Tein valtuustoryhmäni puolesta aloitteen kouluvalmentajien palkkaamisesta Lohjan peruskouluihin. Sanatarkasti aloite kuuluu: Selvitetään kouluvalmentajien palkkaaminen Lohjan peruskouluihin, sillä asioista tulee tehdä ensin selvitys ja vaikka asia olisi kuinka tärkeä ja hyvä, asian tärkeys voi selvitä paremmin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, oli kyseessä mikä tahansa asia.
Minulta kysyttiin ennen valtuustokokousta, mikä on kouluvalmentaja.
Kouluvalmentajan kanssa etsitään keinoja lapsen tai nuoren arjen helpottamiseksi. Siinä missä perinteiset koulun tukimuodot ovat rajoittuneet kouluajalle, kouluvalmentaja on kokonaisvaltaisena tukena sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kouluvalmentaja on tehtävänä vielä toistaiseksi melko uusi. Eri kunnissa ja kaupungeissa vastaavanlaista toimintaa on eri nimikkeiden alla. Kouluvalmentajaa vastaavia tehtäviä on ainakin Helsingissä ja useissa kunnissa Pohjanmaalla. Kouluvalmentaja tukee lapsen tai nuoren oppimista, koulunkäyntiä, kasvua ja kehitystä sekä kuuntelee murheita ja on läsnä. Joustava työaika mahdollistaa työskentelyn myös oppilaan vapaa-ajalla.
Esimerkiksi Lapualla ja Helsingissä on kouluissa kouluvalmentajia ja tulokset ovat olleet erinomaisia.
Aloitteeni:
Selvitetään kouluvalmentajien palkkaaminen Lohjan peruskouluihin
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjan kaupunki selvittää kouluvalmentajien palkkaamista Lohjan peruskouluihin.
Kouluvalmentaja työskentelee koulussa lasten ja nuorten kanssa. Työskentelyote on positiivinen, ratkaisukeskeinen sekä muutosjohtoinen. Kouluvalmentaja toimii myös koulun kasvatusammattilaisten sekä huoltajien apuna konsultoiden ja tuoden yhdessä toimien ratkaisumalleja mm. haastavaan käytökseen, koulunkäynnin pulmiin ja motivaatio-ongelmiin. Kouluvalmentaja toimii myös työparina kasvatusohjaajan sekä opettajien kanssa pitäen oppilaille mm. hyvinvointitaitotunteja sekä ryhmäyttämistä ja ilmiötyöskentelyä tarpeista nousevista aiheista. Kouluvalmentaja pitää oppilaille lisäksi sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintaa ja tukikeskusteluja. Kouluvalmentaja työnkuvaa on kokeiltu useissa Helsingin peruskouluissa vuodesta 2019 lähtien ja tulokset ovat olleet erinomaiset. Kouluissa, joissa kouluvalmentaja on työskennellyt, oppilaiden poissaolot vähenivät etenkin 7.-9.-luokkalaisilla ja Wilma-merkinnät paranivat kaikilla. Negatiivisten Wilma-merkintöjen osuus kaikista merkinnöistä laski kolmanneksesta viidennekseen niissä ala- ja yläkouluissa, joissa kouluvalmentaja työskenteli.
Kouluvalmentajan tehtävää määritellessä on huomioitu koulukuraattorin ja -psykologin toimenkuvat. Nämä kaikki täydentävät osaamisellaan ja toiminnallaan koulun hyvää arkea.
Lohjalla 15.3.2023
Keskustan valtuustoryhmän puolesta
Lotta Paakkunainen
Aloitteen allekirjoittivat myös:
Ana Maria Gutiérrez Sorainen (ML), Laura Skaffari (vihr.), Birgit Aittakumpu (vas.), Anna Mustalahti (vihr.), Jani Méling (vihr.), Hannele Maittila (ML), Satu Nybäck (sd.), Anna-Maija Kallio (vihr.), Heli Kurimo (vihr.), Risto Murto (vihr.) ja Karitta Laitinen (ML).
Joukossa on syrjään jääneitä nuoria. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä.
Meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka kieltäytyvät koulusta eri syistä. On koulukiusaamista, on vakavaa kouluahdistusta eri syistä, on neuropsykiatrisia haasteita, on tunnistamattomia neuropsykiatrisia haasteita.
Laavu Koulu tarjoaa huoltajalle ratkaisuja lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Oletpa sitten ulkomailla asuva tai Suomessa oleva kotioppija, löytyy Laavusta ratkaisu opintojen etenemiseen.
Ilmoittautumiseen tarvitsee ”vain” vajaa 2000 euroa.
Opetushallitus ja perusopetuslaki lähtevät koulun näkökulmasta, ei lapsen: Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa
Perusopetuslaissa 18 §:ssä Erityiset opetusjärjestelyt sanotaan: ”Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: …. 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä”
Toisissa kouluissa mahdollistetaan esimerkiksi vakavaa kouluahdistusta kärsivän, erilaisista neuropsykiatrisia haasteita omaavan oppilaan koulunkäynnin etänä ja erityisin järjestelyin, mutta se ei ole itsestään selvänä käytäntönä ja toiset huoltajat joutuvat taistelemaan saadakseen lapselle etäkoulua tai erityisiä järjestelyjä. Toiset lapset otetaan huostaan, vaikka perheen arkea ja erityisesti lasta helpottaisi etäkoulu ja joustava opetus.
Koululaitoksemme nykymuodossaan ei tue kaikkia oppijoita.
Koulupudokkuus, koulukieltäytyminen ja kouluahdistus on todellisuutta, johon meidän tulee herätä, johon meidän tulee löytää työvälineitä ja helpottaa perheiden ja lasten arkea. Vain sillä tavalla meidän yhteiskuntamme tulee kestämään ja vain sillä tavalla perheet, lapset ja nuoret pysyvät toimivina yhteisömme ja yhteiskunnan jäseninä.
Länsi-Uusimaa julkaisi mielipidekirjoitukseni aiheesta 3.3.2023:
Vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa taakse, pohtia mitä oppeja päättynyt vuosi toi mukanaan.
Vuosi 2022 oli poliittisesti aktiivinen ja todella kiireinen. Minut valittiin kunnallisjärjestön johtoon ja olin kiitollinen luottamuksesta. Tiesin, että helppoa ei tule olemaan, mutta uskoin yhteiseen tekemiseen.
Tein elokuussa 2021 valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Tammikuun 2022 valtuustokokouksessa se saatettiin loppuun merkittävillä toimenpiteillä. Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.
Vajaaravitsemusaloitteeni on vienyt minut myös puhumaan kansallisessa tilaisuudessa. Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä. https://lottapaakkunainen.com/2022/12/10/lohjan-ikaantyneiden-vajaaravitsemusaloite-esilla-kansallisesti/
Aluevaalit
Vuoden alussa käytiin historialliset aluevaalit ja äänimääräni riitti ensimmäiselle varavaltuutetun sijalle. Paikkaneuvotteluissa keskusta sai kaksi lautakuntapaikkaa, toinen tarkastuslautakuntaan ja toinen tulevaisuus- ja kehittämislautakuntaan, johon minä sain luottamuspaikan. Aluevaltuustoryhmässämme toimin sihteerinä ja varavaltuutettuna olen aluevaltuustokokouksissa ollut todella monessa mukana varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä.
Olen ottanut vuoden aikana kantaa moneen asiaan, kuten kiusaamiseen ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilaan. Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa.
Venäjän raaka ja laiton hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut suuresti meihin kaikkiin. Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja kuinka puhua sotatilanteesta lasten kanssa.
Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja vuoden aikana käydyissä kokouksissa oli hyvin mielenkiintoisia asioita ja keskustelu on yleensä kovin vilkasta.
Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille järjestettiin 11.3 ja voi että mikä tilaisuus se olikaan!
Tilaisuuden idea lähti Mäntynummen yhtenäiskoululta, apulaisrehtorin, biologian ja maantiedon lehtorin sekä oppilaskunnan ideariihestä. Koulun oli tarkoitus järjestää oppilailleen ilmastoseminaari, mutta he joutuivat ikävä kyllä perumaan tilaisuuden.
Oppilaskunta oli tehnyt paljon töitä tilaisuuden hyväksi ja olivat järjestäneet jo upeat asiantuntijat luennoimaan ja olisi ollut todella harmi, jos se kaikki upea työ olisi mennyt hukkaan. Olin ajatellut, että oma panokseni olisi ollut vain upean idean siirtäminen kaupungin haltuun, mutta pääsin mukaan juontamaan ja sainpa pari kysymystäkin esittää.
Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös. Kuulun puoluevaltuuston yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin ja valiokunnassa käsittelimme keskustan sosiaali ja terveyslinjausta siihen valitun työryhmän työn perusteella. Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa.
Toki vuosi kaiken politiikan keskellä on ollut myös teinien ja lasten kasvukipuja, irtautumisia, erittäin voimakkaitakin irtautumisia, joissa oma vanhemmuus on ollut puntarissa ja koetuksella kovastikin. Välillä tuntuu, että kukaan ei kuule, mistään ei saa tukea, kukaan ei ymmärrä, mitä tukea tarvitaan ja lähetteet hylätään näkemättä lasta, lausuen aivan käsittämättömiä korulauseita, joilla piilotetaan se, että resurssit eivät riitä auttamaan kaikkia, että ennaltaehkäisyyn ei pystytä panostamaan. Oma venyminen on tuolloin kovimmillaan ja itsekin erityistarpeisena on toisinaan hankalaa ymmärtää ja toimia sen mukaan.
Vuoden aikana tapahtuneista muutoksista, luottamustehtävien määrästä ja siitä syystä, että halusin perheellenkin jäävän aikaa, päätin luopua kunnallisjärjestön puheenjohtajuudesta. Kun vastaanotan tehtävän, haluan tehdä sen kunnolla ja syventyä. Koin, että kunnallisjärjestö ansaitsee puheenjohtajan, joka pystyy keskittymään tehtävään kunnolla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Ferin. Uskon hänen ottavan tehtävän haltuun ja tuovan uutta virtaa kunnallisjärjestöön.
Syksyn kova vauhti toi joulun ja vuodenvaihteen nopeasti eteen, ihan huomaamatta jälleen. Joulu oli rauhaisa, ihanan lämminhenkinen ja ilon täyteinen. Toki yksi lapsista oli hyvin tunteellinen lahjojen avaamisen jälkeen, ei pettymyksestä, vaan siksi, että joutuu odottamaan taas vuoden jännitystä, pakettien avaamista ja joulukuusen koristelua.
Vuodenvaihde tuo minulla myös surun pintaan, sillä esikoiseni menehtyi 1.1.2001. Siitä siis on jo aikaa, mutta suru ei väisty. Se muuttuu, mutta ei poistu.
Pyryn menehdyttyä suru oli fyysistä kipua ja sanonta tyhjästä sylistä oli todellinen. Tyhjä syli ei ole vain sanonta, vaan sekin tuntuu fyysisenä kipuna ja sylissä olevan vauvan painon puutteena. Sen tosissaan tuntee. Ja se murskaa alleen.
Vuodenvaihde tuo nykyään myös tyhjyyttä, sillä vuodenvaihtuessa soitin aina isälleni ensimmäisenä uuden vuoden toivotukset, nyt oli kuudes vuodenvaihde, kun sitä en voinut tehdä.
Vaikka vuodenvaihde nostaa aina hieman surumielisyyttä omassa sydämessäni, pitää kuitenkin ilo, rakkaus ja myönteisyys pintansa ja nousee päällimmäiseksi. Minulla on neljä upeaa, eläväistä sähikäistä ihmistainta, joiden puolesta teen kaikkeni.
Joten vuosi 2023, anna tulla vaan! Olen suhteellisen valmis.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa päätettiin talousarviosta tiistaina, 13.12.2022. Pitkään siitä oli käyty neuvotteluja ryhmien puheenjohtajien kesken.
Omaishoidon tuen muutokset olivat minulle hyvin hankalat ja jouduin punnitsemaan monia asioita.
Olen yrittänyt katsoa kokonaisuutta ja kun ajattelee omaishoidon tukia, olisi Lohjan mallin neljän luokan kriteeristö oman näkemykseni mukaan oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin sekä turvallisin, sillä se suojaisi myös neurovähemmistöomaishoitajien asemaa ja tukisi työssäkäyvien mahdollisuutta olla myös omaishoitaja.
Tästä puhuin jo talousarvioneuvottelujen alettua ja yritin puhua tästä vielä hallituksenkin päätöksen aikana.
Vahvasti kannan toivetta siitä, että nyt tehdyt päätökset eivät kuitenkaan ole päätöksiä, joita ei voisi korjata. Toivon, että ensimmäisen vuoden aikana suoritetaan vaikutustenarviointia ja seurantaa ja jos niiden aikana nähdään epäkohtia, kuten omaishoitajien kesken epätasa-arvoisuutta ja todetaan, että kaikki jotka ovat oikeutettuja omaishoidon tukeen, eivät sitä saa, niin korjataan nämä virheet. Tästä syystä kannatin RKP:n Wickströmin toivomusesitystä, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa vaikutuksia. Jälkiviisaana sanoisin, että harmonisoinnista olisi pitänyt tehdä ennakkovaikutusten arviointi.
Esitetty vastaesitys siitä, että omaishoidon tuen harmonisointi tulisi tehdä korkeimman luokan mukaan on hieno ja kaunis ajatus, mutta koen sen myös epäaitona esityksenä. Se ei poista sitä vaaraa, että joku oikeutettu jää ilman tukea. Jos esitys olisi ollut neljästä kriteeriluokasta, olisin kannattanut. Omaishoidon tuen harmonisointi kuitenkin myös nostaa monen omaishoitajan tuen tasoa, mutta minun on edelleen vaikea hyväksyä sitä, että neljäs luokka poistuu. Kuten jo aiemmin totesin, se hankaloittaa monen työssäkäyvän omaishoitajan tilaa.
Kummeksun myös puheita siitä, että palvelusetelien määrärahojen korottaminen olisi jotenkin huono asia, on ilmiselvää, että palveluseteleiden käyttöä ei joissain ryhmissä todellakaan haluta.
Palvelusetelit ovat olleet tärkeässä roolissa Lohjalla omaishoitajien vapaiden käytössä. Lohjalla vapaiden käyttö on lisääntynyt palvelusetelien käyttöönoton myötä, sillä se on tuonut valinnan vapautta lisää ja palveluseteleitä on voinut käyttää esim. siivouspalveluihin. Moni omaishoidettava ei halua pois kotoa tai ei ole sijaistavaa hoitopaikkaa, tuolloin palveluseteli on ollut erittäin toivottu ja toimiva vaihtoehto. Tätä korostin ryhmässämme.
En siis voinut kannattaa vastaesitystä, sillä samalla siinä esitettiin leikkaamista lastensuojelupalveluista, yhteisistä terveyspalveluista sekä palveluseteleistä. Jos olisivat tehneet erikseen nämä esitykset ja olisi ollut vain omaishoidon tuesta kyse, olisin mahdollisesti tukenut sitä.
Toivon todella, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa omaishoitajien tilannetta ja reagoi nopeasti.
Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehden mielipidepalstalle ja kerroin, kuinka aloitteeni ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnasta on huomioitu kansallisesti. Voit lukea kirjoitukseni myös Länsi-Uusimaasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/5583586
Aloitteeni on muuten Keskustan uuden puoluevaltuuston hyväksymän sotelinjauksen mukainen. Puoluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti sen keskustan linjaukseen esityksestäni.
Kirjoitukseni:
Lohjan ikääntyneiden vajaaravitsemusaloite esillä kansallisesti
Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä.
Väestön ikääntyessä nopeasti kuntalaisten itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyisyyttä on erittäin tärkeä tukea. Kokonaisvaltaisuudessaan vajaaravitsemuksella on suuri rooli ikäihmisten itsenäisessä, toimintakykyisessä ja sosiaalisessa elämässä. Se on myös iso kustannusten aiheuttaja, sillä vajaaravittujen hoitokustannukset ovat 2-3 kertaa hyvässä ravitsemustilassa olevia suuremmat. Liikuntakyvyn heikentymisestä koituu edelleen kustannuksia mm. kotihoidosta 14 000 euroa/hlö/v. ja esim. kaatumisen aiheuttaman lonkkamurtuman hoidosta 30 000 euroa/murtuma/v. Valtakunnallisesti puhutaan yli 600 miljoonan euron vuosikustannuksista. Vajaaravitsemus on tila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti on riittämätöntä tarpeeseen nähden. Se vaikuttaa haitallisesti kehon toimintaan, infektioherkkyyteen, sairauksista toipumiseen ja elossa säilymiseen altistaen mm. kaatumisille, sekavuudelle ja yleiselle heikkoudelle. Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla, riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävällä ravinnolla sekä tarvittaessa täydennysravintovalmisteilla näitä voitaisiin ehkäistä.
Miten hanke on poikkeuksellinen? Tein aiheesta aloitteen elokuussa 2021. Se sai kannatusta viideltä puolueelta, ja valtuustopäätös tehtiin tammikuussa 2022. Hanke eteni nopeasti, sillä Lohjan vs. hyvinvointijohtaja ja vanhustenhuollon ylihoitaja edistivät aktiivisesti sitä yhdessä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa. Yhteistyön tuloksena Lohjalla käynnistettiin vajaaravitsemusta koskeva käytännönläheinen lisäkoulutus henkilöstölle, omaishoitajille, ikäihmisille ja heidän läheisilleen (Hiiden Omaishoitajat ry) sekä avoimina yleisöluentoina. Hankkeessa on jaettu paljon kirjallista ohjausmateriaalia, tehty ikääntyneiden ravitsemusta koskeva kaupungin verkkosivu, tuotettu malli vajaaravitsemusriskin arvioinnista (testattavana lyhytaikaishoivassa, tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja omaishoidossa), pilotoitu ravitsemusterapeutin konsultaatiota ja käynnistetty opinnäytetöitä Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Hanke on osa Tulevaisuuden hyvinvointialue -projektia ja sen tulokset muodostavat perustan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintatavalle.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.
Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.
Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.
Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu- ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto.
Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei.
Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.
Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.
(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.)
Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.
Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia.
Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.
Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.
Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä.
Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.
Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.
Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa.
Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella.
Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Lotta Paakkunainen 