Joukossa on syrjään jääneitä nuoria. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä.
Meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka kieltäytyvät koulusta eri syistä. On koulukiusaamista, on vakavaa kouluahdistusta eri syistä, on neuropsykiatrisia haasteita, on tunnistamattomia neuropsykiatrisia haasteita.
Laavu Koulu tarjoaa huoltajalle ratkaisuja lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Oletpa sitten ulkomailla asuva tai Suomessa oleva kotioppija, löytyy Laavusta ratkaisu opintojen etenemiseen.
Ilmoittautumiseen tarvitsee ”vain” vajaa 2000 euroa.
Opetushallitus ja perusopetuslaki lähtevät koulun näkökulmasta, ei lapsen: Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa
Perusopetuslaissa 18 §:ssä Erityiset opetusjärjestelyt sanotaan: ”Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: …. 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä”
Toisissa kouluissa mahdollistetaan esimerkiksi vakavaa kouluahdistusta kärsivän, erilaisista neuropsykiatrisia haasteita omaavan oppilaan koulunkäynnin etänä ja erityisin järjestelyin, mutta se ei ole itsestään selvänä käytäntönä ja toiset huoltajat joutuvat taistelemaan saadakseen lapselle etäkoulua tai erityisiä järjestelyjä. Toiset lapset otetaan huostaan, vaikka perheen arkea ja erityisesti lasta helpottaisi etäkoulu ja joustava opetus.
Koululaitoksemme nykymuodossaan ei tue kaikkia oppijoita.
Koulupudokkuus, koulukieltäytyminen ja kouluahdistus on todellisuutta, johon meidän tulee herätä, johon meidän tulee löytää työvälineitä ja helpottaa perheiden ja lasten arkea. Vain sillä tavalla meidän yhteiskuntamme tulee kestämään ja vain sillä tavalla perheet, lapset ja nuoret pysyvät toimivina yhteisömme ja yhteiskunnan jäseninä.
Länsi-Uusimaa julkaisi mielipidekirjoitukseni aiheesta 3.3.2023:
Vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa taakse, pohtia mitä oppeja päättynyt vuosi toi mukanaan.
Vuosi 2022 oli poliittisesti aktiivinen ja todella kiireinen. Minut valittiin kunnallisjärjestön johtoon ja olin kiitollinen luottamuksesta. Tiesin, että helppoa ei tule olemaan, mutta uskoin yhteiseen tekemiseen.
Tein elokuussa 2021 valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Tammikuun 2022 valtuustokokouksessa se saatettiin loppuun merkittävillä toimenpiteillä. Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.
Vajaaravitsemusaloitteeni on vienyt minut myös puhumaan kansallisessa tilaisuudessa. Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä. https://lottapaakkunainen.com/2022/12/10/lohjan-ikaantyneiden-vajaaravitsemusaloite-esilla-kansallisesti/
Aluevaalit
Vuoden alussa käytiin historialliset aluevaalit ja äänimääräni riitti ensimmäiselle varavaltuutetun sijalle. Paikkaneuvotteluissa keskusta sai kaksi lautakuntapaikkaa, toinen tarkastuslautakuntaan ja toinen tulevaisuus- ja kehittämislautakuntaan, johon minä sain luottamuspaikan. Aluevaltuustoryhmässämme toimin sihteerinä ja varavaltuutettuna olen aluevaltuustokokouksissa ollut todella monessa mukana varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä.
Olen ottanut vuoden aikana kantaa moneen asiaan, kuten kiusaamiseen ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilaan. Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa.
Venäjän raaka ja laiton hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut suuresti meihin kaikkiin. Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja kuinka puhua sotatilanteesta lasten kanssa.
Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja vuoden aikana käydyissä kokouksissa oli hyvin mielenkiintoisia asioita ja keskustelu on yleensä kovin vilkasta.
Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille järjestettiin 11.3 ja voi että mikä tilaisuus se olikaan!
Tilaisuuden idea lähti Mäntynummen yhtenäiskoululta, apulaisrehtorin, biologian ja maantiedon lehtorin sekä oppilaskunnan ideariihestä. Koulun oli tarkoitus järjestää oppilailleen ilmastoseminaari, mutta he joutuivat ikävä kyllä perumaan tilaisuuden.
Oppilaskunta oli tehnyt paljon töitä tilaisuuden hyväksi ja olivat järjestäneet jo upeat asiantuntijat luennoimaan ja olisi ollut todella harmi, jos se kaikki upea työ olisi mennyt hukkaan. Olin ajatellut, että oma panokseni olisi ollut vain upean idean siirtäminen kaupungin haltuun, mutta pääsin mukaan juontamaan ja sainpa pari kysymystäkin esittää.
Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös. Kuulun puoluevaltuuston yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin ja valiokunnassa käsittelimme keskustan sosiaali ja terveyslinjausta siihen valitun työryhmän työn perusteella. Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa.
Toki vuosi kaiken politiikan keskellä on ollut myös teinien ja lasten kasvukipuja, irtautumisia, erittäin voimakkaitakin irtautumisia, joissa oma vanhemmuus on ollut puntarissa ja koetuksella kovastikin. Välillä tuntuu, että kukaan ei kuule, mistään ei saa tukea, kukaan ei ymmärrä, mitä tukea tarvitaan ja lähetteet hylätään näkemättä lasta, lausuen aivan käsittämättömiä korulauseita, joilla piilotetaan se, että resurssit eivät riitä auttamaan kaikkia, että ennaltaehkäisyyn ei pystytä panostamaan. Oma venyminen on tuolloin kovimmillaan ja itsekin erityistarpeisena on toisinaan hankalaa ymmärtää ja toimia sen mukaan.
Vuoden aikana tapahtuneista muutoksista, luottamustehtävien määrästä ja siitä syystä, että halusin perheellenkin jäävän aikaa, päätin luopua kunnallisjärjestön puheenjohtajuudesta. Kun vastaanotan tehtävän, haluan tehdä sen kunnolla ja syventyä. Koin, että kunnallisjärjestö ansaitsee puheenjohtajan, joka pystyy keskittymään tehtävään kunnolla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Ferin. Uskon hänen ottavan tehtävän haltuun ja tuovan uutta virtaa kunnallisjärjestöön.
Syksyn kova vauhti toi joulun ja vuodenvaihteen nopeasti eteen, ihan huomaamatta jälleen. Joulu oli rauhaisa, ihanan lämminhenkinen ja ilon täyteinen. Toki yksi lapsista oli hyvin tunteellinen lahjojen avaamisen jälkeen, ei pettymyksestä, vaan siksi, että joutuu odottamaan taas vuoden jännitystä, pakettien avaamista ja joulukuusen koristelua.
Vuodenvaihde tuo minulla myös surun pintaan, sillä esikoiseni menehtyi 1.1.2001. Siitä siis on jo aikaa, mutta suru ei väisty. Se muuttuu, mutta ei poistu.
Pyryn menehdyttyä suru oli fyysistä kipua ja sanonta tyhjästä sylistä oli todellinen. Tyhjä syli ei ole vain sanonta, vaan sekin tuntuu fyysisenä kipuna ja sylissä olevan vauvan painon puutteena. Sen tosissaan tuntee. Ja se murskaa alleen.
Vuodenvaihde tuo nykyään myös tyhjyyttä, sillä vuodenvaihtuessa soitin aina isälleni ensimmäisenä uuden vuoden toivotukset, nyt oli kuudes vuodenvaihde, kun sitä en voinut tehdä.
Vaikka vuodenvaihde nostaa aina hieman surumielisyyttä omassa sydämessäni, pitää kuitenkin ilo, rakkaus ja myönteisyys pintansa ja nousee päällimmäiseksi. Minulla on neljä upeaa, eläväistä sähikäistä ihmistainta, joiden puolesta teen kaikkeni.
Joten vuosi 2023, anna tulla vaan! Olen suhteellisen valmis.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat
Moni on hallintosääntö- ja organisaatiotyöryhmässä sitä mieltä, että hallintosäännössä ei tarvitse olla kovin tarkkaan kuvattu vaikuttajatoimielimiä, vaan että kaupunginhallitus voi määritellä tehtävät.
Sanottiinpa jopa, että päätöksentekoa ei sovi tuoda ”liian alas”.
Lähidemokratiasta puhuttiin ja nyt valmistelussa onkin lähdetty siitä, että aluedemokratiatoiminta jatkuu ennallaan, eikä esittelyn mukaan siihen siis esitetä nyt muutosta ja mikäli mallia jatkossa haluttaisiin muuttaa, niin se vaatii aina valtuuston päätöksen. Lähidemokratiamallihan rakennettiin kuntaliitostilanteessa ja tuolloin se vastasikin hyvin kaupungin asukkaiden vaikuttamistarpeisiin. Toimintaympäristö on vuosien aikana muuttunut ja muuttunee tulevaisuudessakin.
Tästä syystä on nähty perustelluksi muuttaa hallintosäännön kirjausta lähidemokratiatoiminnasta siten, että päätöksenteko toiminnan organisoinnista ja periaatteista on valtuustolla erikseen. Toisaalta tämä on hyvä ajatus, sillä lähidemokratian tulisikin olla kuntalaisten näköinen, muuttua ajan muutoksen mukana, mutta ennen kaikkea turvata kuntalaisten osallisuus ja osallistaminen.
Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Niin.
Lähidemokratiatoimintaan, aluetoimikuntiin ja johtokuntaan osallistuttiin hyvin ahkerasti ja kuntalaiset olivat aktiivisia toiminnan alussa. Heti ensimmäisen kauden aikana kuntalaiset saivat ottaa kantaa koulu- ja terveyskeskusverkon supistuksiin ja lakkautuksiin, osallistuttiin avoimiin aluefoorumeihin, jotka olivat kiertävän valtuustokokouksen yhteydessä. Oltiin keskusteluyhteydessä. Aktiivisuus romahti. Koska kukaan ei enää kuullut. Esittelyssä ja työryhmässä on usein toistettu, että hallintosääntö ei sisällä tarkkaa toimintamallin kirjausta. Tämä tuo myös riskit lähidemokratiatoiminnan hiljaiseen tai kovempiääniseenkin poistumiseen. Jos puheenjohtaja sallii, tekisin tämän ryhmäpuheenvuoron aikana vastaesityksen. Esityksemme ei muuraa kiinni lähidemokratiatoimintaa, vaan sallii kehityksen ja muutoksen kuntalaisten ja ajan muutosten myötä.
Vastaesityksemme: s.11 §14 Alueiden johtokunta toimii Lohjan lähidemokratian edistämiseksi ja asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi. Alueiden johtokunnan jäsenet ovat Kuntalain 5. luvun tarkoittamia luottamushenkilöitä. (Kv 22.1.2020/ 9 §) Alueiden johtokunnan tehtävänä on kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin osa-alueiden kehittäminen. (kuntalaki 36§)
Alueiden johtokunnan tehtäviä ovat:
1. Antaa lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin
2. Päättää kaupunginvaltuuston myöntämän toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja käytöstä
3. Päättää aloitteiden tekemisestä aluetta koskevista asioista lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.
Tämä esityksemme luo puitteet mahdollisuudelle osallistuvalle budjetille, luo toimivia rakenteita luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välille, selkeyttää ja vahvistaa alueiden johtokunnan tehtävää viestinvälittäjänä molempiin suuntiin sekä osoittaa yhteistyökykyä ja erityisesti yhteistyöhalua.
Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2022 valtuustoryhmäni puolesta aloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta:
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön
Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.
Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.
Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.
Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu- ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto.
Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei.
Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.
Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.
(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.)
Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.
Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia.
Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.
Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.
Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä.
Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.
Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.
Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa.
Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella.
Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Kaupunginvaltuusto päätti elokuun kokouksessa hyväksyä Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaavan.
Äänestin hyväksymistä vastaan. Vastaesitys kaatui äänin 31-18. Yleensä tapana on useimmilla valtuutetuilla ollut, kun päätös on tehty, mennään eteenpäin. Tällä kertaa en siihen pystynyt, vaan koin velvollisuudekseni tehdä valituksen. Motiivejani on kyseenalaistettu ja se on luonnollisesti jokaisen oikeus, kuten on myös oikeus valittaa. Jokaisella kuntalaisella, oli sitten valtuutettu tai ei, on oikeus valittaa.
Tein siis itse päätöksen tehdä hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä, jossa vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Valitukseni ei ole tarkoitus olla kehityksen jarruna, vaan päinvastoin turvata kylien ja taajamien kehitys. Olen myös huolissani lähikoulujen elinvoimaisuudesta. Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävän negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien, mökkeilevien tai sinne muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään.
Valitus Lohjan kaupunginvaltuuston 18.08.2022 § 88 tekemästä päätöksestä: Y5a Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli -maaseutualueiden osayleiskaava
Vaatimukset
Vaadin, että valituksenalaisen valtuuston päätöksen täytäntöönpano välittömästi välipäätöksellä kielletään. Vaadin, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja alla esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön rakennemallin 2022–2052 15.6.2022 § 74. (https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kehittamishankkeet/mara/) Kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallissa Pulli, Lehmijärvi ja Lieviö ovat nauhataajaman läheisiä kyläalueita, joiden vetovoimatekijöinä on kyläasuminen ja yhteisöllisyys. Loma-asunnot voi muuttaa pysyviksi asunnoiksi.
Muutoksena edelliseen rakennemalliin: Pullin kylä on lisätty taajaman läheisiin kyliin (ennen maaseutukylä). Rakennemallissa suositellaan, että uudisrakentaminen liittyy alueella oleviin tai perustettaviin vesiosuuskuntiin.
Lohjan solmun kaavassa Pullin kylä on arvioitu maaseutukyläksi, jonka kasvu yhteensä saisi olla 120 asukasta siten, että kasvu olisi yhteensä käsittäen alueet Pulli, Tavola, Koisjärvi ja Ikkala. Tavola, Koisjärvi ja Ikkala sijaitsevat Lohjan pohjoisosissa ja niiden etäisyys Pullin kylästä on noin 10–30 kilometriä. Lohjan solmun kaavassa Lehmijärven ja Lieviön alueilla suositeltava kasvu on yhteensä enintään 50 asukasta vuoteen 2037 mennessä. Lohjan solmun kaavassa annetaan määräys uuden rakentamisen liittymisestä keskitettyyn vesihuoltoon pientalovaltaisilla alueilla ja kyläalueilla. Lohjan solmun kaavassa on rajoitettu kesäasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi muualla paitsi uusilla rakennuspaikoilla.
Tunnin juna -hankkeen edistäminen sisältyy Lohjan kaupunkistrategiaan ja Lohjalla on tahtotila saada Lohjalle Tunnin junan asema. Lohjan solmun kaavaa varten on tehty selvitys Lohjan uuden asemaseudun ̶ Lohjansolmun ̶ toteutumisedellytyksistä ja asukkaista, Kaupunkitutkimus TA / Seppo Laakso (https://lohja.emmi.fi/l/-v6SxSH9jmZT). Tämän selvityksen perusteella Lohjan solmun alueelle tulisi olla tavoitteena rakentaa raideliikenteeseen tukeutuva kaupunginosa, jossa olisi yhteensä 11 000–15 000 asukasta. Tämä tarkoittaisi asukaslisäystä 400 asukkaalla vuosittain. Väyläviraston mukaan edellytys asemapaikalle on vähintään 10 000 asukkaan taajama asemanseudun välittömässä läheisyydessä.
Lohjan solmun yleiskaava on vastoin Lohjan kaupungin strategiaa, koska rakentamisen kieltävillä kaavamääräyksillä käytännössä estetään Tunnin juna-hankkeen aseman sijoittaminen Lohjan solmun alueella, koska kaava ei mahdollista vaadittavaa alueen asukasmäärän kasvua. Lohjan solmun yleiskaavassa kaavoituksen lähtötiedot eivät myöskään vastaa Lohjan kaupunginvaltuuston rakennemallilla 15.6.2022 hyväksymiä ja asettamia tavoitteita.
Tämän kaavan vuoksi 30 m2km alueella on ollut rakennuskielto viimeiset 10 vuotta. Lohjan solmun uusi kaava sallii vain erittäin vähäisen määrän rakentamista ja tällöinkin rakentamisen edellytys on liittyminen keskitettyyn vesienkäsittelyjärjestelmään. Lohjan kaupunki ei ole suunnitellut tai budjetoinut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamista kaava-alueelle tai Maankäytön rakennemallissa nauhataajaman läheisiksi kehitettäviksi kyläalueiksi merkittyihin Pullin ja Lehmijärven kyliin. Kaava käytännössä kieltää rakentamisen kehittyvien kylien alueella toistaiseksi. Kaava myös estää nykyisten loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi. Lohjan kaupunkistrategiassa https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi halutaan sallia.
Kaavalla olisi toteutuessaan merkittävä negatiivinen vaikutus kylien elinvoimaisuuteen, kyläkoulujen säilymiseen, alueella asuvien/mökkeilevien tai sille muuttamista suunnittelevien ihmisten elämään. Lohjan solmun kaava olisi ylipäätään vastoin kaavoituksen tarkoitusta mahdollistaa hallittu rakentaminen.
Esitän, että Lohjan solmun kaava kumotaan kaavoituksen yleisten tavoitteiden/periaatteiden ja yllä esitettyjen Lohjan kaupungin tavoitteiden (Lohjan kaupungin strategia, Tunnin juna, Maankäytön rakennemalli) vastaisuuden vuoksi.
