Kirjoitin mielipidekirjoituksen aluevaalien alla, sillä moni on kysynyt miksi äänestää aluevaaleissa, koska ei kuitenkaan oman alueen edustajaa saada aluevaltuustoon.
Pitää muistaa myös, että valtuuston lisäksi on tulossa muita toimielimiä, joissa tehdään kehitystä ja päätöksiä. Luottamushenkilöiden tulee olla yhteistyökykyisiä, osata laittaa puolue toiseksi ja alueen asukkaiden paras ensimmäiseksi.
Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää?
Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä valtuustossa on yhteistyökykyisiä luottamushenkilöitä, jotka puoluerajojen yli pystyvät rakentamaan meille parasta mahdollista hyvinvointialuetta.
Vuoden kuluttua hyvinvointialueet vastaavat nykyisten terveyskeskusten toiminnasta, erikoissairaanhoidosta, julkisesta hammashoidosta, lasten neuvoloista, perheneuvoloista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, oppilashuollosta sekä monesta muusta palvelusta. Samalla palo- ja pelastustoiminta siirtyy hyvinvointialueiden hoitoon. Hyvinvointialueiden perimmäinen tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut joka puolella Suomea. Kyseessä on siis todella tärkeät vaalit, joiden tulos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Niin kaupunkikeskustassa kuin taajamassa ja kylässä.
Miten löytää itselle se oikea ehdokas? Miten löytää omalle äänelle paras kantaja? Ehdolla on asiaosaajia, erilaisia ammattilaisia, kokeneita ja kokemattomampia poliitikkoja. Ehdolla on myös kokemusasiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä, joita onkin tärkeää huomioida. Kuinka voi esimerkiksi omaishoitajien tai neuropsykiatristen haasteiden omaavien, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten perheiden tuntoja ja kokemuksia palveluista parhaiten tuoda esiin kuin asian kokenut? Tai ehkä äänestäjälle on tärkeää peruspalvelujen toimivuus ja sijainti. Tuolloinkaan ei ole lainkaan yhdentekevää äänestää. Äänen antaminen näissä vaaleissa on haastavaa ja saattaa tuntea houkutusta jättää tämä tärkeä oikeus käyttämättä, koska tuntuu, että ei kuitenkaan…
Kaikki eivät voi olla kaikkien asioiden eikä alueiden asiantuntijoita, siksi tuleekin kuulla niin työkseen tekeviä kuin palvelujen käyttäjiä. Päätettäessä yhteisistä asioista tulee kuulla laajasti ja punnita esille tuotuja näkökulmia, pohtia saavutettavuutta, kokonaisuutta.
Kannattaa kokeilla vaalikoneita, olla yhteydessä ehdokkaisiin ja seurata vaalipaneeleja.
Aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien tärkeistä palveluista, arjen sujumisesta ja siitä, miten ja missä palvelut järjestetään. Länsi-Uudellamaalla on erinomaisia ehdokkaita joka puolueessa ja jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti ehdokas, jonka arvot kohtaavat äänestäjän arvot.
Muistathan äänestää, vain siten me saamme hyvän hyvinvointialueen ja hyvän, alueellisestikin kattavan aluevaltuuston.
Aloitteen lisäksi tein taustatyötä ja –vaikuttamista ja hyvinvointialueella onkin aloitettu nyt valmistelutyö, jota Lohjalla tullaan pilotoimaan ja mahdollisesti otetaan käyttöön koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella pilotin toimivuuden perusteella.
Ote sosiaali- ja terveyslautakunnan 14.12.2021 kokouksen pöytäkirjasta:
“Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, kun palvelut järjestetään vuoden 2023 alusta alkaen yhtenäisillä perusteilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, on tärkeää edetä alueen kuntien kanssa kehittäen palveluja yhtenäiseen suuntaan. Näin turvataan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden mahdollisimman yhdenvertainen asema. Lohjan kaupunki käynnistää vuoden 2022 alusta vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptin kehittämisen osana Tulevaisuuden sote-keskus hanketta. Projekti toteutetaan Lohjalla mutta tuotokset muodostavat pohjan hyvinvointialueen tulevalle toimintamallille. Tuotokset ovat myös kaikkien kuntien hyödynnettävissä jo vuoden 2022 aikana.”
Aloitetta valmistellessani keskustelin asiantuntijoiden kanssa ja sainkin runsaasti apuja valmistelussa, olin yhteydessä viranhaltijoihin, yhdistin eri tahoja ja edesautoin yhteistyötä, joka mahdollistaa projektia.
Tästä syystä olen ehdolla aluevaaleissa.
Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vuosikokoukseen sain erityisasiantuntijan luennoimaan vajaaravitsemuksesta ja toivottavasti opimme paljon lisää aiheesta. Voit katsoa tallenteen luennosta alta:
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron talousarviosta vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2024. On suhteellisen haastavaa pohtia ryhmäpuheenvuoroa ryhmämme puheenvuoron ollessa viimeisten joukossa, sillä mielestäni on turhaa käyttää puheenvuoroa toistaakseen jo sanottuja asioita.
Alla ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäläsnäolijat
Edellisten puheenvuorojen jälkeen tuntuu, että kaikki mahdollinen on jo sanottu. Toisinaan se, mitä ei ole sanottu, voi olla merkityksellistä. Kuten työskentelytavat. Talousarvion aiemmissa käsittelyissä ja keskusteluissa tuntui toisinaan, että sisältöä tärkeämpää oli sen pituus. Tekstin määrää tärkeämpää on sen sisältö ja laatu sekä se, että teksti myös kuvaa kuntalaisille tärkeitä painopisteitä. Meidän tulee muistaa, että viranhaltijat ja me luottamushenkilöt emme ole ainoita, jotka talousarvion lukee. Tämä on tarkoitettu myös muille kuntalaisille luettavaksi.
Päättäessämme talousarviosta ja taloussuunnitelmasta tulee meidän muistaa, että hädänalaiset tulee hoitaa myös ensi vuonna. Me emme voi pysäyttää hankkeita ja hyviä etenemisiä tekosyihin ja “mutta kun sote tulee” lauseisiin. Uudistus ei muuta ihmisten hätää mihinkään, eikä poista ongelmia välittömästi.
Onkin hienoa, että henkilöstömuutoksissa on esitetty lisäystä lastensuojeluun, toki pakon edessä, mutta toivomme, että pian ennaltaehkäisy on se suunta, mihin sanojen lisäksi olemme oikeasti teoissa menossa. Sehän meidän tehtävämme olisi ollut ja tulee olemaan.
Talousarviossa on kuvattuna väestönkehitys ja meille kerrotaan, että alle kouluikäisten lasten määrä laskee ennusteen mukaan edelleen, mutta aiempaa maltillisemmin, Pohjois-Lohjan väestörakenne on lohjalaisittain edelleen ”nuorinta”, sillä 0–14-vuotiaiden osuus 18,9 % on suurin ja tämä meidän tulee huomioida tulevaisuuden hankkeissa, varsinkin Mäntynummen kohdalla.
Sote-muutoksen ja hyvinvointialueiden tulo tuo todella suuren muutoksen kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon, kuten moni edellä on jo todennut, emmekä kaikkea todellakaan tiedä. Mutta se ei saa olla jarru kehitykselle, eikä toiminnalle. Se, että epävarmuutta on, on tosiasia, jonka kanssa on elettävä ja uskallettava elää. Meillä on haastavat ja vaikeat ajat edessä, mutta missä vaiheessa meillä ei olisi ollut?
Me keskustan valtuustoryhmässä haluamme muistuttaa, että tulevassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että:
– lainanlyhentämisen suunnitelma puuttuu. Emme voi vaan siirtää taakkaa tuleville sukupolville.
– olisi hyvä, että investointien kokonaisarvo ja etenemän prosenttiarvo näkyisi jokaisen ison investointihankkeen kohdalla.
– Investointien näkymä eteenpäin voisi olla esitettynä paremmin. Kaksi vuotta tähän on turhan lyhyt aika.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää osallisia ja hyväksyy talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2024 muutamilla muutoksilla, jotka tulemme esittämään eri puheenvuoroissa.
Esitin uudessa puheenvuorossani vastaesitykset (hävisivät valtuuston äänestyksissä):
Vastaesityspuheenvuoro talousarviopykälään:
Lisäysesitys: kohtaan 3.8.3
Sivulle 37
Asukkaiden Lohja-taulukkoon ensimmäiseksi
Toimiala : Konsernipalvelut Tavoite: Vireä aluetoiminta Mittari: osallistuva budjetointi otettu koekäyttöön ennalta määritellyksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi Määrärahat: talousarvion sisältä
Perustelut:
Lohjalla on vuodesta 2013 ollut lähidemokratiatoimintaa, jonka tarkoitus on mahdollistaa ja vahvistaa asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista sekä vahvistaa kylä-/asuinalue- kaupunki-identiteettiä. Osallistuva budjetointi on tätä päivää ja se kohtelee kaikkia asukkaita tasa-arvoisesti. Osallistuvan budjetoinnin toimintamallit olette saaneet kaikki “Lähidemokratia ja vaikuttamisen keinoja paikallisesti Lohjalla”-julkaisusta. Osallistuva budjetointi vastaa parhaiten kuntalain pykälän 22 henkeä mahdollistaen kaikkien asukkaiden osallistumisen. Lohja onkin ainoa kaupunki, jossa toiminnassa on pienhankeinvestointimalli. Tässä on se haaste, että Lohja kuuluu Ykkösakselin leader-toimintaan, jossa suurin osa rahoituksesta tulee EU:lta ja valtiolta ja vain 20% kaupungilta, kun taas Lohjan pieninvestointimallin kaikki rahoitus tulee kaupungilta. Selkeästi valtakunnallisesti ollaan menossa osallistuvaan budjetointiin ja Lohjan tulee olla siinä kehityksessä mukana.
Lisäysesitys sivulle 71 kahden ensimmäisen kappaleen jälkeen (tämä lause oli viime talousarviossa mun tekemän muutoksen kanssa ja mielestäni tätä tulee edelleen pitää esillä):
Tulosalueen strategisten painopisteiden tukemiseksi vahvistetaan perhetyön ja neuropsykiatrista osaamista kaikissa palveluissa.
Lasten varhainen tukeminen ja neuropsykiatristen haasteiden varhainen tunnistaminen vaatii kouluttautumista ja koulutuksen säännöllistä päivittämistä. Tämä teksti oli myös viime vuonna lisättynä talousarvioon. Tällekin vuodelle lisäys on tarpeellinen, sillä kouluttautumiset ovat kesken, Lohjan yksi tavoitteista on painottaa ennaltaehkäisyä ja varhainen tunnistaminen säästää kustannuksia loppupäästä, esimerkiksi lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi olemme jälleen saaneet Lapsiystävällinen kunta-maininnan. Neuropsykiatristen lasten ja perheiden tukeminen on juuri tätä ydintoimintaa. Tätä lisäystä vastustaessa on sanottu, että on koulutus on kallis. Kallis on se koulutus, mitä ei käytetä ja mitä ei päivitetä. Näkisin kalliimpana syrjäytyneet perheet, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja mikä tärkeintä, inhimillisen kuormituksen kevenemisen merkitys on huomattava.
Lisäysesitys sivulle 78 (ikääntyneiden tulosalue)(kahden viimeisen kappaleen väliin):
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen, mahdollisimman pitkään kotona asumiseen sekä pitkäaikaishoidossa elämänlaadun tukemisen osana vahvistetaan vajaaravitsemuksen tunnistamista ja ennaltaehkäisyn osaamista kaikissa ikääntyneiden palveluissa.
Tämä on tarpeellinen lisäys ja hyvin vähän talousarviovaikutteinen, sillä kaupungilla jo työstetään asiaa liittyen soteuudistukseen. Miksi emme tukisi sitä edes kolmella rivillä talousarvioesitystä.
Tein ryhmäni puolesta aloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun.
Olen aloitetta valmistellessani keskustellut ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa sekä vajaaravitsemuksen tutkijan kanssa. Olen kysynyt myös kaupungin viranhaltijalta kommenttia, onko aloite edes tarpeellinen vai onko kaupungilla toimintakulttuuri jo valmiina.
Vastausten perusteella tein aloitteen ryhmäni puolesta:
Valtuustoaloite vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulontaa ja ravitsemushoidon sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja.
Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.
Aikuispotilaalla sairaalaan tullessa todettu tai hoitojakson aikana kehittynyt vajaaravitsemustila maksaa 2 900–6 564 €/hoitojakso ja sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja.
• 27 %:lla infektiokomplikaatioita (vrt. hyvässä ravitsemustilassa olevista 17 %:lla)
Luustoliiton mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain yli 6000 lonkkamurtumaa, yhden murtuman hoito maksaa yli 30 000 euroa. Ravitsemushoito on yksi tärkeimmistä terveydenedistämistoimista sekä kuntoutumisen toimenpiteistä, joilla nopeutetaan toipumista, näin ollen töihin palaamista sekä pidennetään ikääntyneiden itsenäisesti kotona-asumista.
Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyllä pienennetään myös kaatumisriskiä sekä niistä johtuvia lonkka- tai muita murtumia sekä niiden pitkäaikaisia hoitoja. Ennaltaehkäisyllä on merkittävä kustannusvaikutus. Mahdollinen pieni investointi lisäresurssiin on kannattavaa, sillä aloite toteutuessaan tuottaisi kunnalle huomattavia säästöjä.
Meillä on nyt ennen soteratkaisun ja hyvinvointialueiden käynnistämistä erinomainen hetki Lohjalla ottaa käyttöön viimeisin tieto ikääntyneiden terveydenhoidossa, luoda malli kaupungille, säästää kustannuksissa ja tukea mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Yksi edullisimmista ja helpoimmista tavoista on vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoidon sisällyttäminen hoitopolkuun.
Näitä vajaaravitsemuksesta koituvia kustannuksia on mahdollista vähentää varhaisella riskin tunnistamisella ja tehostetulla ravitsemuksella. Kuten kaikessa muussakin, on vajaaravitsemusta edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä.
Tiedonsiirto tulisi huomioida kodin ja laitoksen välillä, esim. vajaaravitsemusmittarilla kerätty tieto ja ravitsemusterapeutin ja suun terveydenhoidon asiantuntijoiden mukaan ottaminen tavallisen ja tehostetun asumispalvelun asiakkaan hoidon suunnitteluun ravitsemuksen näkökulmasta. Myös ikääntyneen oma ja koko perheen osallistuminen tulisi huomioida, sillä ilman hänen ja perheen osallisuutta on ravitsemusta vaikea parantaa. Usein kuulee etenkin kotihoidosta asiakkaista tai heidän omaisistaan, jotka eivät suostu ostamaan ravinteikkaampaa ruokaa esim. hintaan vedoten. Jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ikääntyessään. Vajaaravitsemusta ehkäistäessä tulee laitoshoidossa olevilla huomioida myös se, että syötävä ruoka maistuu.
Esitämme valtuustoaloitteessamme, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja
Lohjalla 25.8.2021
Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen
Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös:
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Skaffari, Laura (vihr)
Luit oikein. Valtuustossa 16.12.2020 oli vuosiraportti vuodesta 2019 käsiteltävänä. Aika kauan menee raportin laatimisessa, eikö hyvinvointi tai sen seuranta ole kenenkään asia? Jätetäänkö se pöydän pinkan alimmaiseksi, ei ole niin tärkeä asia? Vaikka huolenaiheita on vaikka muille jakaa.
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kokousta seuraavat
Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu jälleen huolenaiheita herättävillä, valikoivillakin taulukoilla. Toisaalla vertaillaan toisen asteen opiskelijoiden ja yläkouluikäisten eroja seksuaalisen häirinnän kokemisessa, mutta päihteiden käytössä taas vertailut ovat erilaisia. Oli miten oli, huolen on noustava ja sen myötä toimenpiteitä tehtävä.
Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi
Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari.
Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Koulukyselystä käykin ilmi, että koulukuraattoreille eikä koulupsykologeille pääse. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.
Hyvinvointikertomuksen hyvinvointitavoitteiden toteutuminen taulukossa: Lohjan kaupungin toimijat ja A-klinikkasäätiö rakentavat yhteistyössä toimintamallia “Päihteet perheessä” osaksi arjen toimintaa lasten ja nuorten tukemiseksi. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää päihdestrategiaa päivitetään. Me teemme strategioita, suunnittelemme hyviä ja hienoja työtapoja, mutta emme resurssoi niihin tarpeeksi, jotta niitä voisi käyttää.
Hyvinvoiva Lohja kärkeen on pitkä matka. Jos jätämme nuoremme hoitamatta, se on vielä kauempana. Tähän liittyy myös kolmas kärki, eli asukkaiden Lohja. Hoidon tulee olla asukas- ja asiakaslähtoistä. Ei työntekijälähtöistä. Toki työntekijän hyvinvointi tulee ottaa huomioon, mutta jos asiakas ei saa hoitoa siksi, että työntekijä ei osaa/kykene tai halua kohdata häntä, on ratkaisuja kehitettävä, nimenomaan asiakaslähtöisesti. Nuorten hoito ja hoitoon pääseminen on yksi oleellinen osa lapsilähtöistä toimintaa ja tällöin myös Unicefin lapsiystävällinen kunta- tunnustuksen oleellinen osa. Hyvinvoivan Lohjan ensimmäinen tavoite ”Toimivat palvelut asukaslähtöisesti” ei tarkoita sitä, että asukas lähtee tai poistetaan.
Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on myös meillä Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.
Nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.
Toisinaan strategioita ja raportteja sekä hankkeita lukiessa tulee ajatus siitä, onko asukas, lapsi, nuori, työikäinen, ikääntyvä, kuntalainen unohdettu. Vaikka heistä kokoajan on puhe.
Huomio käydessäni puhumassa. Vaikka keskityn lähinnä sanomani esille tuomiseen ja siihen, että joku voisi kuunnella, katson toisinaan ympärilleni. Ikäväkseni näen aikuisten ihmisten huonoa käytöstä. Pyöritellään silmiä, tuhahdellaan ja maiskutellaan. On käsittämätöntä, että yhteisiä asioita hoitamaan valitut henkilöt eivät käyttäydy kuin aikuiset. Me olemme kuntalaisten edustajia ja meidän tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja hyvin. Asiat edellä. Silti näkee lähes jokaisessa lautakunnan ja valtuuston kokouksessa näitä silmien pyörittelijöitä, toisten väheksymistä ja kuulee huokailuja, maiskutteluja. Onpa tänä päivänä jopa tytöteltykin vielä. Toivoisin tosiaan, että jokainen käyttäytyisi luottamustoimensa mukaisesti.
Lohjalla toimii ainutlaatuinen yhteistyöelin, omaishoidon neuvottelukunta. Se koostuu omaishoitajista, kaupungin viranhaltijoista, ammattioppilaitoksen opettajasta ja luottamushenkilöistä ja sitä koordinoi Hiidenseudun omaishoitajat ry. Toimin neuvottelukunnassa sote-lautakunnan edustajana, tosin vasta vuoden alusta, mutta olen jo tässä vaiheessa saanut todella paljon. Olen oppinut paljon omaishoitajuudesta, heidän arjestaan, huolistaan ja kehittämis- sekä yhteistyöhaluistaan, olen oppinut myös kaupungin viranhaltijoiden toimista ja palveluista.
Ensimmäisen kokoukseni jälkeen pohdin miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä ei ole sote-lautakunnan tiedotusluontoisissa asioissa, kuten on vanhus- ja vammaisneuvoston terveiset? Kyseessä kuitenkin on merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin terveisensä olisivat tärkeitä kuulla. Kysyinkin sitä ja sain vastaukseksi sen, että vammais- ja vanhusneuvostot ovat Lohjalla aluetoimikuntien ym. lisäksi virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Tästä syystä sovimme, että laitan lautakunnalle terveiset omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta sähköpostitse.
Viime kokouksessa keskustelimme mm Lohjan kaupungin tekemästä kyselystä omaishoitajille. Kyselyssä kysyttiin mm omaishoitajien vapaiden järjestelyistä, kuinka moni käyttää ja jos ei käytä, miksi ei käytä, kysyttiin myös minkälaisia tukipalveluja toivottaisi.
Kyselyyn vastasi 160 omaishoitajaa, joista 112 ikääntyneiden palvelualueen tuensaajia ja loput vammaispalvelualueen tuensaajia. Molemmissa ryhmissä oli runsaasti heitä, jotka eivät käyttäneet vapaita, syinä olivat mm se, ettei hoidettava halunnut lähteä kotoa tai se, että sopivaa järjestämistapaa ollut tarjolla.
Tukipalveluina kaivattiin erityisesti vertaistukea ja ehdotettiin siivouspalvelua yhdeksi tukipalveluvaihtoehdoksi.
Oma kokemukseni omaishoitajuudesta ovat vähäisiä, mutta arvokkaita: Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana vuosia ja muutaman kerran toimin sijaishoitajana hänen päästyä omaishoitajan kuntoutuslomalle ja oma äitini ehti toimia isäni omaishoitajana hetken ennen isäni menehtymistä.
Koen omaishoidon neuvottelukunnan jäsenyyden erittäin tärkeänä ja olen kiitollinen heidän minulle antamasta luottamuksesta. Pyrin tekemään parhaani hyvän yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omaishoitajien äänen kuuluvuuden takaamiseksi. Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin.
Hiiden omaishoitajat ry järjestävät 24.10 klo 18 keskusteluillan erityislasten omaishoitajille, jossa aiheena on mm:
Miten erityislapset ja perheiden ääni saadaan kuuluuviin?
Osallisuus palveluiden kehittämisessä – miten palveluiden käyttäjiä saataisiin mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen?
Miten erityislapsien ja -nuorten perheiden parhaaksi tehtävä työ näkyy arjessa?
Miten Lohja palvelee lapsiperheitä?
Olen lupautunut mukaan ja luotsaamaan keskustelua. On varmasti mielettömän kiinnostava ilta tiedossa!
Lotta Paakkunainen 