Perusteellinen selvitys tarvitaan ennen kouluverkon muutoksia

Pidin kaupunginvaltuuston 9.10.2024 kokouksessa puheenvuoron, jossa esitin, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti, ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti.

Vaikka vastauksessa on käsitelty joitakin koulujen lakkautuksiin liittyviä taloudellisia vaikutuksia, kuten koulukuljetusten kustannuksia ja joitakin säästöjä, vastaus ei silti anna täydellistä kuvaa aloitteen vaatimista asioista. Olennaisia kysymyksiä, kuten lakkautusten vaikutukset lasten hyvinvointiin, vetovoimaan tai kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen, on käsitelty vain osittain tai puutteellisesti. Samalla laskelmat koulukuljetusten ja tyhjille jäävien kiinteistöjen ylläpitokustannuksista puuttuvat tai ovat vaillinaisia.

Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä ilman laajempaa selvitystä kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Meidän on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen, ja että päätöksenteko perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon vaikutuksista – niin taloudellisista kuin sosiaalisistakin.

Siksi keskusta esittää, että aloite palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan takaisin valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta. Tämä on meidän vastuumme, jotta voimme tehdä oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja kaupunkimme kouluverkon tulevaisuudesta.

Tällaiset päätökset ovat merkittäviä, ja meidän on varmistettava, että ne tehdään huolella – lasten ja perheiden hyvinvointi edellä!

Puheenvuoroni alla tekstinä ja voit myös katsoa tästä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Aloitteessa pyydetyt selvitykset lähikoulujen lakkautusten vaikutuksista lasten, lapsiperheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin sekä taloudellisista vaikutuksista – kuten koulukuljetusten kustannuksista ja tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen ylläpitokuluista – eivät ole tulleet riittävästi ja kattavasti käsitellyiksi.

Vaikka vastaus tuo esiin joitakin koulujen lakkautusten vaikutuksia ja niihin liittyviä taloudellisia laskelmia, se ei vastaa kaikkiin aloitteessa esitettyihin kysymyksiin. Selvityksessä käsitellään muun muassa koulujen lakkautusten vaikutuksia lasten, perheiden ja alueiden hyvinvointiin sekä vetovoimaan, ja siinä on esitetty joitakin säästöjä sekä tarkasteltu koulukuljetusten ja muiden kulujen kehitystä. Lisäksi todetaan, että laajempi arviointi on vielä kesken, ja kaupungin tulisi tehdä lisää analyysia kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Aloitteessa pyydetty kokonaisvaltainen selvitys esimerkiksi lasten hyvinvoinnista on kuitenkin vielä puutteellinen, ja osaa lapsivaikutusten arvioinneista ei ole tehty tai ne on toissijaisia. Myöskään selkeitä laskelmia koulujen lakkautusten nettosäästöistä – erityisesti kun otetaan huomioon koulukuljetusten ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset – ei ole esitetty.

Perusteellinen selvitys näistä vaikutuksista on välttämätön ennen kuin voimme tehdä päätöksiä kouluverkon tulevaisuudesta. Esitämme siksi, että asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta.

Harmillisesti suurin osa kaupunginvaltuutetuista katsoo, ettei perusteellisia ja kattavia laskelmia tai muita vaikutusten arviointeja ole tarpeen tehdä.

Kirjoittajavieras Länsi-Uusimaa 24.8.2023: Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini toisen asteen kouluun kulkemisesta ja sen haasteista täällä pääkaupunkiseudun kupeessa.

Pidennetty oppivelvollisuus ei tuonut helpotusta kulkemiseen, saattaapi olla, että toisilla siitä tulee lisästressiä, toki vain hetkeksi. Asumme alueella, jossa joukkoliikenne on heikohkoa ja koulujen loma-aikoina on erittäin hankalaa kulkea mihinkään. Toisin sanoen ei välttämättä pääse ilman autoa mihinkään lähipalvelua lukuunottamatta (meillä ne lähipalvelut on neuvola, jota emme enää tarvitse, palvelukoti, jota emme vielä tarvitse sekä hautausmaa, noh), lähin kauppa on noin 6 kilometrin päässä. Oli miten oli. Kaksi nuortani on lukiossa toisella paikkakunnalla, yksi on aloittanut ammattikoulun ja yksi on vielä peruskoulussa.

Meillä on jo vuosia ollut haasteena, ettei ammattikoululaiset pääse ensimmäisenä oppiviikkonaan kouluun joukkoliikenteen avuin, vaan se apu eli kulku kouluun pitää itse keksiä. Tästä onkin nuoret itse keskustelleet, että heidän arvostuksensa tuntuu vähäiseltä. Miksi heidän kulkuaan ei tarvitse tukea ensimmäisellä viikolla?

Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

oisen asteen koulutuksista ammattiopistot aloittivat paikkakunnasta riippuen jo 2.–3.8. ja lukio aloitti peruskoulujen kanssa samaan aikaan, 10.8.

Tässä ei muuten mitään erikoista olisi eikä eriarvoistavaakaan, paitsi että esimerkiksi Lohjalla tämä tuo eriarvoisuutta ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Lohjalla joukkoliikenne maaseutu- ja taajama-alueilta keskustaan, jossa ammattikoulu ja lukio sijaitsevat, toteutuu vasta lukioiden ja peruskoulujen aloittaessa, eli viikon verran ammattikoululaiset saavat järjestää itse kyytinsä kouluun. Toisten vanhemmat pystyvät järjestämään työ- tai loma-aikojansa niin, että voivat kuljettaa opiskelijoitaan kouluun, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Moni toisen asteen opiskelija hakeutuu kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja yksi syy tähän on joukkoliikenne. Helsinkiin pääsee helpommin kuin oman kotikaupungin asiointikeskustaan.

Tämä viikon ero joukkoliikenteessä on ollut jo vuosia ongelmana, eikä pidennetty oppivelvollisuus tuonut muutosta asiaan. Erään ammattikoululaisen sanoin: eikö meillä ole mitään väliä?

Koulumatkakustannukset tulee hakea Kelalta. Kela korvaa matkat joko itsejärjestetystä (auto/mopo/tms.), joukkoliikenteestä ja niiden yhdistelmästä, mutta korvaukset itsejärjestetystä kyydistä ei korvaa tämän päivän kuluja. Pohdin myös kuntien vastuuta kyydeistä. Pidennetty oppivelvollisuus on kuntien vastuulla, mutta se, miten oman kunnan alueen toisen asteen kouluun pääsee, ei ole? Kokonaisuus ei siis tässäkään ole hallussa eikä pidennetty oppivelvollisuus järjestelmänä todellakaan valmis.

Usein kuulen myös sanottavan, että voihan se nuori muuttaa lähemmäksi koulua. On suhteellisen kohtuutonta myös ajatella muuttoa pois kotoa 15–16-vuotiaana, alaikäisenä ensimmäisenä vaihtoehtona joukkoliikenteen puutteellisuuden vuoksi toisen asteen opintojen alkaessa. Kyllä, toiset ovat kykeneväisiä siihen, mutta ei läheskään kaikki. Ja miksi lapselta pitäisi sellaista edes odottaa?

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja toisen asteen opiskelijoiden äiti.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6160839

Valtuustokokouksessa 19.4 ei kehitetty joukkoliikennettä ja lakkautettiin Ikkalan koulu

Kaupunginvaltuustokokouksessa 19.4.2023 sai jälleen todeta, että hallintosääntöä ei tunneta tai siitä ei välitetä, puhetta ei haluta kuulla, jos se ei tule oikealta taholta ja kohteliaisuus ja toisten arvostaminen on yliarvostettua.

Kokouksessa käytiin paljon keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä ja sen aikana kävi ilmi, että toiset pitävät itseään tärkeämpinä kuin toisia, se tuodaan myös puheenvuoroissa hyvin esiin. On harmillista, että unohdetaan, että kaikki valtuutetut ovat samanarvoisella mandaatilla kuntalaisia edustamassa ja heidän puolestaan luottamustoimessa.

Joukkoliikennetyöryhmä sai hyvin valmistellun työnsä päätökseen lähes vuosi sitten ja sen jälkeen ollut avoimesti kaikkien valtuutettujen sekä kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa ja käytössä.
Selvityksessä esitetään, että Lohja lisäisi huomattavasti joukkoliikennettä eri puolille laajaa kuntaa. Ehdotetut vuorot ja vuorovälit ovat esityksessä nähtävillä.
Työryhmän esitys, jonka päättävä lautakunta ja viranhaltijat yksimielisesti näkivät parhaaksi ratkaisuksi, perustuu yhteistyöhön vastuuorganisaatio ELYn sekä naapurikuntiemme, Vihti, Karkkila, Inkoo, kanssa.
Joukkoliikenne ja sen kehittäminen on ollut ensisijainen kehityskohde kaikissa aluetoimikuntien ja kuntalaisten vastauksissa kaupungin kyselyissä sekä kyläsuunnitelmissa.

Kuntalaiset halusivat parempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä!
On jännä juttu, miten hallitus ja valtuusto tyrmäsi omien, itse työryhmään nimittämiensä edustajien näkemyksen, sillä työryhmässä ja päättäneessä lautakunnassa on edustus eri puolueissa. Eikö puolueet kuitenkaan tuekaan omia valintojaan?

Hallituksen kokouksessa kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät ihan ikioman vastaesityksen, johon eivät olleet kysyneet mielipidettä tai tukea alan asiantuntijoilta. Elyn edustaja kuullessaan esityksestä totesi kylmiltään heti, ettei ole edes varma pystyykö lainkaan toteuttamaan tuollaista.

Varmaan ELYn edustajan kommentin vuoksi valtuustoon tuotiin vähän erilainen esitys, joka kuitenkin on vieläkin ilman asiantuntemusta tehty.
Tämä hallintosäännön vastainen, kuntalaisille kallis, todennäköisesti toteutumiskelvoton esitys voitti äänestyksessä.


Meillä on Lohjalla päättäjiä, jotka ovat täysin erkaantuneet arjesta.

Ikävää oli huomata, että on oikeasti todellisuutta se, että kokousmateriaaleihin ei ole tutustuttu ja sen kuuli todella monesta puheenvuorosta.

Päivi Alanne kävi pitämässä meiltä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron joukkoliikenteen tasavertaisen kehittämisen puolesta, ikävä kyllä enemmistö valtuustosta oli sitä mieltä, että hallintosäännön vastainen ja epätasa-arvoinen päätös on ihan hyvä. Ryhmämme jätti tästä eriävän mielipiteen vihreiden valtuustoryhmän kanssa.

Ikkalan koulun lakkautuspykälässä kävin minä pitämässä ryhmämme puheenvuoron.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat  

Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa, edelleen. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa.  Ikkalassa on muuten työpaikkojen määrä kasvanut, asukkaat ovat aktiivisia ja kylä eloisa, vielä.

Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin. 

Marraskuussa 2022 julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksista ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän, eikä henkilöstöllä ole usein siihen osaamista. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että määritelmät oppilaan edusta voivat olla hyvin erilaisia ja keskenään päinvastaisiakin tilanteesta riippuen. 

Kouluverkkomuutoksilla voi Karvin arvioinnin tulosten mukaan osaltaan olla kuntiin negatiivisia elinvoimavaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvä lähtömuutto, heikko työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä koulutusmenojen odotettua heikompi kehitys. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on jo valmiiksi haastava. Lakkautukset kohdistuvatkin usein alueille, joiden kehitys on jo ennen lakkautusta heikompaa. Kouluverkkomuutokset eivät vaikuta siis ratkaisevan elinvoiman tilaa, vaan pahimmillaan heikentävät sitä entisestään.

Arvioinnissa nostetaan myös esiin, että lakkautukset vaikuttavat lannistavasti nuorten perheiden muuttohalukkuuteen.

Aikavälillä 2011–2018 suljettiin 518 koulua Suomessa, joista kuusikymmentäkuusi prosenttia sijaitsi maaseudulla. Koululakkautuksia tehneet kunnat menettivät maaseutualueilla enemmän väkimäärästään verrattuna kuntiin, joissa ei ollut koululakkautuksia. 

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan, Karstun, Nummenkylän, Pullin, Rauhalan ja Maksjoen koulut ja nyt on jälleen kerran Ikkalan koulun vuoro. Tätä on jatkunut vuodesta 2015.  

Ikkalan kuulemisista ei ollut muistioita hallituksen kokoukseen, mutta tänne valtuustoon ne ovat löytyneet. Läsnäololistat puuttuivat kuulemisista, kaikki halukkaat eivät pystyneet osallistumaan kuulemisiin, itse esimerkiksi yritin etänä päästä tilaisuuteen, mutta linkki ei toiminut. 

Koulujen lakkautuksissa on se jännä puoli myös, että se ei vaikuta ainoastaan lakkautettavaan kouluun, vaan myös vastaanottavaan sekä muihin alueen lähikouluihin sekä asukkaisiin, kauppoihin, posteihin, yms yrityksiin.  

Se, että Ikkalan koulun oppilaat siirtyvät mahdollisesti Karkkilaan, vaikuttaa myös taloudellisesti kaupunkiimme kotikuntamaksujen siirtyessä oppilaiden mukana. Oppilaiden siirtyminen Karkkilaan saattaa vaikuttaa myös Nummen yhtenäiskouluun ja Sammatin kouluun.  

Keskustan valtuustoryhmä on vuosia todennut, että Lohjalla tulisi olla monimuotoinen kouluverkko, jossa on sekä isoja että pieniä lähikouluja. Kaikille oppijoille ei iso koulu sovi, eikä kaikille oppijoille sovi pieni koulu. 

Kaupungissamme on pitkään ollut ongelma siinä, että puhutaan isosta kuvasta, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä, tai osata katsoa. 

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata pohjaesitystä. 

Äänestin Hannele Maittilan uudelleenvalmisteluesityksen puolesta, se hävittiin. Kävin myös kannattamassa Ana Maria Gutierrez Soraisen tekemää vastaesitystä, että koulua ei lakkauteta. Sekin hävittiin.

Joukkoliikennepykälässä moni kävi puhumassa taloudenpidosta ja huonosta taloudesta, sillä puolustellen sitä, että joukkoliikenteeseen sijoittaminen nyt kaataa Lohjan talouden. Talouspykälässä ei kukaan puhunut mitään taloudesta. Ei kukaan.

Viimeisiä päiviä kampanjoinnissa – vauhti tuntuu jo jaloissa

Presidentti Niinistö sanoi puheessaan eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä, ettei yksin, kaksin, tuskin kolmisinkaan muodosteta tarvittavaa, vahvaa hallitusta. Haluan lisätä tähän, että kukaan ei pärjää yksin, tai tee menestystään yksin.

Kampanjointi on hektistä, välillä raskasta, toisinaan yksinäistä, toisinaan yhdessä porukalla iloista tekemistä. Kampanjointi on myös taloudellisesti vaativaa. Pelkkä ehdokasmaksu voi olla hyvinkin korkea. Olen nyt tilanteessa, joka on minulle vaikea ja vieras. Olen siinä mielessä kai aivan tyypillinen suomalainen, että teen yksin, pärjään yksin, enkä pyydä apua. En. Kuulostaako tutulta?

Pystyisitkö sinä tukemaan pyrkiessäni meille töihin Eduskuntaan?

Kampanjaa voi tukea taloudellisesti:

Lotta Paakkunaisen vaalitili

FI90 5780 3820 2024 70

Ehdokkailla on hyvin erilaiset lähtökohdat kampanjan käymiseen ja tekemiseen. Toiset ovat lomalla työstään, toisilla on hurjia summia takanaan ja toisilla nimeä entuudestaan.

Itse en pysty ottamaan lomaa, jotta täysipäiväisesti voisi kampanjoida, vaan lyhyillä yöunilla mennään. Toisaalta se on hyvää treeniä eduskuntatyötä varten, jospa sinne asti pääsisi.

Kampanjoidessani joka tasolla olen täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolella, silti olen oppinut hyvin paljon niin itsestäni kuin

Olen oppinut paljon kanssaehdokkailta, ihaillen kampanjointitaitoja, asiaosaamista ja jaksamista. Olen oppinut hyvin paljon myös toreilla ja tapahtumissa tapaamiltani ihmisiltä. Jokaisesta opista olen kiitollinen.

Olen kiitollinen kaikista viesteistä, kannustavista puheluista ja keskusteluista joita olen saanut nyt kampanjoinnin aikana.

Ehdin vielä kiertämäänkin, tule mukaan!

  • Perjantaina tupaillassa Hyvinkäällä
  • lauantaina vaalitorilla Lohjalla, Kirkkonummella sekä Espoossa

Lämmin kiitos sinulle, nähdään ja kohdataan!

Lotta

Lotasta sanottua

Eduskuntavaalikampanjakuulumisia

Tilaa eduskuntavaalikampanjan uutiskirje: http://eepurl.com/igDnxD

Vielä on kampanja-aikaa jäljellä!

Ehdolla eduskuntaan – 387 – https://mailchi.mp/09bbded5ef2f/ehdolla-eduskuntaan-13519528 Pienikin apu on nyt tarpeen ja siinä juuri sinä voit auttaa. Helpoin ja nopein apu on seurata somekanaviani, kutsua kavereita tykkäämään ja seuraamaan, tykätä julkaisuista ja jakaa niitä eteenpäin sekä perinteisesti tukea taloudellisesti:

Lotta Paakkunaisen vaalitili

FI90 5780 3820 2024 70

Tule kannustamaan!

Olen vaalipaneelissa:

Suomen kylät ry:n vaalipaneeli keskiviikkona 22.3 klo 18 Vihtijärven koululla, kouluntie 23,03790 Vihtijärvi

Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vaalipaneeli 23.3 klo 18 Lohja Spa, Ylhäntie 1, 09120 Karjalohja

Olen keskustelemassa neuronkirjon lasten koulunkäynnistä ja perheiden jaksamisesta maanantaina 27.3. Tule mukaan!

Tilaa eduskuntavaalikampanjani uutiskirje: http://eepurl.com/igDnxD

Videoita teemoistani:

Lastensuojelu, neurovähemmistöt

Ikäääntyneiden hyvinvointi:

Omaishoitajien hyvinvointi: