VUOSIKERTOMUKSENI 2025 POLITIIKKAA KENTÄLTÄ KASVANEENA

Vuosi 2025 poliitikkona

Vuosi 2025 on ollut poliittisesti intensiivinen ja samalla äärimmäisen opettavainen. Tätä vuotta leimaavat kentän kuuleminen, konkreettiset havainnot ja perheiden arjen realiteetit, kaikki ne asiat, joiden takia politiikan täytyy olla tekemisen ja kuulemisen politiikkaa.

Olen kirjoittanut tämän vuoden aikana blogiini monista teemoista, joita kohtaan arjessa ja päätöksenteossa: lasten ja nuorten hyvinvointi, omaishoito, yksilölliset palvelut, ennaltaehkäisy ja ravitsemuksen merkitys hoitoketjuissa.

Kentältä päätöksentekoon

Yksi tärkeimmistä kokemuksista tänäkin vuonna on ollut se, kuinka paljon suora yhteys kenttään ja sen ihmisiin, ammattilaisiin ja perheisiin vahvistaa päätöksentekoa. Aluevaltuustoryhmänä olemme jatkaneet viime kaudella aloittamaamme tapaa ja vierailleet monissa toimipisteissä alueellamme kuullaksemme suoraan, mistä päätämme ja miten päätökset näkyvät ihmisten arjessa. Tämä on auttanut ymmärtämään, miksi palveluiden toimivuus ja saavutettavuus on tärkeää jokaiselle asukkaalle ja miksi päätöksiä ei voi tehdä pelkän hallinnon tai tilastojen varassa.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut yksi kirjoitusteni keskeisistä teemoista. Olen erityisesti nostanut esiin sen, miten tärkeää on panostaa ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukeen ja palveluiden oikea-aikaisuuteen Lotta Paakkunainen.

Olen myös korostanut sitä, ettei lastensuojelun toimintaa voi jättää hallinnolliseksi prosessiksi ilman selkeää analyysiä ja ymmärrystä siitä, mitä palvelujen muutokset merkitsevät perheiden arjessa.

Omaishoito ja jatkuva tuki

Omaishoito on saanut tänä vuonna enemmän huomiota sekä valtuustossa että blogissa. Olen vaatinut, että omaishoitajien asema ja palvelujen kehittäminen otetaan vakavasti huomioon ja että palveluiden kattavuus ja vaikutus arvioidaan aidosti, ei vain muodollisesti Lotta Paakkunainen.

Olen myös tuonut esiin sen, miten erityisen tuen lasten lomahoitojen kehittäminen on olennainen osa monen perheen arkea, ja miksi turvallinen ja ennakoitava palvelu on tärkeä tuki vanhemmille ja lapsille.

Vajaaravitsemus ja ennaltaehkäisy

Olen kirjoittanut siitä, miten vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito tulisi saada osaksi ainakin ikääntyneiden hoitoketjuja ja miksi se on paitsi inhimillinen myös taloudellinen prioriteetti. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus ja vastuu varmistaa, että ravitsemuksen arviointi ja hoito tehdään yhdenmukaisesti ja kattavasti Lotta Paakkunainen.

Luopuminen ja jatkuvuus

Vuoteen 2025 liittyy myös henkilökohtaisesti merkittävä päätös:
luovuin kuntapolitiikasta oltuani mukana erilaisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013 alkaen.

Päätös ei ollut minulle helppo. Kuntapolitiikka on ollut vuosien ajan paikka, jossa olen saanut vaikuttaa konkreettisesti, oppia päätöksenteosta ja kasvaa ihmisenä. Se on ollut myös yhteisö, vastuu ja luottamus, jota en ole ottanut kevyesti.

Uskon kuitenkin, että sekä ihmisissä että politiikassa kehitys vaatii liikettä.
Vaihtuvuutta, uusia näkökulmia ja sitä, ettei kukaan jää paikoilleen vain tottumuksesta.

Luopuminen ei tarkoita vetäytymistä yhteiskunnallisesta vastuusta. Päinvastoin. Se on ollut tietoinen valinta antaa tilaa ja samalla jatkaa vaikuttamista niillä tavoilla, joissa koen voivani olla hyödyksi juuri nyt.

Katse eteenpäin

Vuosi 2025 on vahvistanut käsitystäni siitä, miksi olen mukana politiikassa: rakentamassa yhteiskuntaa, jossa jokainen lapsi, nuori ja perhe voi kokea tulevaisuuden mahdollisuutena. Ennaltaehkäisevä työ, kentän kuuleminen ja inhimillinen arjen ymmärrys eivät ole vain termejä, vaan ne ovat tapoja, joilla teemme politiikasta merkityksellistä.

Sain luottamuksen jatkaa aluevaltuustossa ja kiitän siitä. Ollaan yhteydessä edelleenkin. Hyvää uutta vuotta sinulle.

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Järnefeltin koulu

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Järnefeltin lähiliikuntapaikka

Virkby skolan

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Källhagen

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tontti

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.

Miten koulu alkaa voi vaikuttaa koko kouluvuoteen

Koulun aloittaminen pitkän kesäloman jälkeen ei kaikille ole helppoa. Toisille lomilta paluu on ihana, tosi kiva asia ja toiset juoksevat innoissaan kouluun. Toiset ei. Toisille lomalta paluu voi olla vaikeampaa ja ehkä vähän ahdistavaa. Kaupunkikaan ei välttämättä tee koulun aloittamista helpommaksi.

Koulupäivä alkaa koulumatkasta ja koulupäivän sujuvuuden vuoksi olisi hyvä, jos se heti alkuun olisi mahdollisimman sujuva, ainakin lapselle. Koulumatkasta keskusteltaessa saa usein, ellei aina, kaupungilta vastauksen, johon liittyy lauseet: ”vastuu on vanhemmilla” ”pitää harjoitella etukäteen”

Totta. Mutta esimerkiksi kuinka harjoitella eukäteen, jos tie on ollut poikki koko kesän?

Tai reuna-alueilla linja-autolla kouluun kulkemisharjoittelua, busseja saattaa kulkea kesällä jopa kokonaista kolme vuoroa ja kotiin pääsyä saa odottaa nelisen tuntia?

Oilaantien ja Riikantien risteys
Oilaantien ja Riikantien risteys

 

Logistiikkakeskuskaan ei auta. Monella vanhemmalla on ihmettelemistä wilmaan tulleissa kuljetustiedotteissa tänäkin vuonna. Tiedotteessa on koulun alkamis- ja päättymisajat, kyllä, mutta linja-auton tai taksin tuloaikana on 00:00.

Entä sitten se johdonmukaisuus tai yhdenvertaisuus, tasavertaisuus, mitä näitä nyt on? Esimerkkinä, jos vitosluokkalaisella on 2,9 km pysäkille, se ei kuitenkaan oikeuta kaikilla taksikyytiin sinne pysäkille, mutta jos kuudesluokkalaisella on 2,5km matkaa, saa hän kyydin. Ekaluokkalainen kuskataan kouluun asti taksilla, mutta eskarilainen laitetaan kotimatkalle bussiin ja odotetaan, että hän tietää ja muistaa, millä pysäkillä jää pois.

 

Koulua aloittaessa, varsinkin uuteen kouluun mentäessä lapsen jännitystä ei helpota se, ettei tiedä edes, mihin ovelle koululla menee. Tässä helpottaisi ennen koulujen alkua lähetettävä infokirje tai vastaava.

Kouluilla on hyvin kirjavia käytäntöjä ohjeistuksessa ja tähän pitäisi saada muutos aikaan. Jokaisella koululla pitäisi olla sama ohjeistus, tietenkin omaan kouluun ja alueeseen sopiva, mutta samat käytännöt, mitä ilmoittaa uusille koululaisille ja koulua jatkaville. Ja ohje, että yleensäkin pitää ilmoittaa ja antaa ohjeita perheille ja koululaisille.

 

 

Hyvä olisi ohje myös siitä, että koulun pitäisi olla kaikille kiva paikka. Koulu voi olla toisille ainoa paikka, jossa saa lämpimän ruuan. Koulu on toisille ainoa paikka, jossa voisi olla turvallisesti, jossa on turvallisia aikuisia. Ei pilata sitä.

Olen Lokovan puheenjohtajana nyt saanut paljon viestejä kiusaamisista, yksinjäämisistä, koulun aloittamisen vaikeudesta esimerkiksi juuri ylläolevista syistä ja lasten pahoinvoinnista. Halusimme Lokovassa tehdä asialle jotain. Olen känyt viime kevään ja nyt alkusyksyn neuvotteluja uudenlaisesta konseptista, jota toivottavasti päästään pilotoimaan meidän koulullamme ja jos seurannassa nähdään, että se on tuottanut tulosta ja ollut parempaa vastetta kuin ennen, levitetään se seuraavaan kouluun Lohjalla ja jaetaan tietoa muillekin. Pian lisää, kun saadaan kaikki nappiin! #mäenkiusaa #mäenjätäyksin

 

Päiväkotien sisäilma huolettaa – pyyntö päästä terveisiin tiloihin ei ole liikaa vaadittu, eihän?

Sisäilmaongelmat tarvitsevat upeita vanhempia näkyäkseen. Ongelmia ei voi ratkoa, jos ne lakaistaan maton alle ja unohdetaan. Päiväkotien sisäilmaongelmat ovat liian kauan olleet muiden sisäilmaongelmien varjossa.

saukkolan päiväkoti
Saukkolan päiväkoti (kuva Elina Laiho)

Perhe on laittanut lapsen päiväkotiin hoitoon, luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta, minkälainen on se kiinteistö, jossa päiväkoti on. Joka päivä vanhemmat vievät lapsen hoitoon. Joka päivä, paitsi silloin, kun on korvatulehdus, kuumetta, flunssaa, poskiontelontulehdus, silmätulehdus…

Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin.

Vanhemmat luottavat kaupunkiin päiväkotipalvelun tuottajana, luottavat kaikken tärkeimpänsä kaupungin huomaan, luottavat kaikkein tärkeimpänsä terveyden kaupungin huomaan.

Mitä tehdä, kun kaupunki ilmoittaa päiväkodin olevan sisäilmaongelmaisen?

Vanhempien huoli on suuri, lapsilla on eriasteisia oireita ja sairastumisia. Toisille voi jäädä pysyviä vaurioita. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, kuten niin moneen kertaan olen sanonut aiemminkin. Kuinka kauan me voimme sairastuttaa lapsiamme?

Päiväkotilasten korvatulehduskierteitä on pidetty asiaankuuluvina ja niitä on vain kauhisteltu ja voivoteltu.

Ollaanko pysähdytty miettimään päiväkotien kohdalla kiinteistön kuntoa? Tänä päivänä ehkä pysähdytään herkemmin, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.

Lohjalla on tutkittu viimeisen vuoden aikana viisi päiväkotia, joista Saukkolan päiväkoti viimeisimpänä. Muut tutkitut ovat olleet

  • Pusulan päiväkoti
  • Päiväkoti Eulaalia Karjalohjalla
  • Vieremän päiväkoti
  • Muijalan päiväkoti

Kaikkien näiden raportit löytyvät osoitteesta http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=3208&alasivu=3208&kieli=246

Päiväkodit tarvitsevat rohkeita vanhempia, jotka tuovat ongelmille kasvot. Jotka tuovat todellisuuteen ja tietoisuuteemme ongelmien laajuuden.

Tässä Länsi-Uusimaan artikkeli Saukkolan päiväkodin tilanteesta vanhempien näkökulmasta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/623664-saukkolan-paivakodin-sisailma-huolestuttaa-vanhempia

Hyvä vanhemmat!

Haastattelussa vanhemmat kertovat pienten lastensa pitkittyneistä oireista, lääkitysten huolestuttavasta määrästä ja toiveestaan saada lapset terveeseen tilaan. Tällaista toivetta ei pitäisi edes joutua esittämään.

”– Nuorin lapsistani, hieman alle 2-vuotias, on ollut päiväkodin aloitettuaan lähes koko ajan kipeänä. Yskä alkoi kaksi kuukautta siitä, kun hän meni vuosi sitten päiväkotiin. Jokaisen flunssan jälkeen hänelle on jäänyt pitkä limainen yskä, joka on jatkunut viikkoja. Hän on joutunut syömään huolestuttavan paljon astmalääkkeitä ikäänsä ja kokoonsa nähden. Lääkäri suositteli, että ottaisin lapsen pois hoidosta. Nyt, kun hän on ollut lähes neljä viikkoa päiväkodista pois, astmalääkkeiden määrän on voinut puolittaa ja yskä on hävinnyt. Dramaattinen muutos. Lapsen terveys on tärkeinä, mutta taloudellisesti nykyinen tilanteemme on hankala, Koskela kertoo. ”

 

250 miljoonaa litraa sisäilmaa

Maaliskuussa 2018 Sisäilmaseminaarissa vierailleen tanskalaisen professorin Pawel Wargockin mukaan ihmiset altistuvat elämänsä aikana noin

  • 35 000 kilolle ruokaa
  • 87 600 litralle vettä
  • 250 miljoonalle litralle sisäilmaa.

Lukujen perusteella sisäilman laatuun ei vieläkään kiinnitetä riittävästi huomiota.

Toisaalta hyviäkin merkkejä jo on. Esimerkkinä vaikkapa Oulun ja Tampereen Yliopistot.

Tampereen tavoin Oulussa Yliopiston rakennusosasto ja ammattikorkeakoulu lähtevät yhteistyöhön ja professorihaut käynnistyvät.

Vuonna 2019 on tarkoitus saada myös kolmas koulutusohjelma, elinkaari- ja talotekniikka, jonka professuurin tehtäviä juuri määritellään.

”Opintosuuntaan on suunniteltu liitettäväksi sisäilma-asioihin ja rakennusterveyteen liittyvät opinnot”, koulutusalajohtaja Jukka Hiltunen kertoo. Opetuksesta on tulossa varsin poikkitieteellinen, sillä siinä halutaan hyödyntää myös yliopiston lääketieellistä osaamista.

https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/tampereella-ja-oulussa-rakennusteekkarit-ja-amk-opiskelijat-yhdistavat-opetustaan-2018-ja-2019-syksylla/

Toinen loistoesimerkki on, että kaupungeissa on alettu heräämään todellisuuteen ja esimerkiksi Turku palkkaa sisäilmapäällikön (https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/tku00-07-13-18)

sisäilmapäällikön tehtävänä on vastata kaupungin sisäilmatyöstä ja siihen liittyvien prosessien kehittämisestä sekä vastata osaltaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta. Sisäilmapäällikkö toimii mm. sisäilmaan liittyvien hankkeiden asiantuntijana ja osallistuu hankkeiden korjaussuunnittelutehtäviin sekä toimialojen sisäilmatyöryhmiin.

Lohjalla tätä tointa hoitaa kehitysjohtaja, Nummi-Pusulan entinen kunnanjohtaja.

 

Hyvistä merkeistä huolimatta edelleen painolastinamme on se, että aina välillä huomaa, että vieläkin sisäilmaongelmien kohdalla puhutaan usein homekohteista. Aina kohteista ei hometta löydy, vaikka sisäilmaongelmaa on todettu ja oireista kärsitään.

Miksi kuivasta ilmasta ja villapölystä kärsivien ääni katoaa, ei kuulu?

Yksi mahdollinen vastaus on se, että Suomessa pidetään kosteutta liian kalliina. Monissa maissa ilmanvaihdolle on asetettu kosteusvaatimus, mutta meillä se on kallista. Mineraalivillakuitujen vaikutus selvitettiin jo 1990-luvulla, HYKS todensi silmä-, hengitystieoireet  ja työselostuksiin tuli vaatimus, ettei paljasta, pinnoittamatonta kuitupintaa saa olla kosketuksissa ilmanvaihtoilman kanssa ja TalotekniikkaRYL:ssä esitettiin selkeitä vaatimuksia kuitujen irtoamisen estämiseksi. Näin ollen kuituongelmien piti olla selvitetty ja takana. Onko näistä luistettu?

Hyvän sisäilmaston tekemiseen liittyvät asiat tiedetään. Tiedetään, mitä pitäisi ja miten pitäisi tehdä. Silti usein niin ei tehdä. Vedetään vähän sinnepäin ja tehdään liian nopeasti. Laitetaan vähän halvempaa materiaalia, jätetään vähän tekemättä. Ei se haittaa, jos on vähän vaan märkä, ei se ole kuin kostea. Se nyt niin nuukaa ole. Säästetään.

Esimerkkejä rakentamisajan laiminlyönneistäkin on liian monta. Eristeet ovat puutteellisia, laitetaan sateessa kastuneet villat seinään, jätetään salaojat tekemättä, tai jätetään ne kesken, laitetaan muovimatto märän betonin päälle jnejne.

Eristeen kastuminen on hyvin otollinen tilanne homeelle, ja lisäksi se romahduttaa lämmönvarauskyvyn. Mineraalivillan tyyppihyväksyntäkosteus on 0,5 prosenttia, eli se ei oikeastaan saisi olla märkää (mutta ihan sama hei).

Kuinka monen päiväkodin tai koulun lattiaan muovimatto on laitettu märän betonin päälle? Kuinka monen päiväkodin tai koulun seinään on tungettu märkä eristevilla? Kuinka monen päiväkodin tai koulun ilmanvaihtokoneisto ei ole tarkoitettu päiväkotikäyttöön?

Kukaan ei ota vastuuta.

Vastuunkantoa ei saisi kuulemma huudella, se on turhaa jälkikäteen. Siitä ei ole hyötyä. Totta. Siitä ei ole hyötyä altistuneille, siitä ei ole apua uusien tilojen tai väistötilojen saamisessa, mutta siitä olisi hyötyä tulevaisuudessa. Jos laiminlyö velvollisuuksiaan , jonka vuoksi tuhannet sairastuvat, eikö siitä pitäisi tulla seurauksia?

 

 

 

 

 

 

 

 

Lohjan selkä suoristuu sisäilma-asioissa – palaute yhteislyseon sisäilmainfosta

20180110_144559

”Suositellaan välituntiulkoilua ja ikkunatuuletusta välitunneilla” – tästä olen niin iloinen ja huojentunut. Vihdoin.

Tätä suositeltiin jo Jalavan sisäilmainfossa, josta kirjoitin lokakuussa 2016 ja olen ikkunatuuletuksen puolesta puhunut paljon. Tunneilla voi myös pitää oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä, ovat suosittaneet jo jonkin aikaa, ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Lohjan lyseon sisäilmainfo oli mielenkiintoinen. Lohjan kaupungin kehityskaari sisäilma-asioissa on nouseva ja olen siitä tyytyväinen. Enää sisäilmaongelmista puhuminen ei ole tuulimyllyjä vastaan taistelua, kuten se on aiemmin ollut. Kuten esimerkiksi Tytyrin aikaan, kun vastassani oli seinä vähätteleviä viranhaltijoita ja tuhahtelevia luottamushenkilöitä, jotka toistuvasti totesivat minun lietsovan paniikkia. tässä vihdoin kaupunki alkoi suoristamaan selkäänsä, ja ymmärtämään asian vakavuuden.

Se näkyi nyt Lyseon sisäilmainfossa.

20180110_144945

Ensin opiskelijat väistöön. Heidän on päästävä terveisiin tiloihin. Lyseossa on 730 opiskelijaa, joista 59 on 10.1.2018 mennessä anonut lupaa itsenäiseen opiskeluun ja saanut luvan.

Lyseota on useaan otteeseen remontoitu, kerran laajennettu ja tässä vaiheessa yksi märkä ulkoseinä on kapseloitu sisätiloihin.

Rakennuksen ryömintätiloista löydettiin vanhoja lautoja, siis vanhoja rakennusaikaisia tukipuita, joita ihan yleisesti on jätetty kiinni. Nyt ne ovat luonnollisesti keränneet vuosia kosteutta, myös putkikanaaleista löytyi vanhoja laudotuksia. Löydettiinpä myös vanhojen polttopuiden puuvarasto, jolla kuitenkin kuulemma on vain vähäinen vaikutus, sillä tila on nyt koneellisesti alipaineistettu. Alipaineistettuna on myös osa ryömintätiloista.

”Mutta lyseo on rakennettu kallion päälle”- miten se vesi voi jäädä sinne? Olen tähän kysymykseen ja kyseenalaistukseen törmännyt monesti. Jos katsomme oikein tarkkaan, huomaamme, ettei lyseo ole ihan korkeimmalla kohdalla kalliota. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lyseon lattian alla on märkä hiekka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koska hiekka ei ole kuivaa, ei se ole päässyt kuivumaan. (rautalanka ole hyvä) Eli rakennus seisoo märällä hiekalla ja rakenteet ovat olleet siinä märässä aika kauan. Vesi on jo vuosia tehnyt tehtäviään, sitä on tullut ylös rakenteita ja valunut alas sateella, myös sisään.

Näiden löytyneiden mikrobiongelmien lisäksi olisin huolissani lyseon radopitoisuuksista. Suomessa on maaperänsä vuoksi korkeat radonpitoisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saisi olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Vanhojen asuntojen enimmäisarvo on 400 becquereliä kuutiometrissä. Eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. (stuk.fi)

Lohjalla lyseon postinumeroalueella on tehty radonmittauksia vuosien 1980-2016 välillä 170 kpl. Uusien asuntojen enimmäisarvo ylitettiin 28:ssa mittauskohteessa ja yli 300-400 becquerelliä ylitettiin 29 kohteessa. Lyseossa ei tehty radonmittauksia. Kohteen maaperän ja sijainnin vuoksi olisi ehkä voinut, mutta rakennemittaukset kertovat muutenkin karun tilanteen, joten ehkä se ei tähän ole välttämätöntä. JOS lyseon sisäilmaa tutkitaan enemmänkin, siinä tapauksessa tulisi mitata myös radonpitoisuudet.

 

 

Lyseon kuntokartoituksessa on tutkittu rakennuksen ulkorakenteita ja niistä löydettiin kuvassa lueteltuja mikrobeja.

Löydettyjä kosteusvaurioindikaattoreita

Esimerkiksi putkitunneleissa ja –kanaaleissa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, kuten kosteus- ja lahovaurioituneita muottipuumateriaaleja ja tojaeristeitä.

Tutkimustulosten perusteella kanaaleista pääsee paikallisesti sekoittumaan ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Rakennuksen ulkopuolella olevaan putkitunneliin pääsee kulkeutumaan merkittäviä määriä kosteutta rakennuksen ulkopuolelta.

Merkkiainetutkimuksissa löydettiin useita ilmavuotoja ja mm niiden kautta pääsevät ne sisäilmaa huonontavat mikrobit.

Nuoret tarvitsevat väistöä, mieluiten heti. Tehtiin rakennuksen kanssa mitä hyvänsä, tutkitaan lisää, korjataan tai puretaan, mutta opiskelijat tulee siirtää. Jokainen päivä on liikaa.

Meille on esitetty ainoana vaihtoehtona Trallalan ”puistoa” märkää parkkipaikkaa, joka sijaitsee tehtaan vieressä. Tontti pitää ostaa ja tilaelementit vuokrata. Opiskelijat pääsisivät aikaisintaan ensi elokuussa väistöön. sanoin, aikaisintaan. En usko hetkeäkään, että he jo elokuussa pääsisivät. Esimerkkinä Mäntynummen yhtenäiskoulu. Oppilaiden piti päästä syysloman jälkeen väistöön, pääsivät tammikuussa.

Onko tutkittu muita vaihtoehtoja? Esim TTS-opistoa Sammatissa? Tila on tyhjillään ja vapaa heti.

  1. Toki matkaa on 10-15 minuuttia, joutuisi miettimään kuljetuksia (ja se ei ole Lohjalla vahvin osaaminen)
  2. alakoulun ruokailua, sillä väistössä oleva alakoulu ruokailee tällä hetkellä Lyseon tiloissa,
  3. liikuntatiloja, mutta luonto olisi lähellä ja liikkuminen onnistuu myös luonnossa

Niin, nuoret tarvitsevat väistöä heti. Sammatissa olisi nopeasti ja todennäköisesti edullisemmin kuin tilaelementit. Tosin en tiedä, koska emme ole saaneet laskelmia.

Lohja on käyttänyt monia eri toimijoita sisäilmatutkimuksiin, mutta FCG:ia eniten. Se alkaa näkymään tuloksissa ja analyyseissä.

Esimerkiksi Jalavan koulussa käytetty toimijaa ei ole enää näkynyt, oliko ehdotetut toimenpiteet liikaa? oliko liian suorapuheista tekijää? Vai onko tosiaan jo liikaa ongelmia ympäri Suomea, että toimijat eivät ehdi?

Oli miten oli, Lohja on ottanut sisäilma-asioissa niin suuren askeleen, että se on huomioitu valtakunnallisesti ja pidetään nyt mallioppilaana. Hieno huomionosoitus ajatellen juuri lähtökohtia asenteessa ja toimissa aiemmin ja sitä, että kuntalaisten kuulemisesta on oikeasti opittu ja lähdetty tekoihin. TerveetTilat 2028

Matkaa kuitenkin on vielä isoihin tekoihin. Kaupungilla on vielä tekemistä oman henkilökunnan ja luottamushenkilöiden asennemuutoksen kanssa. Yksi johtavista viranhaltijoitsta ei voi olla sitä mieltä, että ”oire katoaa, kun syy katoaa.” Luonnollisesti oire katoaa, jos kyseessä on vain reaktio. Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat. Se tulee muistaa aina. Osa sairastuu, osa vakavastikin. Siitä ei parane, astma ei katoa, MCS ei katoa. Osa sairauksista voi kehittyä pitkänkin ajan päästä.

Lohjan tulisikin nyt olla tiennäyttäjä ja ottaa kouluissa käyttöön systeemi, jossa olisi aktiivinen oireseuranta (esimerkiksi Wilman kautta, tai ottaa jokin terveydenhuollon sovellus käyttöön rinnalle) kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Wilman ylläpitäjä tosin ei ymmärtänyt ottaa koppia tästä tiedustellessani aloitetta varten teknisiä valmiuksia. Olen tätä useaan kertaan ehdottanut, mutta koska en ole saanut ympäripyöreitä muminoita lukuunottamatta kunnon vastauksia, teen aloitteen asiasta.

 

Nyt kun on jälleen yksi ”yhtäkkinen pommi” sisäilma-asioissa löydetty, löytyisiköhän pian Ristin koulun pommi? Vai odotetaanko hetki, että niitä pommeja muodostuu lisää? Vai aloitettaisiinko oikeasti se ennaltaehkäisy?