muiden alueiden asukkaat eikä Pusula sijaitse kovin lähellä mitään. Myös Nummella, jossa itse asun, on joka paikkaan pitkä matka. Paikalla ollut asukas Sammatista kertoi, että Sammatin terveysasema on erinomainen, mutta sen lakkautuksen toteutumisen jälkeen hän haluaa asioida nimenomaan Pusulassa, koska palvelun laatu on vastaavanlaista: lämmintä, tuttua ja toimivaa.
Vaikka viranhaltijat eivät voineet kommentoida kesken olevia neuvotteluja, vastaukset olivat asiallisia ja monelta osin myös toiveikkaita. Pusulan tilannetta monimutkaistaa sen historia: kun palvelu oli vielä kaupungin järjestämää, se ulkoistettiin Mehiläiselle. Tämän palveluntuottajan työhön ovat olleet tyytyväisiä sekä palvelun ostaja että käyttäjät, eikä syyttä.
Hyvinvointialueen tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman laajasti omana toimintana ja vähentää ostopalveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa nyt neuvotteluja eri tuottajien kanssa, kuitenkin tilaisuudessa kävi mielestäni ilmi, että erityisesti neuvotellaan Mehiläisen kanssa, sillä toiminta on erinomaista ja heille toimintatapa jo valmiina. Jatkuvuden kannalta toiveikkuutta herätti se, että tilaisuudessa kuultiin, että jos oma tuotanto vaatisi kalliiden vuokralääkärien käyttöä, saattaa ostopalvelu osoittautua edelleen kustannustehokkaimmaksi ja silloin yhteistyö Mehiläisen kanssa voi jatkua. Tärkeintä on, että palvelu säilyy Pusulassa.
Toin esille myös, että juuri pidetyssä aluevaltuuston seminaarissa hyvinvointialuejohtaja painotti asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Juuri sitä Pusulassa on jo toteutettu ja erinomaisesti. Valtuutettujen pienryhmätyöskentelyissä puolestaan nostettiin suurimmaksi haasteeksi hoidon saatavuus ja jatkuvuus. Näissä Pusula toimii esimerkkinä siitä, miten asiat voivat toimia hyvin, myös pienemmällä paikkakunnalla.
Asukkaiden huoli oli silminnähtävää. Pelkona oli, että palvelua heikennetään sillä perusteella, ettei muissakaan kunnissa ole näin hyvin. Tämä herätti ansaittua kritiikkiä: eikö meidän kaikkien tulisi pyrkiä siihen, että hyvä palvelu yleistyy, ei katoa?
Päivystyksen puuttuminen lähiterveysasemalta herätti myös kysymyksiä, mutta viranhaltija rauhoitteli, että pienissä tapaturmissa ja tilanteissa, joissa ei tarvita erikoisosaamista tai röntgeniä, voidaan edelleen hoitaa myös Pusulassa aikojen puitteissa. Lisäksi esiteltiin Lunna-palvelu ja muita tapoja olla yhteydessä terveysasemaan.
Yhteenvetona:
Pusulan terveysasema säilyy ja sen palvelut jatkuvat lähiterveysaseman tasolla.
Asiakastyytyväisyys on poikkeuksellisen korkea. Tämä on säilyttämisen ja arvostuksen arvoista.
Ulkoistettu palvelu ei ole ollut ongelma, päinvastoin.
Neuvotteluja jatketaan, mutta tavoitteena on kustannustehokkuus ja palvelun jatkuvuus.
Kaupungin esittämät puheet kiinteistöstä luopumisesta ja toiminnan lakkauttamisesta on otettava vakavasti. Ristiriita viestinnässä ei herätä luottamusta.
Pusula palvelee laajaa aluetta ja matkat vaihtoehtoisiin asemiin ovat pitkiä. Saavutettavuus on tärkeää.
Pusulan tilaisuus oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on kuunnella asukkaita ja pitää heidät mukana muutoksissa. Toivotaan, että myös jatkossa päätöksenteossa muistetaan, ettei hyvä palvelu ole itsestäänselvyys, vaan arvokas, vaalittava asia.
Tilaisuuden päätyttyä eräs osallistuja pysäytti minut ja kysyi, olisiko minulla hetki aikaa jutella. Tokihan on, senkin vuoksi osallistun näihin tilaisuuksiin. Hän kertoi äänestäneensä minua aluevaaleissa ja sanoi arvostavansa sitä, etten ole ehdolla joka vaaleissa, vaan keskityn niihin asioihin, joihin aidosti haluan vaikuttaa. Hänen mukaansa hän ei arvosta ”joka tuolilla istuvia”, vaan niitä, jotka keskittyvät olennaiseen.
Hän kertoi arvostavansa erityisesti sitä, että saan asioita aikaiseksi ja ajan tärkeitä asioita ja nosti esiin konkreettisen esimerkin: ”Sinä olit se, joka sai sen tien tehtyä”, hän totesi viitaten Oilaantien kevyen liikenteen väylään, joka oli aiemmin vaarallinen kävelijöille ja koulumatkalaisille. Tuntui tärkeältä kuulla, että sillä on ollut merkitystä.
Hän sanoi myös arvostavansa sitä, että olin niin nuori saadessani Tasavallan Presidentin myöntämän ansiomerkin. ”Sellaista ei kenelle tahansa myönnetä”, hän lisäsi. Olen todella kiitollinen saamastani palautteesta ja kiitin häntä lämpimästi hänen kauniista sanoistaan.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.
Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.
Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.
Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.
Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.
Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”
Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.
Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.
Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
Mieliala Kouluviihtyvyys
Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
Onko vanhemmilla sisäilmaoireita
Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.
Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:
onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?
Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:
Sisäympäristöongelmien syytekijät:
Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
Ympäristön meluisuus ja valaistus
Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys
Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että
”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten
Mineraalikuituihin
Muihin epäpuhtauksiin
Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
Lämpötilaan tai meluun
Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:
Mineraalikuitujen terveysvaikutukset
Halkaisijaltaan alle 3
μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen
hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika
elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne
todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen
syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut
syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon
perusteella luokiteltavissa.
Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)
TTL toteaa:
Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)
Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.
Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:
Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)
Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.
Valtuustokokouksessa eilen (17.4.2019) käsiteltiin mm Järnefeltin koulun uutta sijaintia, suunnitteluohjeita ja kaavamuutoksen laatimista. Asiakohtaa käsiteltiin suhteellisen kauan ja kiivailtakaan puheenvuoroilta ei vältytty.
Ennen kokouksen alkua kävivät luovuttamassa edustajat entisen Nummi-Pusulan alueen kylien yhteisen adressin kylien palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut noin 1700 henkilöä, tämän lisäksi alueen yhdistykset ja järjestöt ovat allekirjoittaneet omansa. Palvelujen tarve on suuri ja halu säilyttää viimeiset on selkeä.
Käytin ryhmäpuheenvuoroa tehdessäni hyväkseni hallussani olevia sisäilmatyöryhmän muistiota vuosilta 2010 alkaen. Nojasin koulun sisäilmaongelmahistoriaan. Sisäilmaraportteja, muistioita, sähköpostiviestiketjuja ja asiantuntijalausuntoja sekä kokousasian liitteitä, joita oli ihan kiitettävästi. Yleensä en mainosta asiaa, mielestäni on aika turha huomauttaa, että on lukenut kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joita meille on toimitettu, mutta nyt haluan alleviivata sitä. Olen siis lukenut aivan kaikki, mitä meille on toimitettu, en ainoastaan tiivistelmiä tai otsikoita.
Olen aiemmin arvostellut kaupungin toimia ankarasti sisäilma-asioiden hoidossa, eikä nytkään kyllä täysin puhtailla papereilla säästytä, mutta valtuustossa halusin kiittää toimia, joita sisäilmatyöryhmä on jo tehnyt ja halusin tuoda esiin sen, että sisäilmatyöryhmän työskentely on kehittynyt todella paljon tänä aikana, kun itse olen seurannut tilannetta.
Kun on aihetta kiitokseen, on se esitettävä. Olen arvostellut usein
kaupungin toimia ja toimimattomuutta, olen arvostellut hyvin paljon
sisäilmatyöryhmän työskentelyä, mutta sisäilmatyöryhmän historiaan
peilaten on aika kiittää. Tätä ei moni luottamusmies ymmärtänyt.
Tässä haluan tuoda myös esiin sen, että olin ensimmäisiä, jotka toivat julkisuuteen Lohjan vakavat sisäilmaongelmat, joista oli tiedetty vuosia, mutta joista ei puhuttu. Olen siis ollut kauan seuraamassa kaupungin toimia ja peilaan tämän päivän tilannetta historiaan. On hienoa, että sisäilma-asiat ovat saaneet muitakin tutkimaan asioita ja syventymään niihin ja että ongelma on saanut muitakin esiintuojia. Tästä syystä olin ajatellut, että minä voin keskittyä muihin asioihin. Eilisestä keskustelusta kävi hyvin ilmi se, että tämä on hyvin vaikea asia, edelleen, eikä viisasten kiveä ole.
Monessa puheenvuorossa todettiin, ettei rakennusta oltu tutkittu tarpeeksi, että pitäisi tutkia lisää. Toisten mukaan nykyisillä ilmanpuhdistimilla ja muilla apukeinoilla pärjätään hyvin pari vuotta, eli uuden koulun rakentamista voisi siirtää sen pari vuotta. Lapset voivat aivan hyvin olla kiinteistössä, jossa toiset kotiutuvat joka päivä nenäverenvuodon kanssa. Toisten mukaan hyvin pärjätään tiivistämällä ja vähän kunnostamalla. Pientä pintaremonttia. Kokousasiakirjoissa oli mukana koulun opettajien kannanotto, jossa opettajat ottavat kantaa siihen, onko lisälaitteet auttaneet sisäilman laatuun ja oireiluihin. (joissain puheenvoiroissa kysyttiin, onko oireilu helpottunut)
Toki oli myös puheenvuoroja uuden koulun rakentamisen puolesta. He
jakavat huoleni lasten ja nuorten terveydestä. Keskustelimme myös koulun
sijainnista. Alunperin lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli
päättänyt esittää koulua Källhagenin viereen, mutta hallituksessa
päädyttiin esittämään koulua nykyiselle tontilleen, vanhan viereen.
Keskustelimme ennen kokousta ryhmämme kesken aiheesta ja voimme
sijainnin kohdalla elää ratkaisun kanssa. Tärkeintä on saada lapsille
terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Ymmärrän talouden olevan tiukan, mutta en ymmärrä, että lasten terveyden kustannuksella pyritään säästämään. Järnefeltin koulussa sairastetaan, siellä oireillaan vakavastikin. Jokainen päivä on liikaa.
Ryhmäpuheenvuoro §3 Järnefeltin koulu
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä virtuaaliväki.
Ihan alkuun Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää Eero Soinion johtaman sisäilmatyöryhmän työskentelyä Järnefeltin koulun asiassa. Sisäilmatyöryhmä ansaitsee tämän kiitoksen. Sen toiminta on kehittynyt Eero Soinion puheenjohtajuuden aikana, parempaan suuntaan mitä se on ollut. Sen toiminta kehittyy ja paranee kokoajan ja he pyrkivät parhaaseen tulokseen. Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, riittää, että työryhmässä on sellainen, kuten myös työterveydenammattilainen ja työterveysympäristön ammattilainen. He eivät ohjaile eivätkä päätä, he tekevät suosituksensa faktojen perusteella. Keskustan valtuustoryhmä kiittää sisäilmatyöryhmää siitä työstä, mitä he ovat tehneet Järtsin kohdalla. Järtsin tilanne on seissyt vuosia ja nyt se ei enää ole kiinni sisäilmatyöryhmästä.
Ennenkuin aletaan taas päivittelemään tutkimusten vähyyttä ja toimien riittämättömyyttä, muistutan, että Järnefeltin koulua on tutkittu ja sitä on korjattu ja tiivistetty. Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Tuolloin kävi ilmi mm mineraalivillaongelma. Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Painotin sanoja voi aiheuttaa siksi, että raporteissa käytetään juuri sanoja voi aiheuttaa, saatta aiheuttaa, koska ihmiset reagoivat eri tavalla. Kaikki eivät sairastu tai oireile, mutta kaikki altistuvat.
Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on. ”ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole” .
Tutkimuksia on tehty 2010, 2011, 2015, 2017, 2018, että tutkittu on muidenkin kuin yhden tekijän toimesta. Tiivistetty on, korjailtu on, siivottu on. Ilmanvaihtoa on tehostettu vuosien varrella useaan otteeseen, 2010, 2011, 2015, 2018 ja nyt 2019, ongelmia ei ole löydetty ja tuolloin 2011 päätettiin, että jos vika ei löydy koulusta, on se varmaan auton maton alla. Tänä päivänä alkaa jälleen kuulumaan samanlaisia epäilyjä. Tosin nyt mennään pimeälle keskiajalle ja epäillään, että vika onkin korvien välissä. Pidetään lapsia luulosairaina ja ajatellaan, että lapset haluavat miellyttävän vanhempiaan, koska on kuultu, että vanhemmat miettivät koulun sairastuttavan lapset, niin tokihan murrosikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan ja rupeavat oireilemaan koulussa. Me Lohjalla sanomme ottavamme sisäilma-asiat vakavasti. Me sanomme tekevämme. Lohja sanoo, mutta puhe on halpaa. Lohjalla asenne on ottanut takapakkia ja pahasti. Ja jos meitä vertaa esimerkiksi Tuusulaan, jossa oikeasti otetaan sisäilma-asiat vakavasti ja lasten terveys vakavasti. Heillä tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ja jotta lasten koulupolku ei katkea vaikka sairastuminen johtuisikin sisäilmasta. Meillä Lohjalla kiistellään siitä, kuka on oikeassa ja oikeiden asetusten käyttämisestä, vaikka ne olisikin jäljessä tästä päivästä.
Oli, miten oli. Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan. Lohjan sisäilmatoimintamalli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Silti on alkanut kuulumaan epäilyjä siitä, että ongelmat ovatkin korvien välissä. Pistetäänpä pää pensaaseen.
Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.
Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta, käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia. Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta.
olen huolissani päätään nostavasta asenteesta lapset eivät ole kuluerä, he eivät ole diagnoosinumeroita, tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, jotka maksavat teidänkin tulevat eläkkeenne. Jos me sairastutamme heidät epävarmoilla päätöksillä, he altistuvat, he sairastuvat, he eivät maksa meidän eläkkeitämme, he tulevat olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, he eivät pysty olemaan työelämässä. koska me kiistelemme asumisterveyden hitaista asetuksista, kiistelemme kuka on oikeassa, kuvittelemme, että voi korjata, vaikka viime vuosina on Järnefeltin korjauksiin ja tutkimuksiin oli viime syksyyn mennessä mennyt 7,2 miljoonaa euroa asiakirjojen ja raporttien mukaan.
Keskustan valtuustoryhmä tukee esittelijän esitystä, mutta painottaa liikennesuunnitelman päivittämistä ja lasten turvallisen kulun parantamista.
Asiakohdassa äänestettiin muutamaan otteeseen. Ensin äänestettiin
siitä, pitäisikö vielä tehdä lisää tutkimuksia muutamaan otteeseen,
jotta sisäilmaongelmien aiheuttaja mahdollisesti löytyisi. Ymmärrän sen
hyvin, ongelman aiheuttaja tulisi olla selvillä. Mutta kun se ei nyt
ole, vuosien tutkimisesta huolimatta. Oireilijoiden määrä lisääntyy
kokoajan ja lapset ovat niissä tiloissa joka päivä. Toisten mielestä
viranhaltijat eivät ole tarjonneet tarpeeksi tietoa, jotta voisimme
tehdä päätöstä Järnefeltin koulun tilanteesta. Tämä on asia, josta olen
eri mieltä. Järtsistä on olemassa riittävästi luotettavaa tietoa, jotta
voimme todeta, että paras ja ainoa ratkaisu lasten ja nuorten hyväksi
on rakentaa uusi koulu. Totesin omassa puheenvuorossani, että ”vaaditaan
vain lisää tutkimuksia ja nojataan vain ei enää niin ajanmukaisiin
säädöksiin, vaaditaan lainmukaisia tutkimuksia, kiistellään kuka on
oikeassa, mutta tehdään se sitten, kun lapset ovat terveellisessä
oppimisympäristössä. Heidät tulee saada terveisiin tiloihin heti.”
Lopulta päätös oli:
Valtuusto päättää, että uuden Järnefeltin koulun suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:
1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.
2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.
3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.
4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.
5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.
6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.
7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana Tämä kohta Kokoomuksen lisäyksenä, hyväksyttiin äänestyksessä äänin 33-5 (kolme äänesti tyhjää)
Tarkoittaen sitä, että hanke voi viivästyä.
Nyt pitäisi Järnefeltin perheille kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista.
Sisäilmakeskustelu on saanut ikäviä sävyjä Lohjalla.
Puhutaan siitä, että lasten vointi ja terveys on tärkeintä, että lasten terveydellä ei saa leikkiä. Silti juuri niillä asioilla pelataan, juuri nyt. ”Niillä asioilla”. Lapsilla. Heidän terveydellään.
Sillä aikaa, kun mietitään ja kiistellään siitä, kuka on oikeassa, toimintatavoista, mitkä ovat oikeita tapoja toimia, kuka tekee, mitä tekee, miksi juuri se ”kuka” pitäisi tehdä, jne…on lapsi unohtunut. Lapset joutuvat olemaan sairaassa kiinteistöissä, altistumassa, sairastumassa.
Kiistellään siitä, onko lait ja säädökset ajanmukaisia. Kiistellään siitä, kuka tiesi jo, kuka ei tiedä (niin sitä ei ole). Taistellaan vaikutusvallasta. Oikeassa olemisesta.
Otettaessa puheeksi lasten altistumisen, että se tapahtuu nyt, ja sen, että meidän pitäisi ajatella lasten terveytta ensimmäisenä, saa aina vastauksen, kaikilta: ”kyllä, lasten terveydellä ei saa leikkiä, lasten terveys ensin” ja samaan hengenvetoon jatkuu kuitenkin se edeltävä keskustelu.
Kiistellään siitä, haluaako Lohja toimia oikein.
Lohjalla on hyvä, toimiva toimintamalli sisäilma-asioissa. Se tosin on vuodelta 2013, sitä voisi kyllä päivittää, mutta se on ollut aikaansa edellä. Kunpa sitä vielä toteutettaisi, aina, ja tehtäisi koulu- ja päiväkotimaailmaan omansa. Henkilökuntaa koulutettaisi, muistutettaisi toimintaohjeesta. Toteutettaisi sitä.
Olen huolissani myös siitä, että jopa päättäjiltä olen kuullut epäilyjä oireilujen aitoudesta. Puhutaan hysteriasta ja nosebo-vaikutuksesta.
Olen todella pahoillani tästä suunnasta, otetaan jättiharppaus suoraan takapajuiseen menneisyyteen. Luonnollisesti asioita pitää miettiä monelta kannalta ja nähdä kaikki vaihtoehdot, mutta se, että lasten kohdalla puhutaan siitä, että he alkavat oikeasti oireilemaan, koska kuvittelevat altistuvansa jollekin, minkä hän syystä tai toisesta mieltää pahaksi.
Sain väsyneen ja itkuinen viestin äidiltä, jonka lapsi on väsynyt. Joka ei enää jaksa mennä kouluun. Ei jaksa, koska pahoinvointi ajaa yli. Ei jaksa, koska tuntee kadottaneen itsensä. Ei jaksa, koska kivut loppupäivästä ovat liian musertavia. Oman tulevaisuuden ajatteleminen ei ole ajankohtaista. Ei jaksa ajatella, mitä haluaa isona. Hyvä, että jaksaa nousta sängystä. Ei jaksa, koska kukaan ei välitä.
On totta, että asiat tulee tehdä oikein.
Me emme tiedä kaikkea sisäilmasta tai sen ongelmista ja kuinka ratkoa niitä, siinä työssä olemme edelleen hukassa, mutta yhä useampi haluaa ratkoa niitä, yhä useampi opiskelee alaa, yhä useammalla alkaa olemaan rohkeutta tarttua asiaan.
Tällä hetkellä kuitenkin olemme ikävässä asemassa vielä, sillä olemme itse, lapsemme ja nuoremme koekaniineja.
Olemme ikävässä asemassa siinä, että lapsi ja nuori joutuessaan koekaniiniksi voi hänen tulevaisuutensa olla jo säädetty. Olemme säätäneet sen siinä mielessä, että hänen altistuessaan tai sairastuessaan sinetöimme sen, ettei hänellä ole niin suuria mahdollisuuksia kuin muilla opiskella, tehdä töitä, asua ihan missä vain.
Hänen vapautensa valita on supistunut siihen, mikä tila ei sairastuta häntä.
Ajattele tilannetta, jossa olet valitsemassa ammattiasi. Ensin joudut testaamaan opiskelupaikan, pystytkö olemaan siellä.
Jos pystytkin olemaan, pystytkö olemaan työpaikan tiloissa? Entä asunto?
Pystytkö kuvittelemaan itsesi hänen asemaansa? Tai ei tarvitse kuvitella itseäsi hänen asemaansa. Ajattele hänen loppuelämäänsä.
Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.
Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.
Järnefeltin koulu
Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.
Järnefeltin lähiliikuntapaikkaVirkby skolan
Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.
Källhagen
Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.
Urheilukentän viereinen tonttiUrheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.
Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.
Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.
Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata
Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.
Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.
Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.
Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.
Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:
käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.
Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:
– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon – pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista – puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät – kyseessä ei ole otsonointi – koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa). – puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.
Lotta Paakkunainen 