Valtuustoaloite vammaisvaikutusten arvioinnista

Tein valtuustoaloitteen vammaisvaikutusten arvioinnista valtuustokokouksessa 16.6.2021. Osa yhteistyötä valtuustossa on lähettää omat aloitteet etukäteen, jotta jos on valtuutettuja, joiden mielestä aloite on kannatettava, voisivat he osallistua.

Valtuustoaloite vammaisvaikutusten arvioinnista

Esitämme aloitteessamme, että Lohjan kaupungille laaditaan malli, suunnitelma ja mittarit vammaisvaikutusten arvioinnissa. Vammaisten ihmisten oikeuksien vaikutusten arviointi pitää tehdä kaikessa päätöksenteon valmistelussa, jolla on vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään ja vaikutusarvioinnit tulee tehdä vammaisia henkilöitä osallistaen. Tämän täytyy tapahtua riittävän aikaisessa vaiheessa päätöksentekoprosessia vuorovaikutteisesti.

Eduskunta ratifioi YK:n vammaisyleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Sopimus velvoittaa huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille ihmisille samat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnallisesti kuin kaikille muillekin. 

Perustuslain mukaan kaikkia ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti, eikä ketään saa syrjiä. Myös yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän. Kuitenkaan vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei vielä käytännössä toteudu. Sitä voisi lisätä vammaisvaikutusten arvioinnilla ja siihen liittyvillä mittareilla. 

Käytössä ei ole kattavaa ja systemaattista tietoa päätöksenteon vaikutuksista vammaisiin eikä vammaisista ihmisistä ole tähän mennessä saatu riittävästi tietoa elämän eri osa-alueilta. Vammaisvaikutusten arviointi toisi vammaisten ihmisten elämään nykyistä enemmän oikeusturvaa. Usein vammaispolitiikassa keskitytään sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka kattavampi eri elämänalueita koskeva arviointi olisi tarpeen. 

Mallina voisi käyttää esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia, joka Lohjalla on ollut jo käytössä ja jota kehitetään edelleen. Olisi tärkeää selvittää esimerkiksi työllisyyspolitiikan ja palveluiden vaikutuksia vammaisiin Lohjalla. Vammaiset ihmiset työllistyvät muita ihmisiä huonommin ja kun työllistymisen rakenteelliset esteet saadaan selvitettyä, voidaan niitä alkaa purkaa. Tärkeintä on miettiä toimenpiteitä, joilla vammaiset ihmiset työllistyvät entistä paremmin. Myös muun muassa rakennusten esteettömyydessä on vielä paljon kehittämistä ja korjattavaa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen esimerkiksi työllistymisessä voisi edellyttää tässä vaiheessa positiivista erityiskohtelua, josta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Esitämme aloitteessamme, että Lohjan kaupungille laaditaan malli, suunnitelma ja mittarit vammaisvaikutusten arvioinnissa. Vammaisten ihmisten oikeuksien vaikutusten arviointi pitää tehdä kaikessa päätöksenteon valmistelussa, jolla on vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään ja vaikutusarvioinnit tulee tehdä vammaisia henkilöitä osallistaen. Tämän täytyy tapahtua riittävän aikaisessa vaiheessa päätöksentekoprosessia vuorovaikutteisesti.

Lohjalla 16.6.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta 

Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös

Forsström, Pirjo-Leena (sd)

Ristaniemi, Teija (sd)

Silander, Jaana (sd)

Sorainen, Ana Maria 

VALTUUSTOALOITE: Erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021)

Erityislasten ja heidän perheidensä palvelut ovat hajallaan, eikä kunnon palvelunohjausta aina saa ja lapset, nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman oikea-aikaista palvelua, nuori jää väärinymmärretyksi, saattaa syrjäytyä ja polku käytös-, päihde- ja muihin ongelmiin on todennäköinen. Tämän vuoksi tein 19.5.2021 valtuustokokouksessa aloitteen ryhmäni puolesta.

Valtuustoaloite, että selvitetään nepsy-tukityömuodon ottamista osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi

Erityislapsien ja heidän perheittensä tukimuodot pirstoutuvat mm. kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon alaisen vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon alueille. Tämän vuoksi perheet usein putoavat väliin, jossa kaikki osapuolet sanovat ”ei kuulu meille, vaan noille” ja liian usein lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.  

Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda malli, jossa ongelmat tunnistetaan ja hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaus toimii. Toimimaton hoitopolku kuormittaa lapsia ja heidän vanhempiaan ja ruuhkauttaa jo ennestään kiireistä lastensuojelua. 

Neuropsykiatrisista ongelmista (nepsy) kärsivien lasten ja nuorten on päästävä tarvitsemansa tuen piiriin jo ongelmien varhaisvaiheessa. Tällöin säästetään paljon resursseja ja inhimillistä hätää. Myös perheiden tuki ja osallisuus lapsensa hoitoon ja tuen suunnitteluun pitää toteutua nykyistä paremmin. Palvelun tulee toimia matalan kynnyksen palveluna ilman lähetteitä. Selvityksen myötä tulee luoda myöskin selkeät ohjeet perheille ja työntekijöille siitä, ketkä saavat näitä palveluita, mistä ja millä perusteilla.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape) edistetään koordinoitua sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. Kaupungissamme tulisi ottaa ohjenuoraksi Käypä hoito -suositukseen  perustuen keskittymishäiriöisen ja levottoman lapsen ja nuoren (ADHD) hoitopolun ohjeistus. Hoitopolun tarkoituksena on koota lapsen tai nuoren kehitystä tukevia neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan sekä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluja.

Elämä erityisnuoren tai -lapsen kanssa ei ole helppoa. Kun nuoren tilannetta ei olla arvioitu lääketieteellisesti ja ongelmaa ei olla diagnosoitu, voi olla vaarana syrjäytyminen monien kauempikantoisten ongelmien syntymisen myötä, joista suurimpana koulunkäynnin vaikeudet. Erityislasten ja -nuorten määrän lisääntyessä opetusryhmissä yksilöllinen opastus ja ohjaus on liian kuormittavaa opettajalle. Eritysnuorella luki- ja oppimisvaikeuksien myötä ei ole tarpeeksi tukea ja henkilökohtaisempaa opetusta saatavilla ja rankka opiskelu jää nuorelle itsellensä tai lähimmäisten murehdittavaksi. Useimmiten koulunkäyntiongelmat saatetaan sysätä jo stressaantuneen nuoren niskaan motivaatio-ongelmina, jolloin todellinen sairaus tai taudinkuva jää tutkimatta. Nuori voi kokea kovaa painostusta ja sitä kautta toivottomuutta muuttaa tilannetta tai hankkia apua. Epämotivoitunut nuori voi todellisuudessa kärsiä keskittymishäiriöstä tai lukihäiriöstä läheisten ja koulun asiasta tietämättä.

Selkeä tavoitteellinen maali voidaan tavoittaa käsi kädessä ohjausta käyttäen, joka jättää nuoren kuitenkin itse vastuulliseksi, jolloin tavoitteen täyttyessä voi nuori myös kokea onnistumista itsessään. Itsevarmuus ja ilo kasvaa ja samankaltaisen kokemuksen hankkiminen voi ollakin jo itsenäisempää ja oma-aloitteellisempaa. Tuen puuttuessa tai sen vääränlaisessa antamisessa on vaarana sama riittämättömyyden tunne ja sitä kautta rauhattomuuden ja levottomuuden lisääntyminen kuin koulumenestyksen kohdallakin. Oli tavoite, harrastus tai arkinen asia kyseessä, on jokaiselle nuorelle tärkeää onnistua ja kasvaa sitä kautta kohti itsenäistä aikuiselämää. Erityisnuori ei välttämättä osaa oikealla tavalla kysyä tarvittaessakaan apua, koska heikko itsetunto ja aiemmat syytökset voivat varjostaa syvään ja pitkään. Avunpyyntö voi tulla kiukun ja negatiivisuuden kautta ulos tai huomiota herätetään käyttäytymällä typerästi, tekemällä pahuuksia tai pahimmassa tapauksessa satuttamalla itseään tai muita. Tällöin on jo ammattilaisavun mukaan pyytäminen tärkeää, jotta elämä saadaan raiteilleen ja perimmäinen syy pahaan oloon selvitettyä. Murrosikä, koulumaailma, paine ja odotukset nuorelle ovat musertavan suuret ja emme voi olettaa nuoren toimivan vastuullisen aikuisen tavoin. Nuoret oppivat nopeasti oikeanlaiset sopivat toimintatavat, mutta aikuiset lähimmäiset sekä koulu ovat niitä, joiden tehtävänä on kärsivällisesti opettaa ja antaa esimerkkinsä niihin.

Lohjalla 19.5.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet myös:

Aittakumpu, Birgit (vas)

Eräpolku, Merja (kd)

Liimatainen, Tiina (vas)

Meling, Jani (vihr)

Mänd, Sirje (ps)

Nevalainen, Merja (ps)

Poikonen, Piritta (ps)

Saarinen, Markku (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Slunga-Poutsalo, Riikka (ps)

Turunen, Janne (ps)

Turunen, Kari (ps)

Lähde: Käypä hoito ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Blogi myös podcastina

Podcastina tavoitteenamme on parantaa blogin saavutettavuutta myös näkövammaisille, lenkkiseuraksi tai automatkalle (toistaiseksi vielä lyhyttä lenkkiä tai ajomatkaa varten, sillä materiaalia ei vielä paljoa ole ehditty äänittämään, mutta kyllä se tästä).

Olemme äänittämässä blogitekstejä ja tällä hetkellä kuultavanasi ovat:

Rasismin vastainen viikko: (https://lottapaakkunainen.com/2021/03/16/rasismin-vastainen-viikko/) Blogissa

Tyttö, usko itseesi: (https://lottapaakkunainen.com/2021/03/08/tytto-usko-itseesi/) blogissa

Nepsylasten oikeudet eivät aina toteudu: (https://lottapaakkunainen.com/2021/03/06/vaalikyna-mielipide-nepsylasten-oikeudet-eivat-aina-toteudu/)

Podcast-linkki tullaan lisäämään aina uuteen kirjoitukseen ja pysyvän podcast-linkin löydät myös sivun alavalikosta.

Lisää podcasteja tulossa.