Kategoria-arkisto:lastensuojelu

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 22.12.2022: Turvaton joulu

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniin joulun odotuksesta ja siitä, miten kaikki eivät sitä odota.

Kirjoittajavieras: Turvaton joulu

Oman perheeni joulua valmistellessa minua ilahduttaa suunnattomasti tieto siitä, että kaikki, jo kotoa poismuuttaneetkin lapset puolisoineen ovat tulossa. Samalla omaa perhejouluani valmistellessa ajatukseni karkaavat heidän luokseen, joilla ei ehkä ole samankaltaista mitä odottaa. Joulu on lastenjuhla, mutta kaikkialla, kaikille se ei tunnu siltä.

Lastensuojelun keskusliitto kysyi tämän vuoden joulukalenteriaan varten lasten joulutoiveita aikuisille. Lasten toiveet saattavat joillekin olla yllättäviä. Toiveet olivat useimmiten jotain yhdessä tekemistä perheen kesken, hyvää ruokaa ja rauhallista tunnelmaa. Moni odotti myös joulun jännitystä ja kuusen koristelua. Useimmille lapsille joulu on vuoden kohokohta, paras päivä heti oman syntymäpäivän jälkeen.

Kaikki lapset eivät kuitenkaan odota joulua innolla. Osa lapsista kokee jouluna entistä kovempaa hätää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Joskus aikuisen huoli ja ahdistus kasvavat niin isoiksi, ettei lapselle jää tilaa. Toisissa perheissä joululahjoihin tai -herkkuihin ei jää rahaa. Osattomuuden tunne voi kasvaa suureksi pienen kantaa ja aikuistuvilla nuorilla lähestyvä joulunajan yksinäisyys tai irrallisuuden tunne voi ahdistaa.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan tänäkin jouluna yli 150 ihmistä Suomessa viettää joulunsa turvakodissa. Heistä noin puolet on lapsia. Perheväkivallasta kärsii joka viides lapsi Suomessa. Loma-ajat voivat olla väkivaltaisessa perheessä arkeakin rajumpaa aikaa, kun alkoholia kulutetaan. Vanhempien päihdeongelmasta Suomessa kärsii arviolta 70 000 lasta.

Tilanteet voivat kärjistyä väkivallaksi tai sen uhaksi.

Jokainen ansaitsee viettää joulun turvassa. Apua on joulunakin tarjolla. Turvakodit päivystävät vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Apua on viisasta ja rohkeaa hakea. Jos alkaa pelottaa, jo silloin kannattaa hakea apua, eikä odottaa tilanteen kärjistymistä. Tietoa turvakodeista ja muista avun lähteistä löytyy Nettiturvakoti.fi.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs.

Keskustan tuleva sosiaali- ja terveyslinjaus hyväksytty puoluevaltuustossa

Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös.

Alkuun olin hieman jännittynyt, sillä kesän puoluekokous oli minulle ikävä kokemus. Ei siitä sen enempää, mutta sen kokemuksen perusteella päätin olla osallistumatta enää varsinaisiin puoluekokouksiin.

Tästä voit lukea lisää puoluevaltuuston kokouksesta virallisesta kanavasta: https://keskusta.fi/puoluevaltuuston-kokous/

Sivulla myös kerrotaan puoluevaltuuston hyväksymän sosiaali- ja terveyslinjauksen tuomme sille sivulle tiistaina. Mikä tiistai lienee, on ilmeisesti vaikeuksia, sillä sama teksti ollut jo jonkin aikaa.

Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa. Upeaa!

Tekemäni lisäysesitykset tummennetulla kursiivilla.

”Erityisesti lasten ja nuorten neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen ja mielenterveystyöhön tarvitaan lisää voimavaroja, jotka on kohdennettava lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Mahdollisimman varhainen puuttuminen neuropsykiatrisiin haasteisiin ja mielenterveysongelmiin on sekä nuoren apua tarvitsevan että julkisen talouden kannalta erittäin tärkeää.”

….

Ennaltaehkäisevä päihdekasvatusta alakouluikäisille

….

”Panostetaan ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoon mm. lisäämällä toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin, vajaaravitsemuksen seulonnan sekä näistä seuraavien palvelutarpeiden resursseja. Huomioidaan erityisesti omaishoitajien toimintakyvyn ylläpito ja jaksaminen.”

Toivottavasti keskustan erinomainen sotelinjaus julkistetaan pian, jotta siihen pääsisi tutustumaan muutkin.

Aluevaltuustossa omaishoidon tuen muutokset puhuttivat

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa päätettiin talousarviosta tiistaina, 13.12.2022. Pitkään siitä oli käyty neuvotteluja ryhmien puheenjohtajien kesken.

Omaishoidon tuen muutokset olivat minulle hyvin hankalat ja jouduin punnitsemaan monia asioita.

Olen yrittänyt katsoa kokonaisuutta ja kun ajattelee omaishoidon tukia, olisi Lohjan mallin neljän luokan kriteeristö oman näkemykseni mukaan oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin sekä turvallisin, sillä se suojaisi myös neurovähemmistöomaishoitajien asemaa ja tukisi työssäkäyvien mahdollisuutta olla myös omaishoitaja.

Tästä puhuin jo talousarvioneuvottelujen alettua ja yritin puhua tästä vielä hallituksenkin päätöksen aikana.

Vahvasti kannan toivetta siitä, että nyt tehdyt päätökset eivät kuitenkaan ole päätöksiä, joita ei voisi korjata. Toivon, että ensimmäisen vuoden aikana suoritetaan vaikutustenarviointia ja seurantaa ja jos niiden aikana nähdään epäkohtia, kuten omaishoitajien kesken epätasa-arvoisuutta ja todetaan, että kaikki jotka ovat oikeutettuja omaishoidon tukeen, eivät sitä saa, niin korjataan nämä virheet. Tästä syystä kannatin RKP:n Wickströmin toivomusesitystä, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa vaikutuksia. Jälkiviisaana sanoisin, että harmonisoinnista olisi pitänyt tehdä ennakkovaikutusten arviointi.

Esitetty vastaesitys siitä, että omaishoidon tuen harmonisointi tulisi tehdä korkeimman luokan mukaan on hieno ja kaunis ajatus, mutta koen sen myös epäaitona esityksenä. Se ei poista sitä vaaraa, että joku oikeutettu jää ilman tukea. Jos esitys olisi ollut neljästä kriteeriluokasta, olisin kannattanut. Omaishoidon tuen harmonisointi kuitenkin myös nostaa monen omaishoitajan tuen tasoa, mutta minun on edelleen vaikea hyväksyä sitä, että neljäs luokka poistuu. Kuten jo aiemmin totesin, se hankaloittaa monen työssäkäyvän omaishoitajan tilaa.

Kummeksun myös puheita siitä, että palvelusetelien määrärahojen korottaminen olisi jotenkin huono asia, on ilmiselvää, että palveluseteleiden käyttöä ei joissain ryhmissä todellakaan haluta.

Palvelusetelit ovat olleet tärkeässä roolissa Lohjalla omaishoitajien vapaiden käytössä. Lohjalla vapaiden käyttö on lisääntynyt palvelusetelien käyttöönoton myötä, sillä se on tuonut valinnan vapautta lisää ja palveluseteleitä on voinut käyttää esim. siivouspalveluihin. Moni omaishoidettava ei halua pois kotoa tai ei ole sijaistavaa hoitopaikkaa, tuolloin palveluseteli on ollut erittäin toivottu ja toimiva vaihtoehto. Tätä korostin ryhmässämme.

En siis voinut kannattaa vastaesitystä, sillä samalla siinä esitettiin leikkaamista lastensuojelupalveluista, yhteisistä terveyspalveluista sekä palveluseteleistä. Jos olisivat tehneet erikseen nämä esitykset ja olisi ollut vain omaishoidon tuesta kyse, olisin mahdollisesti tukenut sitä.

Toivon todella, että palvelut ja resurssit lautakunta seuraa omaishoitajien tilannetta ja reagoi nopeasti.

Euroopan huumeraportin tulee järkyttää meitä

Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Tämä käy ilmi kesällä julkaistussa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportissa.

THL:n tilastojen mukaan yliannostukseen kuoli viime vuonna 206 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiasta. Tilaston ulkopuolelle jäävät huumeiden aiheuttamiin sairauksiin menehtyneet sekä vaikutuksen alaisena tapahtuneet onnettomuudet ja väkivaltaiset kuolemat.

Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on tunnustaa elävämme yhteiskunnassa, jossa yksinpärjääminen on hyve, jossa häpeä ja syyllisyys ovat vahvasti läsnä päihteitä käyttävien ihmisten sekä heidän läheistensä elämässä. Tärkeää on huomioida kuinka puhumme toisistamme, kuinka puhumme päihdeongelmaisista. Usein myös lukee ja kuulee kommentointia, jossa syyllistetään päihdeongelmaista: ”olisit kieltäytynyt”, ”ei kenenkään ole pakko ottaa sitä ensimmäistä”, ja niin edelleen, Unohdetaan, että päihdeongelmainen on aina jonkun lapsi, unohdetaan, että päihdeongelmainen voi olla jonkun sisar, serkku, isä tai äiti.

Yllämainitut seikat ovat usein myös este hoitoon hakeutumiselle.

Alexis Goosdeelin, EMCDDAn (Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus) johtajan mukaan vuoden 2022 huumeisiin liittyvien suuntauksien analyysistä erottuva viesti voidaan tiivistää ”kaikkialla, kaikkea, kaikille”.

Euroopan huumeraportti suomeksi:

Click to access 2022.2419_FI_02_wm.pdf

Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen

Itse näkisin tärkeänä edistysaskeleena ja välttämättömänä päätöksenä sen, että opetussuunnitelmaan lisätään päihdekasvatusta myös alakouluikäisille. Kahdeksannella luokalla keskustelu on liian myöhään, jos siitä ei ole jo aiemmin puhuttu.

Silmien sulkeminen, moralisointi eikä pään pensaaseen laittaminen ole ratkaisu. Ongelma ei katoa, vaikka yrittää olla näkemättä.

Samoin näkisin, että neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä keinoista ja tärkeä osuus päihdepolitiikan kehittämisessä.

Tyttöjen alidiagnosointi ja ahdh:n osuus päihdepoleilla

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD ei katso sukupuolta, mutta ympäröivä yhteiskunta katsoo. Oireenkuvassa on eroja sukupuolten välillä, ja poikien ADHD diagnosoidaan noin kolme kertaa yleisemmin kuin tyttöjen. ADHD-ihmisillä on muuhun väestöön nähden usein enemmän päihdeongelmia, keskeytyneitä koulutuksia ja haastavia ihmissuhteita. Niistä seuraa häpeää. Kun saa selityksen omalle käytökselleen ja sille, miksi asiat ovat niin vaikeita, häpeä saattaa hellittää ja armollisuus nostaa päätään. Myös tarkkaavaisuushäiriön kylkiäisenä tulleet masennus-, uupumus- ja ahdistuneisuusoireet voidaan oikean diagnoosin avulla vihdoin saada kuriin.

Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD voi hoitamattomana suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Päihdehäiriöisistä se todetaan noin neljäsosalla. Aikuisilla ADHD-potilailla muu psykiatrinen sairastavuus on lisäksi yleistä, ja se voi vaikeuttaa diagnosointia.

Vuonna 2018 kansainvälinen asiantuntijaryhmä julkaisi konsensuslausuman, joka perustui kattavaan tutkimusnäyttöön 212 julkaisusta. Sen mukaan ADHD tulee seuloa kaikilta potilailta, joilla on päihderiippuvuus, ja diagnostiset tutkimukset on tarvittaessa käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti. (Lääkärilehti 2021)

Me pystymme vähentämään päihteiden käyttöä. Me pystymme auttamaan lapsia ja nuoria. Me pystymme tukemaan neurovähemmistön nuoria ja lapsia. Meillä on tutkimustieto, meillä on ratkaisut.

Artikkeleja Euroopan huumeraportista:

Artikkeleja neuropsykiatrisista haasteista ja päihteistä:

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta

Hallitus antoi esityksensä uudeksi translaiksi 22. syyskuuta 2022. Esityksessä on paljon hyvää, esimerkiksi se, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen juridiseksi vahvistamiseksi, poistuu. Ensi vuodesta alkaen transihmiset pystyisivät muuttamaan väestötietojen sukupuolimerkinnän yksinkertaisemmin kirjallisella hakemuksella.

Esitykseen on kuitenkin jäänyt vakavia puutteita. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei jatkossakaan olisi mahdollista alle 18-vuotiaille. Tämä loukkaa räikeästi translasten ja -nuorten ihmisoikeuksia.

Sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollisuus vähentäisi transnuorten itsemurhariskiä, parantaa psyykkistä hyvinvointia ja voisi suojata negatiivisilta ennakkoluuloilta.

Lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa lokakuun alussa. Keskustelussa oli useita vihamielisiä puheenvuoroja, joissa kaikuivat kansainvälisesti tutut virheargumentit. Ne ovat tietoisia yrityksiä heikentää transihmisten oikeuksien toteutumista.

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta!

Esimerkiksi Norja, Islanti ja Tanska ovat uusineet translakejaan itsemääräämisoikeuteen perustuviksi. Tämän jälkeen ei ole ollut väärinkäytöksiä, vaan ainoastaan kasvua sukupuolivähemmistöjen mahdollisuuksissa osallistua yhteiskuntaan.

Julkisuudessa liikkuu paljon virheellisiä ja ihmisoikeusvastaisia väittämiä transihmisistä ja heidän oikeuksistaan. Niillä konservatiiviset voimat pyrkivät hämmentämään ja häiritsemään päätöksentekoa.

Vihamielisten puheenvuorojen ja kommenttien lukeminen voi olla raskasta etenkin ihmisille, joiden oikeudet ja arvon puheenvuorot suoraan kyseenalaistavat.

Jos et ole vielä allekirjoittanut Amnestyn vetoomusta, käythän allekirjoittamassa nyt. Minä olen allekirjoittanut sen, sillä haluan olla rakentamassa maailmaa, jossa jokainen lapsi ja nuori saa elää vapaasti juuri sellaisena kuin on.

Vetoomuksessa vaaditaan, että Suomen päättäjät noudattavat asiaa koskevia kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja. Niiden mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee olla mahdollista iästä riippumatta.

Allekirjoittamaan tästä:

https://www.amnesty.fi/vetoomukset/marinin-hallitus-ja-eduskunta-alkaa-pettako-translapsia-ja-nuoria/

Translain uudistus ja mitä siitä (ainakin) puuttuu

Onnea, iloa ja valoa

On minullakin oikeus kokea onnea, iloa ja valoa. Totesi pääministeri tiedotustilaisuudessa Lahdessa.

Kyllä, meillä kaikilla on oikeus kokea onnea, iloa ja valoa yhteiskunnallisesta asemastamme, ammatistamme, siviilisäädystä tai muusta asemastamme huolimatta. Surullista ja huolestuttavaa on, jos sitä kutsuu onneksi, iloksi ja valoksi, mitä alkoholin avulla löytää. Raskaat vastuut kuulemma vaatii raskaat huvit. Raskas huvi vaan ei rentouta, eikä varsinkaan palauta. Kivaa se varmasti on, mutta rentouttavaa, palauttavaa tai onnea?

Olin jotenkin hämmentynyt pääministerin sanoista. Itse löydän onnea, valoa ja iloa perheeni, lasteni kanssa lomailusta, vapaa-ajan vietosta ja pienistä hetkistä heidän kanssaan. Toki jokainen meistä kaipaa toisinaan sitä omaa aikaa, mutta pääsääntöisesti se ilo, valo ja onni tulee lasten kanssa vietetyssä ajassa.

Pääministerimme vakuuttelut siitä, että hän on aina hoitanut työnsä, eikä ole ollut päivääkään poissa, tai että juo vain mietoja alkoholijuomia kuulostavat huolestuttavasti riippuvaisen puheilta. Nämä puheet ovat vanhoja, meille suomalaisille hyvin tuttuja puolustuspuheita, jotka me haluamme uskoa ja joita me itsekin toistamme, puolustaaksemme alkoholin käyttöä. Emme näe alkoholin juonnissa vikaa, emme näe riippuvuutta sairautena, emme halua nähdä kasvavaa riippuvuutta. Haluamme puolustaa alkoholin juontia. Olemmehan tottuneet siihen osana kulttuuriamme, myös ongelmien kieltäminen on hyvin syvällä kulttuurissamme.

Alkoholismia on monenlaista, riippuvuutta on monenlaista. Alkoholismi on myös periytyvää. Alkoholi on edelleen tabu.

Varsinkin, jos juojana on nuori, äiti, menestyvä ja pidetty nainen.

Työnantajalla on velvollisuus ohjata hoitoon. Onko Valtioneuvostolla ohjeistusta, jos olisi kyseessä riippuvuus?