Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022 valtuustoryhmäni puolesta aloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta:
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön
Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.
Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.
Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.
Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu- ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto.
Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei.
Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.
Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.
(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.)
Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.
Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia.
Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.
Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.
Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä.
Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.
Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.
Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa.
Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella.
Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Tämä käy ilmi kesällä julkaistussa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportissa.
THL:n tilastojen mukaan yliannostukseen kuoli viime vuonna 206 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiasta. Tilaston ulkopuolelle jäävät huumeiden aiheuttamiin sairauksiin menehtyneet sekä vaikutuksen alaisena tapahtuneet onnettomuudet ja väkivaltaiset kuolemat.
Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on tunnustaa elävämme yhteiskunnassa, jossa yksinpärjääminen on hyve, jossa häpeä ja syyllisyys ovat vahvasti läsnä päihteitä käyttävien ihmisten sekä heidän läheistensä elämässä. Tärkeää on huomioida kuinka puhumme toisistamme, kuinka puhumme päihdeongelmaisista. Usein myös lukee ja kuulee kommentointia, jossa syyllistetään päihdeongelmaista: ”olisit kieltäytynyt”, ”ei kenenkään ole pakko ottaa sitä ensimmäistä”, ja niin edelleen, Unohdetaan, että päihdeongelmainen on aina jonkun lapsi, unohdetaan, että päihdeongelmainen voi olla jonkun sisar, serkku, isä tai äiti.
Yllämainitut seikat ovat usein myös este hoitoon hakeutumiselle.
Alexis Goosdeelin, EMCDDAn (Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus) johtajan mukaan vuoden 2022 huumeisiin liittyvien suuntauksien analyysistä erottuva viesti voidaan tiivistää ”kaikkialla, kaikkea, kaikille”.
Itse näkisin tärkeänä edistysaskeleena ja välttämättömänä päätöksenä sen, että opetussuunnitelmaan lisätään päihdekasvatusta myös alakouluikäisille. Kahdeksannella luokalla keskustelu on liian myöhään, jos siitä ei ole jo aiemmin puhuttu.
Silmien sulkeminen, moralisointi eikä pään pensaaseen laittaminen ole ratkaisu. Ongelma ei katoa, vaikka yrittää olla näkemättä.
Samoin näkisin, että neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä keinoista ja tärkeä osuus päihdepolitiikan kehittämisessä.
Tyttöjen alidiagnosointi ja ahdh:n osuus päihdepoleilla
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD ei katso sukupuolta, mutta ympäröivä yhteiskunta katsoo. Oireenkuvassa on eroja sukupuolten välillä, ja poikien ADHD diagnosoidaan noin kolme kertaa yleisemmin kuin tyttöjen. ADHD-ihmisillä on muuhun väestöön nähden usein enemmän päihdeongelmia, keskeytyneitä koulutuksia ja haastavia ihmissuhteita. Niistä seuraa häpeää. Kun saa selityksen omalle käytökselleen ja sille, miksi asiat ovat niin vaikeita, häpeä saattaa hellittää ja armollisuus nostaa päätään. Myös tarkkaavaisuushäiriön kylkiäisenä tulleet masennus-, uupumus- ja ahdistuneisuusoireet voidaan oikean diagnoosin avulla vihdoin saada kuriin.
Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD voi hoitamattomana suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Päihdehäiriöisistä se todetaan noin neljäsosalla. Aikuisilla ADHD-potilailla muu psykiatrinen sairastavuus on lisäksi yleistä, ja se voi vaikeuttaa diagnosointia.
Vuonna 2018 kansainvälinen asiantuntijaryhmä julkaisi konsensuslausuman, joka perustui kattavaan tutkimusnäyttöön 212 julkaisusta. Sen mukaan ADHD tulee seuloa kaikilta potilailta, joilla on päihderiippuvuus, ja diagnostiset tutkimukset on tarvittaessa käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti. (Lääkärilehti 2021)
Me pystymme vähentämään päihteiden käyttöä. Me pystymme auttamaan lapsia ja nuoria. Me pystymme tukemaan neurovähemmistön nuoria ja lapsia. Meillä on tutkimustieto, meillä on ratkaisut.
Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani maksuttomasta toisesta asteesta. Mitä se tarkoittaa ja onko maksuttomuus sama kuin saavutettavuus?
Maksuton toinen aste – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajentunut oppivelvollisuus tulivat voimaan 1. elokuuta 2021.
Mitä sitten maksuton toinen aste tarkoittaa?
Kelan koulumatkatuki korvaa osan toisen asteen opiskelijan koulumatkojen kustannuksista silloin, kun matkojen vähimmäiskilometrimäärä (7km) täyttyy. Koulumatkatukea voi hakea opiskelun alkaessa ja siinä on kuukauden takautuva hakuaika.
Oppimateriaalit saadaan koulusta ja muuta opintotukea maksuttomaan toiseen asteeseen oikeutetut opiskelijat saavat edelleen kuten muutkin opiskelijat. Kun nuori täyttää 17 vuotta ja lapsilisän saaminen loppuu, opintotukea voi hakea Kelasta, eli 16 vuotias opiskelija ei saa opintotukea.
Mitä maksuton toinen aste tarkoittaa, jos asut hieman syrjemmässä, vähän pidemmällä julkisesta liikenteestä ja käyt toista astetta toisella paikkakunnalla? Se tarkoittaa sitä, että koulumatkaan saattaa kulua lähes neljä tuntia yhteensä. Toki kulut korvataan, mutta matka-aika on kuormittava ja kohtuuton. Jos alaikäisenä opiskelijana etsit asuntoa toiselta paikkakunnalta, ainoa, joka alaikäiselle asunnon myöntää on Hoas, jolla ei muuten ole vapaita asuntoja. Haet yksityiseltä, vuokra on korkea, mutta siihen et saa asumistukea, etkä muuten saa opintotukeakaan, koska vanhempien tulot vaikuttavat, kun niitä on vuosituloina yli 41 100. Tukia myönnettäessä huomioidaan vanhempien tulot, mutta ei muita sisaruksia eikä vanhempien muita kuluja.
Alaikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hän asuu itsenäisesti eli muualla kuin vanhempiensa luona, hänellä on asumismenoja ja hänelle on myönnetty opintotuki. Yleinen asumistuki voidaan siis myöntää, jos opiskelijalle on myönnetty esimerkiksi opintolainan valtiontakaus. Opintotukea 16 vuotias voi hakea ja hän saattaa sitä saada, jos hänen lapsilisänsä on lopetettu. Paitsi että huoltajien tulot vaikuttavat tukeen. Opintolainatakaustakin voit hakea.
Maksuton toinen aste siis ei tarkoita kaikille samaa, eikä se tarkoita kaikille saavutettavaa toista astetta.
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Voit lukea kolumnin myös 23.8.2022 ilmestyneestä Länsi-Uusimaasta.
Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.
Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)
Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.
Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.
Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.
Riitely: – Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta – Osa normaalia kanssakäymistä – Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista Huono käytös: – Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit Kiusaaminen: – Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla
Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?
Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
vertaissuhteiden tuki,
hyväksytyksi tuleminen,
yhteisöön kuuluminen,
oppilaiden osallisuus,
huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen luomiseen osallistuminen
Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit ja haittapuolet)
Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)
Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.
Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?
Häirintähuoneentaulu
Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.
Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.
Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.
Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.
Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.
Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito, sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.
Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.
Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.
Lotta Paakkunainen 