Lohjan Kylät – Lotta Paakkunainen

Kun rata kulkee yli luonnon, ihmisten ja kotien

Länsiratalinjaus näyttää paperilla suhteellisen yksinkertaiselta viivalta, joka tuo nopeutta ja tehokkuutta liikkumiseen. Mutta maastossa se ei ole viiva, vaan metsäkaistaleita halkova betonileikkaus, jokien ylittämistä, pihapiirien häviämistä ja herkkien luontokokonaisuuksien katoamista. Kun katsoo YVA-selostusta (2020) ja sen yksityiskohtia Lohjan ja Nummi-Pusulan osalta, ymmärtää nopeasti, että kyse ei ole pelkästään infrasta. Kyse on luonnosta, ihmisistä ja koko alueen identiteetistä.

Etätyön aikakaudella liikennemäärät ovat pienentyneet, tarvitaanko rata edes tällaisena?

Viime vuosien etätyöbuumi on muuttanut liikkumista pysyvästi. Työmatkoja tehdään harvemmin ja pendelöinti erityisesti pääkaupunkiseudulle on vähentynyt. Liikennemäärät ovat pienentyneet valtakunnallisesti, eikä ole selvää, että kysyntä koskaan palaa entiselle tasolleen.

Onkin aiheellinen kysymys:
Miksi rakentaa jättihanke, jonka liikennetarpeet ovat pienentyneet ja jonka hyödyt kohdistuvat suppealle joukolle, mutta haitat kohdistuvat laajasti?

Lohjan väestörakenne: suurin osa ei asu keskustassa, asema ei ole saavutettavissa ilman autoa

On myös syytä muistaa, että Lohja ei ole pelkkä keskusta.

Lohjan keskustassa ja taajaman lähialueilla asuu noin 16 000 asukasta.
Mutta jopa noin 30 000 asukasta asuu muissa taajamissa, kylissä ja laajoilla maaseutualueilla.

Juuri näiltä alueilta on kaikkein haastavinta päästä mahdolliselle juna-asemalle, jos asemaa Lohjalle edes tulee. Moni joutuisi käyttämään autoa joka tapauksessa, mikä tekee arjen sujuvuuden kannalta koko ratayhteyden hyödyistä epävarmoja. Junarata ei tällöin ole todellinen vaihtoehto, jos liityntäyhteydet eivät toimi, matka-aika pitenee tai arjen sujuvuus kärsii.

Jos suurin osa hyötyjistä asuu jo valmiiksi liikenneyhteyksien äärellä, mutta suurin osa haitankärsijöistä asuu muualla, rakentaminen alkaa näyttää entistä vähemmän perustellulta.

Luonto, jota ei voi siirtää sivuun eikä palauttaa, jos se menetetään

Ratalinjaus kulkee alueella, joka on poikkeuksellisen arvokas ja herkkä. Se osuu suoraan useiden tiukasti suojeltujen lajien elinpiireihin:

Saukko liikkuu Hämjoella ja Raatinjoella, näitä reittejä rata pirstoo.
Viitasammakko, EU:n erityisesti suojelema laji, lisääntyy Halarin lammilla, rata kulkisi suoraan niiden yli.
Vuollejokisimpukka, yksi Suomen arvokkaimmista virtavesilajeista, on havaittu Hämjoessa.
Lohjan alueella on neljä lepakoiden luokan I kohdetta, joiden hävittäminen on yksiselitteisesti kielletty.
Ratalinjaus halkaisee FINIBA-lintuvedet ja uhkaa paahdeympäristöjä, jotka ovat valtakunnallisesti tärkeitä uhanalaisten hyönteisten elinalueita.
Liito-oravan elinpiirit pirstoutuvat laajalla alueella.

Nämä eivät ole yksittäisiä havaintoja. Ne muodostavat kokonaisuuden, jota ei voi kompensoida maastoon istutettavilla taimilla tai rakentamalla muutaman kilometrin mittaisia siirtymäsiltoja. Kun tällaiset elinympäristöt menetetään, ne menetetään pysyvästi.

Ei pelkkä luontokysymys, vaan myös monen koti, eläke ja elinkeino jää raiteiden alle

Luonto ei ole ainoa, joka joutuu väistymään. Ratalinjaus vaikuttaa suoraan myös ihmisten elämään.

Monelle tämä rata ei ole lupaus nopeammasta yhteydestä, vaan uhka elämäntyölle.
Sen alle jää:

Koteja, jotka ovat olleet suvun hallussa sukupolvien ajan.
Maatiloja ja metsätalousalueita, joiden tulevaisuus muuttuu arvottomaksi yhdessä yössä.

Kun maa lunastetaan valtiolle, se tapahtuu usein niin pienellä korvauksella, ettei sillä voi tosiasiassa korvata menetettyä elantoa tai kotiseutua. Rata ei siis ole vain tekninen hanke, vaan se on taloudellinen ja sosiaalinen isku monen ihmisen arkeen.

Miksi tästä ei puhuta tarpeeksi?

Ratahanke esitellään usein “mahdollisuutena” ja “kasvun moottorina”. Kun lukee YVA-selostuksen, huomaa, että vaikutukset Lohjan ja Nummi-Pusulan kohdalla ovat kaikkea muuta kuin positiivisia:

merkittäviä
pitkäkestoisia
vaikeasti tai mahdottomasti lievennettäviä

Tästä huolimatta poliittinen ilmapiiri ohjaa helposti siihen, että hankkeelle ei “uskalleta” sanoa ei. Se nähdään valtakunnallisesti tärkeänä. Mutta paikallisella tasolla nämä vaikutukset ovat todellisia, konkreettisia ja koskettavat sekä luontoa että ihmisiä.

En vaadi hankkeen hautaamista valtakunnallisella tasolla. Vaadin realismia ja vastuullisuutta.
Nummi-Pusulan ja Lohjan kohdalla tarvitaan:

Uusi linjaustarkastelu, joka kiertää herkimmät luontoarvot ja asutut alueet. (tuskin tulee tapahtumaan)
Lisäselvityksiä, jotka tehdään maastossa eikä kartalla. (tuskin tulee tapahtumaan)
Ihmisten elinkeinon, asumisen ja turvallisuuden todellista huomioimista. (tuskin tulee tapahtumaan)
Avoin kysymys: onko koko hankkeen kulku tällä alueella perusteltavissa, edes periaatteessa?

Tämä rata ei voi olla hanke, jossa luonto ja ihmiset nähdään esteinä eikä arvoina. Meidän on voitava tunnustaa se, minkä YVA osoittaa selkeästi: nykyinen linjaus ei ole ekologisesti, sosiaalisesti eikä taloudellisesti oikeudenmukainen.

Jos rakennamme tulevaisuutta, sitä ei voi tehdä niin, että kadotamme sen luonnon ja ne kodit, joiden varaan alueen identiteetti, hyvinvointi ja elinvoima ovat rakentuneet.

Tule mukaan vaikuttamaan!

Lähidemokratia ei ole vain kaunis sana, vaan se on konkreettista tekemistä, kuulemista, keskustelua ja ennen kaikkea mahdollisuutta vaikuttaa oman alueen asioihin. Olen saanut olla mukana koko tämän nykyisen lähidemokratiamallin ajan, lähes joka roolissa, missä voi olla: kehittämistyöryhmän jäsenenä, aluetoimikunnan ja alueiden johtokunnan jäsenenä, kouluverkon vaikuttajaraadin kokoajana ja puheenjohtajana, yhteistyökumppanina kyläasiamiehenä, alueiden johtokunnan varapuheenjohtajana sekä valtuustoryhmän edustajana. Näiden roolien kautta olen saanut nähdä tämän työn monesta näkökulmasta ja voin rehellisesti sanoa, että kehitys on ollut hienoa.

Olemme saaneet osallistuvan budjetoinnin osaksi kunnan toimintaa, olemme antaneet lausuntoja, tuoneet esiin alueiden näkökulmia ja rakentaneet siltoja päätöksenteon ja asukkaiden välille. Se on vaatinut sitoutumista, rohkeutta ja ennen kaikkea yhteistyötä ja sitä onneksi tässä työssä on riittänyt.

Haluan käyttää hetken kiittääkseni erityisesti alueiden johtokunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa tästä kaudesta. Työnne on ollut vakuuttavaa ja arvokasta. Teidän johdollanne on menty eteenpäin määrätietoisesti mutta osallistavasti. Vaikka kaupungin näkyvä rooli alueiden toiminnassa on valitettavasti pienentynyt, olette jaksaneet kantaa vastuuta ja pitää alueiden johtokunnan suunnan kirkkaana. Iso kiitos siitä.

Tätä kaikkea on tärkeää pitää esillä. Alueiden johtokunta ja aluetoimikunnat tarvitsevat näkyvyyttä ja tunnettuutta vain siten toiminta pysyy vakaana ja luottamushenkilöiden sekä asukkaiden luottamus vahvistuu.

Nummen aluetoimikunnan seuraava kokous pidetään kesäkuussa.
Tule mukaan kehittämään ja puolustamaan omaa aluettasi.

Aluetoiminnan kausi kulkee samaan tahtiin kuin valtuustokausi, eli nykyinen kausi päättyy 31.5. ja uusi alkaa sen jälkeen. Kaupunginhallitus nimeää alueiden johtokunnan aluetoimikuntien esitysten pohjalta. Syksyllä, uuden kauden ensimmäisessä kokouksessa, alueiden johtokunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaksivuotiskaudeksi.

Aluetoimikuntien tulee tehdä omat esityksensä johtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi elokuun alkuun mennessä. Tätä varten Nummen aluetoimikunta kokoontuu kesäkuun aikana.

Tule mukaan vaikuttamaan ja kehittämään omaa aluettasi, juuri nyt on oikea hetki astua mukaan!

Lähidemokratia on elävä ja vaikuttava silloin, kun ihmiset osallistuvat. Pidetään yhdessä huolta siitä, että alueiden ääni kuuluu myös tulevaisuudessa.

Lämmin kiitos teille kaikille yhteisestä matkasta ja erityiskiitos Nummen aluetoimikunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle arvokkaasta työstä tämän kauden ajan.

Ota Nummen aluetoimikunnan facebook-sivu seurantaan: https://www.facebook.com/nummenaluetoimikunta

Aiemmin lähidemokratiasta kirjoittamaani:

Lähidemokratia – uusi kausi, uudet mahdollisuudet

Hanke päättyi, viimeinen työpäivä tubessa

Kuntalaisten kyselytunti ei ole Lohjalla uusi asia

Kirves kaivossa (tai katsomossa)

Lisää: https://lottapaakkunainen.com/?s=l%C3%A4hidemokratia

Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaa 26.11.2024: Jääkiekko tarvitsee kaukalon – liikunnan edistämisen painopisteet arvioitava uudelleen

Viime kaupunginvaltuustokokouksessa käyty keskustelu Pusulan jääkiekkokaukalosta jatkuu Länsi-Uusimaan mielipidekirjoituspalstalla. Kirjoitin vastauksen Lohjan Liikuntakeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajan kirjoitukseen. Nostin esiin, että Pusulan kaukalon poistaminen on yksi esimerkki päätöksestä, joka on heikentänyt erityisesti lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia.

Jääkiekko tarvitsee kaukalon – liikunnan edistämisen painopisteet arvioitava uudelleen

Lohjan Liikuntakeskus Oy:n ja kaupungin hallinnon työ liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi on kiistatta tärkeää. On kuitenkin syytä arvioida kriittisesti päätöksiä, joilla liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Pusulan kaukalon poistaminen on yksi esimerkki päätöksestä, joka on heikentänyt erityisesti lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia.

Jääkiekkoa ei voi pelata ilman kaukaloa – jää itsessään ei riitä tarjoamaan lajille välttämättömiä olosuhteita. Ilman kaukaloa turvallisuus kärsii, eikä peli ole mahdollista sen vaatimilla säännöillä ja rakenteilla. Tämä vaikuttaa suoraan poikien ja nuorten miesten liikkumiseen, sillä jääkiekko on laji, joka houkuttelee heitä erityisesti. Pusulassa kaukalon poistuminen on johtanut siihen, että moni poika, joka aiemmin pelasi aktiivisesti jääkiekkoa, on jättänyt liikkumisen kokonaan.

Vaikka kentän jäädyttäminen ilman kaukaloa on sinänsä hyvä perusratkaisu, se ei palvele kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti. Kaukalo tuo paitsi turvallisuutta, myös mahdollisuuden pelata eri jääpelejä, jotka motivoivat erityisesti nuoria liikkumaan. Kustannussäästöihin vedoten ei pitäisi tehdä päätöksiä, jotka pitkällä aikavälillä heikentävät lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta – se kun voi johtaa kasvaviin menoihin esimerkiksi terveydenhuollossa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Pusulan tapaus nostaa esiin kysymyksen siitä, ovatko liikunnan rahoituksen painopisteet kohdallaan. On tärkeää huomioida myös pienempien kylien ja alueiden tarpeet ja ymmärtää liikuntapaikkojen rooli yhteisöllisyyden ja lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Pienilläkin investoinneilla, kuten uuden kaukalon hankinnalla, voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia.

Toivon, että Lohjan kaupunki ja Liikuntakeskus Oy harkitsevat liikunnan edistämisen ratkaisuja pitkäjänteisemmin ja tasapuolisemmin. Kaukalon kaltaiset perusinvestoinnit eivät ole ylellisyyksiä vaan välttämättömiä, jotta jääkiekko ja muut jääpelit voivat kukoistaa myös Lohjan reuna-alueilla. Liikkumisen edellytysten luominen ei ole vain kustannuskysymys – se on investointi tulevaisuuteen.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8092651

Kesälomaa odotellessa lasten kanssa

Lasten kesäloman alku on ollut kotitöistä huolimatta todella lepäilyä minun ollessani töissä.

Lapset ovat vähän jo tylsistyneitä, odottelevat äidin lomaa, että voidaan käydä ja tehdä.

Kyllä sitä onneksi jotain edes ehtii töiden ohella ja kävimme nuorimmaiseni kanssa Luonnontieteellisessä museossa ja pitihän se Käärijäkin käydä katsomassa torijuhlilla Lohjalla.

Meillä on kesäloma aloitettu jo vuosia vierailulla Hennolan kotieläintilalla, mutta tilan lopetettua on pitänyt keksiä uusi tapa, jolla kesäloman tuntu alkaa. Vielä aloituksen tuntu on hakusessa, mutta kyllä tämä jo lomalta tuntuu, kuulemma.

Luonnontieteellinen museo oli jälleen upea kokemus.

Lomafiilis tuli viimeistään Lohjan torilla, Netta Skogia kuunnellessa ja Käärijää odotellessa.

Markkinahumu hakiessa syötävää ja ihmisten kerääntyessä paikalle.

Oli upea, kuinka Käärijän aloittaessa Cha Cha Cha’n koko yleisö lauloi mukana.

Omaa lomaa ja lisäseikkailuja lasten kanssa odotellessa.

@lottapaakku
Käärijä Lohjalla #Käärijä #Lohja700 #ChaChaCha
♬ alkuperäinen ääni – Lotta Paakkunainen

Mitäs miljoonista – se on suhteellista

Kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsiteltiin mm. niinkutsuttua kaivurikauppaa, joukkoliikennesuunnitelmaa sekä maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimuksia.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 17.3.23 antanut päätöksen Lohjan kaupungin kaivurikuormaajan hankintaa koskevassa asiassa. Johtopäätöksenään päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että Lohjan kaupunki on kyseisen kaivurikuormaajan (Lännen 8600K) hankintaa tehdessään laiminlyönyt hankintalain 1 §:n mukaisen velvollisuutensa kilpailuttaa hankinta mainitun lain mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätösesitys oli, että

Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Meidän Lohjan Jan Tallqvist teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys: 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; 2. velvoittaa viranhaltijaorganisaatiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen että jatkossa organisaatiossa osataan kilpailuttaa hankinnat lain mukaisesti; sekä 3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tästä tuli keskustelun jälkeen hallituksen yksimielinen päätös. Tässä pykälässä olivat läsnä hallituksen varajäsenet ja yksi varsinainen jäsen.

Lohjan joukkoliikennettä on käsitelty lukuisia kertoja. Hallituksen asettama joukkoliikennetyöryhmä on tehnyt laajan ja kattavan selvitystyön, jonka perusteella kaupunginjohtajan päätösesitys, jota kannatin, oli:

Kaupunginhallitus päättää 1. lakkauttaa joukkoliikennetyöryhmän; sekä 2. edellyttää, että kaupunginhallitusta informoidaan riittävän usein valmistelun etenemisestä; sekä 3. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: Valtuusto päättää, että joukkoliikennettä kehitetään Lohjalla vaihtoehdon kolme pohjalta niin, että liikenteen suunnittelu ja valmistelut aloitetaan Lohjalla jo vuoden 2023 aikana, jotta liikenne voidaan kilpailuttaa hyvissä ajoin ennen sen aloittamista syksyllä 2024.

Tarkoittaen sitä, että joukkoliikennettä kehitettäisi koko Lohjan tarpeisiin.

Enemmistö hallituksesta oli eri mieltä. Enemmistön mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa ei olla varmoja, onko joukkoliikenne vetovoimatekijä tai onko se edes pitovoimatekijä, vaikka siis kuntalaisia ja eri yrityksiä on kuultu jo vuosia ja selkeä vastaus on ollut joka kyselyssä, että tarvitsemme toimivan joukkoliikenteen. Ehkä hallituksen autoilevat jäsenet tietävät kuitenkin paremmin kuin muut.

Omissa puheenvuoroissani totesin, että kuntalaisia ja yrityksiä on kuultu useissa eri tilaisuuksissa. Näitä kuulemisia on tehty sekä kaupungin toimesta että kyläsuunnitelmissa, aluetoimikunnissa vuosien varrella ja nyt tämän selvityksen aikana.

Totesin vielä, että keskustelu on ollut varsin mielenkiintoista, että täällä mennään, kuten itsekin menin, omilla kokemuksilla, ei luoteta valmisteluun. Mitä ihmettä hallitus?

Tämä on ikävää kuntien väliselle yhteistyölle ja surullista alueelliselle tasa-arvolle. Tuo päätös on aivan sama tilanne kuin on nyt. Tuo ei ole kehittämistä yhtään. Koko työryhmätyö ja konsultoinnit on ollut nyt hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa. Palveluliikenne oli huomioitu työryhmän esityksessä, sillä busseja ei suinkaan ollut tulossa kattamaan koko kaupunkia.

Sdp, kok, vas sekä ps kannattivat sdp:n vastaesitystä, jossa ei kehitetä mitään. Meidän Lohja, Vihreät ja Keskusta toivoi joukkoliikenteen kehittämistä kaupunginjohtajan ja joukkoliikennetyöryhmän esityksen mukaan. Äänestyksessä äänet jakautuivat 8-4-1.

Maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimusten käsittely oli varsin hiljaista. Hallituksessa puheenvuoroja ei juuri käytetty, lukuunottamatta Meidän Lohjan Hannele Maittilaa ja minua.

Samat jäsenet, jotka joukkoliikennepäätöksessä puhuivat talouden madonluvuista ja tämän taloustilanteen vakavuudesta ovat kuitenkin valmiita maksamaan hyvityksiä yksittäiselle yritykselle miljoonan. No, lähes miljoonan siitä, että yritys puhdistaa pilaantuneen maansa. Tässä jälleen tehdään sama, mitä eräässä tonttikaupassa. Nimittäin vältetään valtuustokäsittely sillä, että summa on reippaasti alle miljoonan. Tällä kertaa hyvityssumma on 996 000 euroa. Kaupunki hyötyy siitä neljän vuoden aikana (rumpujen pärinää) 23 ooo euroa.

Pilaantuneisuusselvitys on tehty vuonna 2005, purkukustannusten kustannusarvion tehneen yrityksen mukaan pilaantuneisuusselvitys tulisi tehdä uudelleen, onhan se jo 18 vuotta vanha. Uusi selvitys voisi muuttaa kustannuksia huomattavasti.

Tein vastaesityksen:

Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimukset niissä esitetyin perustein.

Meidän Lohjan Hannele Maittila kannatti. Jäimme kahden. Jätin eriävän mielipiteen:

Oikaisuvaatimukset olisi pitänyt hyväksyä niissä ilmenevin perustein. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi lähes miljoonan hyvitys yksittäiselle yritykselle on kohtuuton. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin tulee tarkastella kaikkia hankkeita ja hyvityksiä sekä muita kustannuksia.