Sen suurin anti oli, että ennakoivasti ikääntyvän väestön terveyteen, riittävään ravitsemukseen, säännölliseen liikuntaan, merkityksellisyyden kokemiseen ja riittävään uneen vaikuttamalla voidaan saada lisää terveitä elinvuosia, merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää terveydenhuollon kuormitusta.
Tämän lisäksi on tärkeää huolehtia resursseista hoivassa ja terveydenhuollossa uusilla hyvinvointialueilla sekä varmistaa koulutus kaikille ikäihmisiä työssään kohtaaville terveydenhuollon ja hoivan ammattilaisille, ml. kotihoidon ja suunterveyden ammattilaiset.
Ikäihmiset tarvitsevat säännöllisiä terveystarkastuksia sisältäen punnituksen ja ali/virheravitsemuksen seulonnan sekä tarvittaessa niihin nopeasti puuttumisen.
Näiden tarkastusten tulisi johtaa siihen, että jokaisella on yhtäläinen oikeus terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta. Tällöin myös monien sairauksien riskitekijöihin voidaan puuttua varhemmin ja jos oireita ilmenee, voidaan sairaus, esim. etenevät muistisairaudet kuten Alzheimerin tauti tai tyypin 2 diabetes, myös diagnosoida aikaisemmin, jolloin niiden etenemistä voidaan hidastaa tai niihin liittyviä muita sairauksia ehkäistä.
Ali/virheravitsemus on merkityksellinen ikäihmiselle monin tavoin altistaen kaatumisille, infektioille, haurastumiselle ja luunmurtumille sekä heikommalle toipumiselle lisäten samalla mm. sairaalahoitopäivien ja terveydenhuollon käytön määrää ja lääkitysten tarvetta.
Esimerkiksi iäkkäiden vajaaravitsemukseen käytettäville täydennysravintojuomille tulisi olla saatavilla laajempi KELA-korvattavuus ja jatkuvat lääkitykset tulisi tarkistaa säännöllisesti. Liikunnan harrastaminen yhdessä energia- ja proteiinipitoiseen ravinnon kanssa tukee lihaskuntoa ja siten itsenäistä elämää omassa kodissa. Tällä on valtava merkitys henkilön elämänlaadulle, mutta myös yhteiskunnalle.
Näistä tärkeistä asioista on puhuttu Suomessa liian pitkään. Nyt on aika toimia, jotta tilanne muuttuu. Toivottavasti emme enää 10 vuoden jälkeen edelleen keskustele aliravituista ja ylilääkityistä ikäihmisistä.
Lotta Paakkunainen Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (kesk.)
Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko (kok.)
Hanna-Leena Mattila Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (kesk.)
Ehdolla eduskuntaan – 387 – https://mailchi.mp/09bbded5ef2f/ehdolla-eduskuntaan-13519528 Pienikin apu on nyt tarpeen ja siinä juuri sinä voit auttaa. Helpoin ja nopein apu on seurata somekanaviani, kutsua kavereita tykkäämään ja seuraamaan, tykätä julkaisuista ja jakaa niitä eteenpäin sekä perinteisesti tukea taloudellisesti:
Lotta Paakkunaisen vaalitili
FI90 5780 3820 2024 70
Tule kannustamaan!
Olen vaalipaneelissa:
Suomen kylät ry:n vaalipaneeli keskiviikkona 22.3 klo 18 Vihtijärven koululla, kouluntie 23,03790 Vihtijärvi
Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vaalipaneeli 23.3 klo 18 Lohja Spa, Ylhäntie 1, 09120 Karjalohja
Olen keskustelemassa neuronkirjon lasten koulunkäynnistä ja perheiden jaksamisesta maanantaina 27.3. Tule mukaan!
Tein valtuustoryhmäni puolesta aloitteen kouluvalmentajien palkkaamisesta Lohjan peruskouluihin. Sanatarkasti aloite kuuluu: Selvitetään kouluvalmentajien palkkaaminen Lohjan peruskouluihin, sillä asioista tulee tehdä ensin selvitys ja vaikka asia olisi kuinka tärkeä ja hyvä, asian tärkeys voi selvitä paremmin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, oli kyseessä mikä tahansa asia.
Minulta kysyttiin ennen valtuustokokousta, mikä on kouluvalmentaja.
Kouluvalmentajan kanssa etsitään keinoja lapsen tai nuoren arjen helpottamiseksi. Siinä missä perinteiset koulun tukimuodot ovat rajoittuneet kouluajalle, kouluvalmentaja on kokonaisvaltaisena tukena sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kouluvalmentaja on tehtävänä vielä toistaiseksi melko uusi. Eri kunnissa ja kaupungeissa vastaavanlaista toimintaa on eri nimikkeiden alla. Kouluvalmentajaa vastaavia tehtäviä on ainakin Helsingissä ja useissa kunnissa Pohjanmaalla. Kouluvalmentaja tukee lapsen tai nuoren oppimista, koulunkäyntiä, kasvua ja kehitystä sekä kuuntelee murheita ja on läsnä. Joustava työaika mahdollistaa työskentelyn myös oppilaan vapaa-ajalla.
Esimerkiksi Lapualla ja Helsingissä on kouluissa kouluvalmentajia ja tulokset ovat olleet erinomaisia.
Aloitteeni:
Selvitetään kouluvalmentajien palkkaaminen Lohjan peruskouluihin
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjan kaupunki selvittää kouluvalmentajien palkkaamista Lohjan peruskouluihin.
Kouluvalmentaja työskentelee koulussa lasten ja nuorten kanssa. Työskentelyote on positiivinen, ratkaisukeskeinen sekä muutosjohtoinen. Kouluvalmentaja toimii myös koulun kasvatusammattilaisten sekä huoltajien apuna konsultoiden ja tuoden yhdessä toimien ratkaisumalleja mm. haastavaan käytökseen, koulunkäynnin pulmiin ja motivaatio-ongelmiin. Kouluvalmentaja toimii myös työparina kasvatusohjaajan sekä opettajien kanssa pitäen oppilaille mm. hyvinvointitaitotunteja sekä ryhmäyttämistä ja ilmiötyöskentelyä tarpeista nousevista aiheista. Kouluvalmentaja pitää oppilaille lisäksi sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintaa ja tukikeskusteluja. Kouluvalmentaja työnkuvaa on kokeiltu useissa Helsingin peruskouluissa vuodesta 2019 lähtien ja tulokset ovat olleet erinomaiset. Kouluissa, joissa kouluvalmentaja on työskennellyt, oppilaiden poissaolot vähenivät etenkin 7.-9.-luokkalaisilla ja Wilma-merkinnät paranivat kaikilla. Negatiivisten Wilma-merkintöjen osuus kaikista merkinnöistä laski kolmanneksesta viidennekseen niissä ala- ja yläkouluissa, joissa kouluvalmentaja työskenteli.
Kouluvalmentajan tehtävää määritellessä on huomioitu koulukuraattorin ja -psykologin toimenkuvat. Nämä kaikki täydentävät osaamisellaan ja toiminnallaan koulun hyvää arkea.
Lohjalla 15.3.2023
Keskustan valtuustoryhmän puolesta
Lotta Paakkunainen
Aloitteen allekirjoittivat myös:
Ana Maria Gutiérrez Sorainen (ML), Laura Skaffari (vihr.), Birgit Aittakumpu (vas.), Anna Mustalahti (vihr.), Jani Méling (vihr.), Hannele Maittila (ML), Satu Nybäck (sd.), Anna-Maija Kallio (vihr.), Heli Kurimo (vihr.), Risto Murto (vihr.) ja Karitta Laitinen (ML).
Joukossa on syrjään jääneitä nuoria. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä.
Meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka kieltäytyvät koulusta eri syistä. On koulukiusaamista, on vakavaa kouluahdistusta eri syistä, on neuropsykiatrisia haasteita, on tunnistamattomia neuropsykiatrisia haasteita.
Laavu Koulu tarjoaa huoltajalle ratkaisuja lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Oletpa sitten ulkomailla asuva tai Suomessa oleva kotioppija, löytyy Laavusta ratkaisu opintojen etenemiseen.
Ilmoittautumiseen tarvitsee ”vain” vajaa 2000 euroa.
Opetushallitus ja perusopetuslaki lähtevät koulun näkökulmasta, ei lapsen: Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa
Perusopetuslaissa 18 §:ssä Erityiset opetusjärjestelyt sanotaan: ”Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: …. 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä”
Toisissa kouluissa mahdollistetaan esimerkiksi vakavaa kouluahdistusta kärsivän, erilaisista neuropsykiatrisia haasteita omaavan oppilaan koulunkäynnin etänä ja erityisin järjestelyin, mutta se ei ole itsestään selvänä käytäntönä ja toiset huoltajat joutuvat taistelemaan saadakseen lapselle etäkoulua tai erityisiä järjestelyjä. Toiset lapset otetaan huostaan, vaikka perheen arkea ja erityisesti lasta helpottaisi etäkoulu ja joustava opetus.
Koululaitoksemme nykymuodossaan ei tue kaikkia oppijoita.
Koulupudokkuus, koulukieltäytyminen ja kouluahdistus on todellisuutta, johon meidän tulee herätä, johon meidän tulee löytää työvälineitä ja helpottaa perheiden ja lasten arkea. Vain sillä tavalla meidän yhteiskuntamme tulee kestämään ja vain sillä tavalla perheet, lapset ja nuoret pysyvät toimivina yhteisömme ja yhteiskunnan jäseninä.
Länsi-Uusimaa julkaisi mielipidekirjoitukseni aiheesta 3.3.2023:
Vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa taakse, pohtia mitä oppeja päättynyt vuosi toi mukanaan.
Vuosi 2022 oli poliittisesti aktiivinen ja todella kiireinen. Minut valittiin kunnallisjärjestön johtoon ja olin kiitollinen luottamuksesta. Tiesin, että helppoa ei tule olemaan, mutta uskoin yhteiseen tekemiseen.
Tein elokuussa 2021 valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Tammikuun 2022 valtuustokokouksessa se saatettiin loppuun merkittävillä toimenpiteillä. Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.
Vajaaravitsemusaloitteeni on vienyt minut myös puhumaan kansallisessa tilaisuudessa. Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä. https://lottapaakkunainen.com/2022/12/10/lohjan-ikaantyneiden-vajaaravitsemusaloite-esilla-kansallisesti/
Aluevaalit
Vuoden alussa käytiin historialliset aluevaalit ja äänimääräni riitti ensimmäiselle varavaltuutetun sijalle. Paikkaneuvotteluissa keskusta sai kaksi lautakuntapaikkaa, toinen tarkastuslautakuntaan ja toinen tulevaisuus- ja kehittämislautakuntaan, johon minä sain luottamuspaikan. Aluevaltuustoryhmässämme toimin sihteerinä ja varavaltuutettuna olen aluevaltuustokokouksissa ollut todella monessa mukana varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä.
Olen ottanut vuoden aikana kantaa moneen asiaan, kuten kiusaamiseen ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilaan. Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa.
Venäjän raaka ja laiton hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut suuresti meihin kaikkiin. Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja kuinka puhua sotatilanteesta lasten kanssa.
Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja vuoden aikana käydyissä kokouksissa oli hyvin mielenkiintoisia asioita ja keskustelu on yleensä kovin vilkasta.
Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille järjestettiin 11.3 ja voi että mikä tilaisuus se olikaan!
Tilaisuuden idea lähti Mäntynummen yhtenäiskoululta, apulaisrehtorin, biologian ja maantiedon lehtorin sekä oppilaskunnan ideariihestä. Koulun oli tarkoitus järjestää oppilailleen ilmastoseminaari, mutta he joutuivat ikävä kyllä perumaan tilaisuuden.
Oppilaskunta oli tehnyt paljon töitä tilaisuuden hyväksi ja olivat järjestäneet jo upeat asiantuntijat luennoimaan ja olisi ollut todella harmi, jos se kaikki upea työ olisi mennyt hukkaan. Olin ajatellut, että oma panokseni olisi ollut vain upean idean siirtäminen kaupungin haltuun, mutta pääsin mukaan juontamaan ja sainpa pari kysymystäkin esittää.
Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös. Kuulun puoluevaltuuston yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin ja valiokunnassa käsittelimme keskustan sosiaali ja terveyslinjausta siihen valitun työryhmän työn perusteella. Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa.
Toki vuosi kaiken politiikan keskellä on ollut myös teinien ja lasten kasvukipuja, irtautumisia, erittäin voimakkaitakin irtautumisia, joissa oma vanhemmuus on ollut puntarissa ja koetuksella kovastikin. Välillä tuntuu, että kukaan ei kuule, mistään ei saa tukea, kukaan ei ymmärrä, mitä tukea tarvitaan ja lähetteet hylätään näkemättä lasta, lausuen aivan käsittämättömiä korulauseita, joilla piilotetaan se, että resurssit eivät riitä auttamaan kaikkia, että ennaltaehkäisyyn ei pystytä panostamaan. Oma venyminen on tuolloin kovimmillaan ja itsekin erityistarpeisena on toisinaan hankalaa ymmärtää ja toimia sen mukaan.
Vuoden aikana tapahtuneista muutoksista, luottamustehtävien määrästä ja siitä syystä, että halusin perheellenkin jäävän aikaa, päätin luopua kunnallisjärjestön puheenjohtajuudesta. Kun vastaanotan tehtävän, haluan tehdä sen kunnolla ja syventyä. Koin, että kunnallisjärjestö ansaitsee puheenjohtajan, joka pystyy keskittymään tehtävään kunnolla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Ferin. Uskon hänen ottavan tehtävän haltuun ja tuovan uutta virtaa kunnallisjärjestöön.
Syksyn kova vauhti toi joulun ja vuodenvaihteen nopeasti eteen, ihan huomaamatta jälleen. Joulu oli rauhaisa, ihanan lämminhenkinen ja ilon täyteinen. Toki yksi lapsista oli hyvin tunteellinen lahjojen avaamisen jälkeen, ei pettymyksestä, vaan siksi, että joutuu odottamaan taas vuoden jännitystä, pakettien avaamista ja joulukuusen koristelua.
Vuodenvaihde tuo minulla myös surun pintaan, sillä esikoiseni menehtyi 1.1.2001. Siitä siis on jo aikaa, mutta suru ei väisty. Se muuttuu, mutta ei poistu.
Pyryn menehdyttyä suru oli fyysistä kipua ja sanonta tyhjästä sylistä oli todellinen. Tyhjä syli ei ole vain sanonta, vaan sekin tuntuu fyysisenä kipuna ja sylissä olevan vauvan painon puutteena. Sen tosissaan tuntee. Ja se murskaa alleen.
Vuodenvaihde tuo nykyään myös tyhjyyttä, sillä vuodenvaihtuessa soitin aina isälleni ensimmäisenä uuden vuoden toivotukset, nyt oli kuudes vuodenvaihde, kun sitä en voinut tehdä.
Vaikka vuodenvaihde nostaa aina hieman surumielisyyttä omassa sydämessäni, pitää kuitenkin ilo, rakkaus ja myönteisyys pintansa ja nousee päällimmäiseksi. Minulla on neljä upeaa, eläväistä sähikäistä ihmistainta, joiden puolesta teen kaikkeni.
Joten vuosi 2023, anna tulla vaan! Olen suhteellisen valmis.
Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Tämä käy ilmi kesällä julkaistussa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportissa.
THL:n tilastojen mukaan yliannostukseen kuoli viime vuonna 206 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiasta. Tilaston ulkopuolelle jäävät huumeiden aiheuttamiin sairauksiin menehtyneet sekä vaikutuksen alaisena tapahtuneet onnettomuudet ja väkivaltaiset kuolemat.
Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on tunnustaa elävämme yhteiskunnassa, jossa yksinpärjääminen on hyve, jossa häpeä ja syyllisyys ovat vahvasti läsnä päihteitä käyttävien ihmisten sekä heidän läheistensä elämässä. Tärkeää on huomioida kuinka puhumme toisistamme, kuinka puhumme päihdeongelmaisista. Usein myös lukee ja kuulee kommentointia, jossa syyllistetään päihdeongelmaista: ”olisit kieltäytynyt”, ”ei kenenkään ole pakko ottaa sitä ensimmäistä”, ja niin edelleen, Unohdetaan, että päihdeongelmainen on aina jonkun lapsi, unohdetaan, että päihdeongelmainen voi olla jonkun sisar, serkku, isä tai äiti.
Yllämainitut seikat ovat usein myös este hoitoon hakeutumiselle.
Alexis Goosdeelin, EMCDDAn (Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus) johtajan mukaan vuoden 2022 huumeisiin liittyvien suuntauksien analyysistä erottuva viesti voidaan tiivistää ”kaikkialla, kaikkea, kaikille”.
Itse näkisin tärkeänä edistysaskeleena ja välttämättömänä päätöksenä sen, että opetussuunnitelmaan lisätään päihdekasvatusta myös alakouluikäisille. Kahdeksannella luokalla keskustelu on liian myöhään, jos siitä ei ole jo aiemmin puhuttu.
Silmien sulkeminen, moralisointi eikä pään pensaaseen laittaminen ole ratkaisu. Ongelma ei katoa, vaikka yrittää olla näkemättä.
Samoin näkisin, että neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä keinoista ja tärkeä osuus päihdepolitiikan kehittämisessä.
Tyttöjen alidiagnosointi ja ahdh:n osuus päihdepoleilla
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD ei katso sukupuolta, mutta ympäröivä yhteiskunta katsoo. Oireenkuvassa on eroja sukupuolten välillä, ja poikien ADHD diagnosoidaan noin kolme kertaa yleisemmin kuin tyttöjen. ADHD-ihmisillä on muuhun väestöön nähden usein enemmän päihdeongelmia, keskeytyneitä koulutuksia ja haastavia ihmissuhteita. Niistä seuraa häpeää. Kun saa selityksen omalle käytökselleen ja sille, miksi asiat ovat niin vaikeita, häpeä saattaa hellittää ja armollisuus nostaa päätään. Myös tarkkaavaisuushäiriön kylkiäisenä tulleet masennus-, uupumus- ja ahdistuneisuusoireet voidaan oikean diagnoosin avulla vihdoin saada kuriin.
Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD voi hoitamattomana suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Päihdehäiriöisistä se todetaan noin neljäsosalla. Aikuisilla ADHD-potilailla muu psykiatrinen sairastavuus on lisäksi yleistä, ja se voi vaikeuttaa diagnosointia.
Vuonna 2018 kansainvälinen asiantuntijaryhmä julkaisi konsensuslausuman, joka perustui kattavaan tutkimusnäyttöön 212 julkaisusta. Sen mukaan ADHD tulee seuloa kaikilta potilailta, joilla on päihderiippuvuus, ja diagnostiset tutkimukset on tarvittaessa käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti. (Lääkärilehti 2021)
Me pystymme vähentämään päihteiden käyttöä. Me pystymme auttamaan lapsia ja nuoria. Me pystymme tukemaan neurovähemmistön nuoria ja lapsia. Meillä on tutkimustieto, meillä on ratkaisut.
Lotta Paakkunainen 