terveys – Sivu 21 – Lotta Paakkunainen

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.2.2022: Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa

Kirjoitin tällä kertaa Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani psykiatrisesta hoidosta ja hoitotakuusta.

Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa. Osa suurista sairaanhoitopiireistä sanoo koronapandemian lisänneen nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilua entisestään. (yle: https://yle.fi/uutiset/3-11899434)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja tällä hetkellä noin joka kymmenes uusimaalainen nuori on nuorisopsykiatrian potilaana.

Olen tehnyt valtuustoaloitteet erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021) https://lottapaakkunainen.com/2021/05/20/valtuustoaloite-erityislasten-palvelujen-parantamiseksi-19-5-2021/ sekä jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa (11.12.2019) https://lottapaakkunainen.com/2019/12/11/valtuustoaloite-jokaiselle-lohjan-koulualueelle-palkataan-psykiatrian-sairaanhoitaja-osaksi-kouluterveydenhuoltoa/ mm. yllämainituista syistä. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea ja oireiden tunnistamista.

Kirjoittajavieras-kolumnini:

Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa

Hoitotakuu tarkoittaa, että potilaalle on taattu oikeus päästä kiireettömään hoitoon laissa annetun määräajan kuluessa. Psykiatrinen hoito kuuluu hoitotakuun piirin. Hoitotakuu ei koske potilaan akuuttia vaivaa, sillä kiireellistä hoitoa tulee saada välittömästi. Psykiatrisessa hoidossa potilas saa kiireellistä hoitoa käytännössä vain psykoosin ja itsemurhavaaran perusteella.

Hoitotakuun mukaan lähetteestä kolmessa viikossa tulisi saada aika erikoissairaanhoitoon. Psykiatrisen hoidon tapauksessa tämä voi kestää aikuisilla vuoden ja jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arvioita tai tutkimuksia, on ne lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Erikoissairaanhoito tulee aloittaa kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Psykiatrista hoitoa kaipaavan on siis yleensä odotettava kuukausia ennen varsinaisen hoidon aloittamista.

Nuorten psykiatrinen hoito on pahoin ruuhkautunut, hoitoon tai tutkimuksiin pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Yhdeksi keinoksi nuorten kasvavaan mielenterveyshätään on pohdittu lyhytterapiaa. Koulujen opiskeluhuollon antama lyhytterapia voi lievittää nuorten masennusta. Tämä ilmeni HUS:n, Espoon kaupungin ja THL:n yhteisessä tutkimuksessa (2015). Kokeilu tuotti hyviä tuloksia lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Tutkimuksesta on jo tovi ja asia on edelleen puhumisen tasolla.

Johtopäätökseni tänään on, että maailma on tehty terveille ja vahvoille, kriisittömille ja ikuisesti eläville. Lapsi/nuori: Älä siis traumaudu esim. koulukiusaamisesta, älä sairastu psyykkisesti ja herranen aika, jos sattuu olemaan perintötekijät sillä tavalla vinossa, että oireilusi johtuukin neuropsykiatrisesta haasteesta, niin älä. Voi olla onnesta kiinni, tunnistetaanko neuropsykiatrinen oireilusi ajoissa saadaksesi diagnoosia ja oikea-aikaista apua ja kuntoutusta, joka auttaisi sinua ja läheisiäsi ymmärtämään. Lastensuojelusta voit saada apua, joka sekään ei ole oikea taho, sillä heilläkään ei ole keinoja auttaa, paitsi sijoittamalla lapsi/nuori laitokseen.

Maaliskuussa on ensimmäiset aluevaltuustojen kokoukset. Saatetaan psykiatrinen hoito Suomessa edes lain vaatimalle minimitasolle. Nähdään lapset ja nuoret. Nähdään hätä! Nähdään mielenterveys- ja päihdesairaat sairaina, jotka tarvitsevat apua, mieluiten nopeasti. Nähdään kokonaisuus. Ei tehdä heillä politiikkaa, varsinkaan talouspolitiikkaa.

Kirjoittaja on äiti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu

Espoo myös kehittämään ikääntyneiden vajaaravitsemuksen hoidonpolkua!

Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.

On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.

Muistutimme ensimmäisessä aluevaltuuston seminaarissakin ryhmän esittelypuheenvuorossammekin muita ryhmiä siitä, että säästöjä hyvinvoinnissa voi syntyä uusilla, inhimillisillä, hyivnvointia parantavilla ja pieniltäkin tuntuvilla keinoilla.

Aiemmin aiheesta kirjoittamaani:

Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoitus 18.1.2022: Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia

Valtuustoaloite 25.8.2021: Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun

Aloite käsitelty loppuun merkittävillä vaikutuksilla

Käsittelimme valtuustokokouksessa aloitteeni ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua loppuunkäsitellyksi. Olimme ryhmässä sopineet, että pidän aiheesta ryhmäpuheenvuoron, mutta valtuuston puheenjohtaja ilmoitti, että ei hyväksy aloitteissa pidettäväksi ryhmäpuheenvuoroa. (? en ymmärtänyt miksi, mutta tiivistin puheeni lyhyemmäksi)

Puheenvuoro ikääntyvien vajaaravitsemuksen seurannasta osaksi hoitopolkua

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut seuraajat. Voin tyytyväisenä todeta ryhmämme puolesta, että tämä aloitteemme on edennyt ilahduttavan nopeasti.

Kuten aloitteessa todetaan, on iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.

Ravitsemuksella on suuri merkitys esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hidastamisessa.

Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.

Sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja.

On hienoa, miten Lohjalla viranhaltijat tarttuivat mahdollisuuteen, jonka aloitteemme ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusi hanke tarjosivat. Tästä erityinen kiitos ylihoitaja Hannele Patjakselle ja hyvinvointijohtaja Tuula Suomiselle.

Aloitteemme merkitys on suurempi mitä voisi ajatella, sillä on tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.

Kiitos

Voit lukea aloitteeni täältä:

https://lottapaakkunainen.com/2021/08/26/valtuustoaloite-25-8-2021-vajaaravitsemuksen-seulonnasta-ja-ravitsemushoidon-sisallyttamisesta-ikaantyneiden-terveydenhuollon-hoitopolkuun/

Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoitus 18.1.2022: Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoituksen valtuustoaloitteestani iäkkäiden vajaaravitsemuksen seurannasta, sillä olin saanut tiedusteluja sen käsittelystä valtuustossa. Aloitteeni on käsittelyssä valtuustossa 19.1 ja päätöehdotustekstinä on: Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi. Ja sehän ei oikeastaan kerro mitään. Toki esittelytekstissä on myös pidempi seloste, jossa kerrotaan aloitteen tuomista toimenpiteistä.

Tämä aloite on edennyt ilahduttavan nopeasti. Varmasti osaltaan vaikutusta oli sillä, mitä itse tein aloitteen lisäksi.

Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia

Tein elokuussa valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Ensi keskiviikon valtuustokokouksessa se saatetaan loppuun merkittävillä toimenpiteillä.

Aloitetta valmistellessani keskustelin usean ravitsemuksen asiantuntijan, alan tutkijan sekä kaupungin edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, jossa kiinnostus aloitettani kohtaan oli suuri. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan aloitteen ajoitus on täydellinen, sillä alkamassa oli vuonna 2020 julkaistun Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamiseen tähtäävä hanke, johon aloitteeni tarkoitus sopi hyvin. Keskustelimme mahdollisuudesta ottaa Lohja pilotiksi hankkeeseen.

Yhdistin yllämainitut toimijat, minkä seurauksena käynnistetään tämän vuoden alussa Lohjalla lisäkoulutusta ja kehitystyö vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptista osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta. Tuotokset tulevat muodostamaan pohjan hyvinvointialueemme tulevalle toimintamallille, ja projekti toteutetaan käytännössä ensimmäisenä meillä Lohjalla. Tämä on merkittävää, sillä palvelut tullaan järjestämään jatkossa yhtenäisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tällöin alueen kunnilla on mahdollisuus yhteistyöllä kehittää palveluja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Kaikki kunnat pääsevät hyödyntämään projektissa opittua jo tämän vuoden aikana. Tämän ikääntyneiden vajaaravitsemukseen keskittyneen aloitteen seurauksena olemme siis jo Lohjalla edelläkävijöitä.

Aloitettani kannatettiin yli puoluerajojen. On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Lotta Paakkunainen, aluevaaliehdokas (kesk.)

Vaalikynä-kirjoitus Länsi-Uusimaassa 11.1.2022: Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää?

Kirjoitin mielipidekirjoituksen aluevaalien alla, sillä moni on kysynyt miksi äänestää aluevaaleissa, koska ei kuitenkaan oman alueen edustajaa saada aluevaltuustoon.

Pitää muistaa myös, että valtuuston lisäksi on tulossa muita toimielimiä, joissa tehdään kehitystä ja päätöksiä. Luottamushenkilöiden tulee olla yhteistyökykyisiä, osata laittaa puolue toiseksi ja alueen asukkaiden paras ensimmäiseksi.

Miksi aluevaalit ja miksi ihmeessä äänestää?

Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä valtuustossa on yhteistyökykyisiä luottamushenkilöitä, jotka puoluerajojen yli pystyvät rakentamaan meille parasta mahdollista hyvinvointialuetta.

Vuoden kuluttua hyvinvointialueet vastaavat nykyisten terveyskeskusten toiminnasta, erikoissairaanhoidosta, julkisesta hammashoidosta, lasten neuvoloista, perheneuvoloista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, oppilashuollosta sekä monesta muusta palvelusta. Samalla palo- ja pelastustoiminta siirtyy hyvinvointialueiden hoitoon. Hyvinvointialueiden perimmäinen tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut joka puolella Suomea. Kyseessä on siis todella tärkeät vaalit, joiden tulos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Niin kaupunkikeskustassa kuin taajamassa ja kylässä.

Miten löytää itselle se oikea ehdokas? Miten löytää omalle äänelle paras kantaja? Ehdolla on asiaosaajia, erilaisia ammattilaisia, kokeneita ja kokemattomampia poliitikkoja. Ehdolla on myös kokemusasiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä, joita onkin tärkeää huomioida. Kuinka voi esimerkiksi omaishoitajien tai neuropsykiatristen haasteiden omaavien, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten perheiden tuntoja ja kokemuksia palveluista parhaiten tuoda esiin kuin asian kokenut? Tai ehkä äänestäjälle on tärkeää peruspalvelujen toimivuus ja sijainti. Tuolloinkaan ei ole lainkaan yhdentekevää äänestää. Äänen antaminen näissä vaaleissa on haastavaa ja saattaa tuntea houkutusta jättää tämä tärkeä oikeus käyttämättä, koska tuntuu, että ei kuitenkaan…

Kaikki eivät voi olla kaikkien asioiden eikä alueiden asiantuntijoita, siksi tuleekin kuulla niin työkseen tekeviä kuin palvelujen käyttäjiä. Päätettäessä yhteisistä asioista tulee kuulla laajasti ja punnita esille tuotuja näkökulmia, pohtia saavutettavuutta, kokonaisuutta.

Kannattaa kokeilla vaalikoneita, olla yhteydessä ehdokkaisiin ja seurata vaalipaneeleja.

Aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien tärkeistä palveluista, arjen sujumisesta ja siitä, miten ja missä palvelut järjestetään. Länsi-Uudellamaalla on erinomaisia ehdokkaita joka puolueessa ja jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti ehdokas, jonka arvot kohtaavat äänestäjän arvot.

Muistathan äänestää, vain siten me saamme hyvän hyvinvointialueen ja hyvän, alueellisestikin kattavan aluevaltuuston.

Lotta Paakkunainen

Aluevaaliehdokas (kesk.)

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4434373

Vauhtivuoden alku

Vuoteni on tosissaan alkanut vauhdikkaasti. Vauhtia riittää niin perheen toimesta kuin vapaaehtoistoimista, aluevaalikampanjoinnista ja kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtajuudesta. Päivät eivät tunnu riittävän ja tunti tunnilta aika vain tuntuu katoavan.

Lasten lomaillessa on ihan kiva heittäytyä ja ollaan vaan ja siihen olen kyllä päättänyt saada järjestettyä aikaa ja tähän asti olen pystynytkin siihen hyvin (hyvä mä, kolmas päivä vuodesta menossa ja lapset lomalla), toivon, että loppuvuosi menee samalla hyvällä tavalla.

WeeGeen portaat kutsuivat nopeaan nousuun

Kunnallisjärjestön puheenjohtajana koen olevani viimeisessä vastuussa kaikesta toiminnasta ja varsinkin vaalien alla paine on kova. Ja kiire. Aluvaalit toteutetaan hyvin nopealla aikataululla ja se, että uusi kausi alkaa kesken vaalityön tuo haastetta hyvin paljon. Onneksi kunnallisjärjestön edellinen puheenjohtaja ja nykyinen (ja samalla entinen) sihteeri tukevat ja auttavat.

Sihteerin kanssa kävimme pitkän ja hyvän keskustelun ja samantien saimme paljon aikaan ja asioita eteenpäin. Siitä tuli oikein hyvä tunne ja uutta virtaa.

Hallituksen järjestäytymiskokous on tällä viikolla, vaalitelineiden mainokset pitää olla tällä viikolla valmiit, ehdokasvideoita kuvataan tällä viikolla ja somemainos olisi hyvä saada kasaan myös, yllättäen tällä viikolla. Omaa vaalityötä ei juuri ehdi tekemään, mutta puheenjohtajana ja viestintävastaavana olen vastuussa kaikkien menestyksestä. Toki jokaisen ehdokkaan oma työ, arvot ja näkyvyys on tärkeää, mutta pohjana on kaikkien ehdokkaiden hyväksi tehtävä yhteinen työ, josta jokaisen odotan kantavan myös vastuuta. Politiikka on tiimityötä ja se alkaa omasta tontista.

https://www.lohjankeskusta.fi/aluevaalit-2022/

Parasta kuitenkin on vuoden alussa ollut se, että olemme silti saaneet mieheni kanssa järjestettyä aikaa istua vieretysten, olla lähekkäin. Siihen ei ole tuntunut olleen aikaa pitkään, pitkään aikaan. Mä toivon, että tämä tapa ja oleminen jatkuu ja paranee.