Käsittelimme valtuustokokouksessa aloitteeni ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua loppuunkäsitellyksi. Olimme ryhmässä sopineet, että pidän aiheesta ryhmäpuheenvuoron, mutta valtuuston puheenjohtaja ilmoitti, että ei hyväksy aloitteissa pidettäväksi ryhmäpuheenvuoroa. (? en ymmärtänyt miksi, mutta tiivistin puheeni lyhyemmäksi)
Puheenvuoro ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut seuraajat. Voin tyytyväisenä todeta ryhmämme puolesta, että tämä aloitteemme on edennyt ilahduttavan nopeasti.
Kuten aloitteessa todetaan, on iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.
Ravitsemuksella on suuri merkitys esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hidastamisessa.
Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
Sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja.
On hienoa, miten Lohjalla viranhaltijat tarttuivat mahdollisuuteen, jonka aloitteemme ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusi hanke tarjosivat. Tästä erityinen kiitos ylihoitaja Hannele Patjakselle ja hyvinvointijohtaja Tuula Suomiselle.
Aloitteemme merkitys on suurempi mitä voisi ajatella, sillä on tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.
Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.
Kirjoitin Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoituksen valtuustoaloitteestani iäkkäiden vajaaravitsemuksen seurannasta, sillä olin saanut tiedusteluja sen käsittelystä valtuustossa. Aloitteeni on käsittelyssä valtuustossa 19.1 ja päätöehdotustekstinä on: Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi. Ja sehän ei oikeastaan kerro mitään. Toki esittelytekstissä on myös pidempi seloste, jossa kerrotaan aloitteen tuomista toimenpiteistä.
Tämä aloite on edennyt ilahduttavan nopeasti. Varmasti osaltaan vaikutusta oli sillä, mitä itse tein aloitteen lisäksi.
Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia
Tein elokuussa valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Ensi keskiviikon valtuustokokouksessa se saatetaan loppuun merkittävillä toimenpiteillä.
Aloitetta valmistellessani keskustelin usean ravitsemuksen asiantuntijan, alan tutkijan sekä kaupungin edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, jossa kiinnostus aloitettani kohtaan oli suuri. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan aloitteen ajoitus on täydellinen, sillä alkamassa oli vuonna 2020 julkaistun Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamiseen tähtäävä hanke, johon aloitteeni tarkoitus sopi hyvin. Keskustelimme mahdollisuudesta ottaa Lohja pilotiksi hankkeeseen.
Yhdistin yllämainitut toimijat, minkä seurauksena käynnistetään tämän vuoden alussa Lohjalla lisäkoulutusta ja kehitystyö vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptista osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta. Tuotokset tulevat muodostamaan pohjan hyvinvointialueemme tulevalle toimintamallille, ja projekti toteutetaan käytännössä ensimmäisenä meillä Lohjalla. Tämä on merkittävää, sillä palvelut tullaan järjestämään jatkossa yhtenäisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tällöin alueen kunnilla on mahdollisuus yhteistyöllä kehittää palveluja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Kaikki kunnat pääsevät hyödyntämään projektissa opittua jo tämän vuoden aikana. Tämän ikääntyneiden vajaaravitsemukseen keskittyneen aloitteen seurauksena olemme siis jo Lohjalla edelläkävijöitä.
Aloitettani kannatettiin yli puoluerajojen. On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.
Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.
Kirjoitin mielipidekirjoituksen aluevaalien alla, sillä moni on kysynyt miksi äänestää aluevaaleissa, koska ei kuitenkaan oman alueen edustajaa saada aluevaltuustoon.
Pitää muistaa myös, että valtuuston lisäksi on tulossa muita toimielimiä, joissa tehdään kehitystä ja päätöksiä. Luottamushenkilöiden tulee olla yhteistyökykyisiä, osata laittaa puolue toiseksi ja alueen asukkaiden paras ensimmäiseksi.
Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää?
Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä valtuustossa on yhteistyökykyisiä luottamushenkilöitä, jotka puoluerajojen yli pystyvät rakentamaan meille parasta mahdollista hyvinvointialuetta.
Vuoden kuluttua hyvinvointialueet vastaavat nykyisten terveyskeskusten toiminnasta, erikoissairaanhoidosta, julkisesta hammashoidosta, lasten neuvoloista, perheneuvoloista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, oppilashuollosta sekä monesta muusta palvelusta. Samalla palo- ja pelastustoiminta siirtyy hyvinvointialueiden hoitoon. Hyvinvointialueiden perimmäinen tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut joka puolella Suomea. Kyseessä on siis todella tärkeät vaalit, joiden tulos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Niin kaupunkikeskustassa kuin taajamassa ja kylässä.
Miten löytää itselle se oikea ehdokas? Miten löytää omalle äänelle paras kantaja? Ehdolla on asiaosaajia, erilaisia ammattilaisia, kokeneita ja kokemattomampia poliitikkoja. Ehdolla on myös kokemusasiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä, joita onkin tärkeää huomioida. Kuinka voi esimerkiksi omaishoitajien tai neuropsykiatristen haasteiden omaavien, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten perheiden tuntoja ja kokemuksia palveluista parhaiten tuoda esiin kuin asian kokenut? Tai ehkä äänestäjälle on tärkeää peruspalvelujen toimivuus ja sijainti. Tuolloinkaan ei ole lainkaan yhdentekevää äänestää. Äänen antaminen näissä vaaleissa on haastavaa ja saattaa tuntea houkutusta jättää tämä tärkeä oikeus käyttämättä, koska tuntuu, että ei kuitenkaan…
Kaikki eivät voi olla kaikkien asioiden eikä alueiden asiantuntijoita, siksi tuleekin kuulla niin työkseen tekeviä kuin palvelujen käyttäjiä. Päätettäessä yhteisistä asioista tulee kuulla laajasti ja punnita esille tuotuja näkökulmia, pohtia saavutettavuutta, kokonaisuutta.
Kannattaa kokeilla vaalikoneita, olla yhteydessä ehdokkaisiin ja seurata vaalipaneeleja.
Aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien tärkeistä palveluista, arjen sujumisesta ja siitä, miten ja missä palvelut järjestetään. Länsi-Uudellamaalla on erinomaisia ehdokkaita joka puolueessa ja jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti ehdokas, jonka arvot kohtaavat äänestäjän arvot.
Muistathan äänestää, vain siten me saamme hyvän hyvinvointialueen ja hyvän, alueellisestikin kattavan aluevaltuuston.
Aloitteen lisäksi tein taustatyötä ja –vaikuttamista ja hyvinvointialueella onkin aloitettu nyt valmistelutyö, jota Lohjalla tullaan pilotoimaan ja mahdollisesti otetaan käyttöön koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella pilotin toimivuuden perusteella.
Ote sosiaali- ja terveyslautakunnan 14.12.2021 kokouksen pöytäkirjasta:
“Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, kun palvelut järjestetään vuoden 2023 alusta alkaen yhtenäisillä perusteilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, on tärkeää edetä alueen kuntien kanssa kehittäen palveluja yhtenäiseen suuntaan. Näin turvataan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden mahdollisimman yhdenvertainen asema. Lohjan kaupunki käynnistää vuoden 2022 alusta vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptin kehittämisen osana Tulevaisuuden sote-keskus hanketta. Projekti toteutetaan Lohjalla mutta tuotokset muodostavat pohjan hyvinvointialueen tulevalle toimintamallille. Tuotokset ovat myös kaikkien kuntien hyödynnettävissä jo vuoden 2022 aikana.”
Aloitetta valmistellessani keskustelin asiantuntijoiden kanssa ja sainkin runsaasti apuja valmistelussa, olin yhteydessä viranhaltijoihin, yhdistin eri tahoja ja edesautoin yhteistyötä, joka mahdollistaa projektia.
Tästä syystä olen ehdolla aluevaaleissa.
Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vuosikokoukseen sain erityisasiantuntijan luennoimaan vajaaravitsemuksesta ja toivottavasti opimme paljon lisää aiheesta. Voit katsoa tallenteen luennosta alta:
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron talousarviosta vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2024. On suhteellisen haastavaa pohtia ryhmäpuheenvuoroa ryhmämme puheenvuoron ollessa viimeisten joukossa, sillä mielestäni on turhaa käyttää puheenvuoroa toistaakseen jo sanottuja asioita.
Alla ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäläsnäolijat
Edellisten puheenvuorojen jälkeen tuntuu, että kaikki mahdollinen on jo sanottu. Toisinaan se, mitä ei ole sanottu, voi olla merkityksellistä. Kuten työskentelytavat. Talousarvion aiemmissa käsittelyissä ja keskusteluissa tuntui toisinaan, että sisältöä tärkeämpää oli sen pituus. Tekstin määrää tärkeämpää on sen sisältö ja laatu sekä se, että teksti myös kuvaa kuntalaisille tärkeitä painopisteitä. Meidän tulee muistaa, että viranhaltijat ja me luottamushenkilöt emme ole ainoita, jotka talousarvion lukee. Tämä on tarkoitettu myös muille kuntalaisille luettavaksi.
Päättäessämme talousarviosta ja taloussuunnitelmasta tulee meidän muistaa, että hädänalaiset tulee hoitaa myös ensi vuonna. Me emme voi pysäyttää hankkeita ja hyviä etenemisiä tekosyihin ja “mutta kun sote tulee” lauseisiin. Uudistus ei muuta ihmisten hätää mihinkään, eikä poista ongelmia välittömästi.
Onkin hienoa, että henkilöstömuutoksissa on esitetty lisäystä lastensuojeluun, toki pakon edessä, mutta toivomme, että pian ennaltaehkäisy on se suunta, mihin sanojen lisäksi olemme oikeasti teoissa menossa. Sehän meidän tehtävämme olisi ollut ja tulee olemaan.
Talousarviossa on kuvattuna väestönkehitys ja meille kerrotaan, että alle kouluikäisten lasten määrä laskee ennusteen mukaan edelleen, mutta aiempaa maltillisemmin, Pohjois-Lohjan väestörakenne on lohjalaisittain edelleen ”nuorinta”, sillä 0–14-vuotiaiden osuus 18,9 % on suurin ja tämä meidän tulee huomioida tulevaisuuden hankkeissa, varsinkin Mäntynummen kohdalla.
Sote-muutoksen ja hyvinvointialueiden tulo tuo todella suuren muutoksen kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon, kuten moni edellä on jo todennut, emmekä kaikkea todellakaan tiedä. Mutta se ei saa olla jarru kehitykselle, eikä toiminnalle. Se, että epävarmuutta on, on tosiasia, jonka kanssa on elettävä ja uskallettava elää. Meillä on haastavat ja vaikeat ajat edessä, mutta missä vaiheessa meillä ei olisi ollut?
Me keskustan valtuustoryhmässä haluamme muistuttaa, että tulevassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että:
– lainanlyhentämisen suunnitelma puuttuu. Emme voi vaan siirtää taakkaa tuleville sukupolville.
– olisi hyvä, että investointien kokonaisarvo ja etenemän prosenttiarvo näkyisi jokaisen ison investointihankkeen kohdalla.
– Investointien näkymä eteenpäin voisi olla esitettynä paremmin. Kaksi vuotta tähän on turhan lyhyt aika.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää osallisia ja hyväksyy talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2024 muutamilla muutoksilla, jotka tulemme esittämään eri puheenvuoroissa.
Esitin uudessa puheenvuorossani vastaesitykset (hävisivät valtuuston äänestyksissä):
Vastaesityspuheenvuoro talousarviopykälään:
Lisäysesitys: kohtaan 3.8.3
Sivulle 37
Asukkaiden Lohja-taulukkoon ensimmäiseksi
Toimiala : Konsernipalvelut Tavoite: Vireä aluetoiminta Mittari: osallistuva budjetointi otettu koekäyttöön ennalta määritellyksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi Määrärahat: talousarvion sisältä
Perustelut:
Lohjalla on vuodesta 2013 ollut lähidemokratiatoimintaa, jonka tarkoitus on mahdollistaa ja vahvistaa asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista sekä vahvistaa kylä-/asuinalue- kaupunki-identiteettiä. Osallistuva budjetointi on tätä päivää ja se kohtelee kaikkia asukkaita tasa-arvoisesti. Osallistuvan budjetoinnin toimintamallit olette saaneet kaikki “Lähidemokratia ja vaikuttamisen keinoja paikallisesti Lohjalla”-julkaisusta. Osallistuva budjetointi vastaa parhaiten kuntalain pykälän 22 henkeä mahdollistaen kaikkien asukkaiden osallistumisen. Lohja onkin ainoa kaupunki, jossa toiminnassa on pienhankeinvestointimalli. Tässä on se haaste, että Lohja kuuluu Ykkösakselin leader-toimintaan, jossa suurin osa rahoituksesta tulee EU:lta ja valtiolta ja vain 20% kaupungilta, kun taas Lohjan pieninvestointimallin kaikki rahoitus tulee kaupungilta. Selkeästi valtakunnallisesti ollaan menossa osallistuvaan budjetointiin ja Lohjan tulee olla siinä kehityksessä mukana.
Lisäysesitys sivulle 71 kahden ensimmäisen kappaleen jälkeen (tämä lause oli viime talousarviossa mun tekemän muutoksen kanssa ja mielestäni tätä tulee edelleen pitää esillä):
Tulosalueen strategisten painopisteiden tukemiseksi vahvistetaan perhetyön ja neuropsykiatrista osaamista kaikissa palveluissa.
Lasten varhainen tukeminen ja neuropsykiatristen haasteiden varhainen tunnistaminen vaatii kouluttautumista ja koulutuksen säännöllistä päivittämistä. Tämä teksti oli myös viime vuonna lisättynä talousarvioon. Tällekin vuodelle lisäys on tarpeellinen, sillä kouluttautumiset ovat kesken, Lohjan yksi tavoitteista on painottaa ennaltaehkäisyä ja varhainen tunnistaminen säästää kustannuksia loppupäästä, esimerkiksi lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi olemme jälleen saaneet Lapsiystävällinen kunta-maininnan. Neuropsykiatristen lasten ja perheiden tukeminen on juuri tätä ydintoimintaa. Tätä lisäystä vastustaessa on sanottu, että on koulutus on kallis. Kallis on se koulutus, mitä ei käytetä ja mitä ei päivitetä. Näkisin kalliimpana syrjäytyneet perheet, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja mikä tärkeintä, inhimillisen kuormituksen kevenemisen merkitys on huomattava.
Lisäysesitys sivulle 78 (ikääntyneiden tulosalue)(kahden viimeisen kappaleen väliin):
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen, mahdollisimman pitkään kotona asumiseen sekä pitkäaikaishoidossa elämänlaadun tukemisen osana vahvistetaan vajaaravitsemuksen tunnistamista ja ennaltaehkäisyn osaamista kaikissa ikääntyneiden palveluissa.
Tämä on tarpeellinen lisäys ja hyvin vähän talousarviovaikutteinen, sillä kaupungilla jo työstetään asiaa liittyen soteuudistukseen. Miksi emme tukisi sitä edes kolmella rivillä talousarvioesitystä.
Tein ryhmäni puolesta aloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun.
Olen aloitetta valmistellessani keskustellut ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa sekä vajaaravitsemuksen tutkijan kanssa. Olen kysynyt myös kaupungin viranhaltijalta kommenttia, onko aloite edes tarpeellinen vai onko kaupungilla toimintakulttuuri jo valmiina.
Vastausten perusteella tein aloitteen ryhmäni puolesta:
Valtuustoaloite vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulontaa ja ravitsemushoidon sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja.
Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.
Aikuispotilaalla sairaalaan tullessa todettu tai hoitojakson aikana kehittynyt vajaaravitsemustila maksaa 2 900–6 564 €/hoitojakso ja sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja.
• 27 %:lla infektiokomplikaatioita (vrt. hyvässä ravitsemustilassa olevista 17 %:lla)
Luustoliiton mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain yli 6000 lonkkamurtumaa, yhden murtuman hoito maksaa yli 30 000 euroa. Ravitsemushoito on yksi tärkeimmistä terveydenedistämistoimista sekä kuntoutumisen toimenpiteistä, joilla nopeutetaan toipumista, näin ollen töihin palaamista sekä pidennetään ikääntyneiden itsenäisesti kotona-asumista.
Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyllä pienennetään myös kaatumisriskiä sekä niistä johtuvia lonkka- tai muita murtumia sekä niiden pitkäaikaisia hoitoja. Ennaltaehkäisyllä on merkittävä kustannusvaikutus. Mahdollinen pieni investointi lisäresurssiin on kannattavaa, sillä aloite toteutuessaan tuottaisi kunnalle huomattavia säästöjä.
Meillä on nyt ennen soteratkaisun ja hyvinvointialueiden käynnistämistä erinomainen hetki Lohjalla ottaa käyttöön viimeisin tieto ikääntyneiden terveydenhoidossa, luoda malli kaupungille, säästää kustannuksissa ja tukea mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Yksi edullisimmista ja helpoimmista tavoista on vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoidon sisällyttäminen hoitopolkuun.
Näitä vajaaravitsemuksesta koituvia kustannuksia on mahdollista vähentää varhaisella riskin tunnistamisella ja tehostetulla ravitsemuksella. Kuten kaikessa muussakin, on vajaaravitsemusta edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä.
Tiedonsiirto tulisi huomioida kodin ja laitoksen välillä, esim. vajaaravitsemusmittarilla kerätty tieto ja ravitsemusterapeutin ja suun terveydenhoidon asiantuntijoiden mukaan ottaminen tavallisen ja tehostetun asumispalvelun asiakkaan hoidon suunnitteluun ravitsemuksen näkökulmasta. Myös ikääntyneen oma ja koko perheen osallistuminen tulisi huomioida, sillä ilman hänen ja perheen osallisuutta on ravitsemusta vaikea parantaa. Usein kuulee etenkin kotihoidosta asiakkaista tai heidän omaisistaan, jotka eivät suostu ostamaan ravinteikkaampaa ruokaa esim. hintaan vedoten. Jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ikääntyessään. Vajaaravitsemusta ehkäistäessä tulee laitoshoidossa olevilla huomioida myös se, että syötävä ruoka maistuu.
Esitämme valtuustoaloitteessamme, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja
Lohjalla 25.8.2021
Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen
Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös:
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Skaffari, Laura (vihr)
Lotta Paakkunainen 