Valtuustossa talousarvio ja tein aloitteen Nummi-Pusulan lukion ponnen käyttöönotosta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2022 käsiteltiin mm. talousarviota vuodelle 2023 ja organisaatiomuutosta. Jätin kokouksessa myös aloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä tehdyn ponnen käyttöönotosta.

Pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta.

Ryhmäpuheenvuoro(voit myös lukea sen videon alta):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. 

Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin. 

Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä. Tarvitsemme lisää tutkimuksia myös lähikoulujen vaikutuksista oppimistuloksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisäksi pitäisi selvittää, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa luvattuja säästöjä, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet.  

Opetushallituksen mukaan perusopetuksen kulut vuonna 2020 koostuivat: 51 % opetushenkilöstön palkat, 22 % kiinteistöjen ylläpito, 6 % hallinto, 5 % koulu- 
ruokailu, 3 % kuljetukset ja 4 % oppilashuolto. 

Suomen Keskusta esittää Lähikoulumallissa lähikoululisän käyttöönottoa ja Suomen Kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään, että hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi. Onko nyt tosiaan aika lakkauttaa enää yhtään koulua? Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei. 

Miten Ikkalan koulun määrärahojen poistaminen talousarviosta vaikuttaa kouluverkon kokonaisuuteen? Ikkalan koulun oppilasmäärää on saatu ns. keinotekoisesti alas, muistuttaapa erään toisen lähikoulun oppilasmäärän muutosta.  

Vaikka lasten syntyvyys on laskussa, ei se niinsanotusti pienennä kuluja, sillä erityistarpeisten lasten määrä kasvaa ja sitä mukaa muun muassa erityisopettajien ja kouluavustajien määrän tarve.  

(Kannatan valtuutettujen Skaffarin ja Nousiaisen vastaesityksiä.) 

Meidän tulee muistaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, että se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. Eikä se muuta sitä, että tämän vuoden maksut pitää vielä maksaa. Myös kaikki ne ylimääräiset.  

Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa. 

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää työhön osallistujia. 

Talousarviota käsitellessä tehtiin kaksi muutosesitystä. Vihreät esittivät pedagogisen informaatikon viran lisäämistä (45 000), äänestin tämän puolesta. Äänestys ikävä kyllä hävittiin.

Meidän Lohja esitti, että Ikkalan koulun määrärahat palautettaisi (64 400), sillä koulun lakkautuspäätöstä ei ole. Äänestin tämän esityksen puolesta, tämäkin ikävä kyllä hävisi.

Puheenvuoroni, jolla kannatin edellisiä esityksiä: Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 suunnitelmassa maaseutukylien kuten Ikkala asukasmäärän suositeltava kasvu on yhteensä 120. Ikkalan koulun määrärahojen poisto on vahvassa ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Näillä sanoin kannatan valtuutettu Nousiaisen esitystä. Tämän lisäksi kannatan Skaffarin tekemää vastaesitystä. 

Käsittelyssä oli myös organisaatiomuutos. Olin asiaa valmistelevassa työryhmässä ja siksi pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta.

Ryhmäpuheenvuoro (voit myös lukea puheenvuoron videon alta):

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Osallistuin organisaatio- ja hallintosääntötyöryhmän työskentelyyn ja toisinaan työskentely oli kuin suojalkapallon peluuta. Välillä yhteistä säveltä oli hieman hankala löytää, mutta kovalla työllä ja keskustelulla se löytyi.  

Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että luottamushenkilöitä ja työntekijöitä on osallistettu tässä valmistelussa, vaikkakaan viranhaltijoiden kuulo ei aina ihan terävimmillään ollut, jolloin luottamushenkilöiden tahtotilaa piti toisinaan toistaa ja toistaa. 

Keskustan valtuustoryhmä näkee, että viranhaltijaorganisaatio on nyt selkeämpi ja toivomme sen luovan hyvät mahdollisuudet työrauhaan ja hyvän työn tekemiseen. Selkeä organisaatiorakenne ja hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta ja siihen me halusimme luoda vankat rakenteet. Luottamushenkilöiden määrä kasvoi, vaikka talousarviota ajatellen yli puolet asioista väheni, toistaiseksi. Näemme kuitenkin, että muutosvaiheessa on tärkeää, että on riittävä määrä asiantuntijuutta ja päätöksentekijöitä saman asian äärellä, jotta saadaan parasta mahdollista valmiiksi. Organisaatiota joudutaan vielä moneen otteeseen muokkaamaan näiden muutosten vuosien aikana. 

Keskustan valtuustoryhmä kiittää osallisia ja hyväksyy pohjaesityksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemällä teknisellä korjauksella. 

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi valtuustoryhmäni puolesta vielä siis valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion vuoden 2015 lakkautuspäätöksen yhteydessä esitetyn ponnen käyttöönotosta.

Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.

Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.

Valtuustoaloite ei ole kustannusvaikutteinen.

Aborttilaki muuttuu

Eduskunta äänesti aborttilain muutoksesta 27.10.2022. Muutoksen myötä raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa ja 12. raskausviikkoon asti riittää raskaana olevan oma pyyntö. Eduskunta äänesti muutoksen puolesta 125-41 (yksi tyhjä, 32 poissa).

Uudistuksen taustalla on kansalaisaloite, joka keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta syksyllä 2020. Kansalaisaloitteen taustalla oli kampanja nimeltä Oma tahto 2020 ja tämän uudistuksen puolesta teki moni paljon töitä, monet kansalaisjärjestöt, naisjärjestöt. Vaikka itse kansalaisaloite hylättiinkin, vanhentunutta lakia uudistettiin ja siihen sisällytetään nyt kansalaisaloitteen keskeinen muutos eli oikeus raskauden keskeyttämiseen raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka. Myös vaatimus kahden lääkärin lausunnosta on poistumassa.

Eduskunta hyväksyi myös lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää välittömästi valmistelun raskauden keskeyttämisestä annetun lain laajemmasta kokonaisuudistuksesta tavalla, joka edelleen vahvistaa raskaana olevan itsemääräämisoikeutta.

Itse otin kantaa edellisenä päivän twitterissä lakimuutoksen puolesta ja otin ilolla vastaan eduskunnan äänestystuloksen. Tämä tärkeä iso muutos.

Keskustasta aborttilain uudistamista vastaan äänesti neljä kansanedustajaa ja tyhjää äänesti yksi. Suurin osa keskustan eduskuntaryhmästä äänesti kuitenkin muutoksen puolesta. Perussuomalaisista vastaan äänesti selvä enemmistö: 31 kansanedustajaa. Kristillisdemokraattien koko eduskuntaryhmä äänesti vastaan.

Vastaan äänestäneitäitä oli monia, mutta silti pääuutisissa on keskustan neljä vastaan äänestänyttä nostettu uutisaiheeksi. Toki se, että on hallituspuolueesta, nostaa valiokunnan esitystä vastaan äänestäneen painoarvoa. Toisaalta aborttilaki on alun perin kansalaisaloite eikä hallituksen esitys, joten hallituspuolueen jäsen voi katsoa, että koska asiaa ei ole linjattu hallitusohjelmassa, on päätettävä asia erityyppinen, eikä koske hallitusvastuuta.

Vastaan äänestivät:

Perussuomalaiset: Sanna Antikainen, Juho Eerola, Ritva Elomaa, Jussi Halla-aho, Petri Huru, Olli Immonen, Vilhelm Junnila, Toimi Kankaanniemi, Ari Koponen, Jari Koskela, Jouni Kotiaho, Sheikki Laakso, Rami Lehto, Mikko Lundén, Leena Meri, Juha Mäenpää, Jani Mäkelä, Jukka Mäkynen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Sakari Puisto, Riikka Purra, Lulu Ranne, Mari Rantanen, Jari Ronkainen, Sami Savio, Jenna Simula, Ville Tavio, Veikko Vallin, Ville Vähämäki ja Jussi Wihonen.

KD: Sari Essayah, Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman.

Keskusta: Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen, Markus Lohi ja Ari Torniainen.

Valta kuuluu kansalle: Ano Turtiainen.

Poissa:
sdp:
al-Taee Hussein, Eskelinen Seppo, Kari Mika, Kiljunen Anneli, Mäkinen Riitta, Mäkisalo-Ropponen Merja, Salonen Kristiina, Skinnari Ville, Tuppurainen Tytti
ps: Juuso Kaisa, Niemi Veijo, Slunga-Poutsalo Riikka, Tynkkynen Sebastian,

kok: Autto Heikki, Kaleva Atte, Koulumies Terhi, Marttinen Matias, Mykkänen Kai, Risikko Paula, Vestman Heikki

vihr: Koponen Noora, Petelius Pirkka-Pekka

rkp: Bergqvist Sandra, Blomqvist Thomas, Löfström Mats

sekä Wille Rydman

Keskustan edustajista poissa olivat työmatkalla Japanissa oleva puolustusministeri Antti Kaikkonen, Hannakaisa Heikkinen, Hanna Huttunen, Katri Kulmuni, Jari Leppä ja Juha Sipilä.

Poissaoloon voi aina olla erilaisia syitä, esimerkiksi työmatka tai sairastuminen, tai omien arvojen vastaan äänestämisen tuska.

Vastaan äänestivät keskustasta Pekka Aittakumpu, Ari Torniainen, Markus Lohi ja Mikko Kinnunen. Tyhjää äänesti Hanna-Leena Mattila.

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta

Hallitus antoi esityksensä uudeksi translaiksi 22. syyskuuta 2022. Esityksessä on paljon hyvää, esimerkiksi se, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen juridiseksi vahvistamiseksi, poistuu. Ensi vuodesta alkaen transihmiset pystyisivät muuttamaan väestötietojen sukupuolimerkinnän yksinkertaisemmin kirjallisella hakemuksella.

Esitykseen on kuitenkin jäänyt vakavia puutteita. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei jatkossakaan olisi mahdollista alle 18-vuotiaille. Tämä loukkaa räikeästi translasten ja -nuorten ihmisoikeuksia.

Sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollisuus vähentäisi transnuorten itsemurhariskiä, parantaa psyykkistä hyvinvointia ja voisi suojata negatiivisilta ennakkoluuloilta.

Lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa lokakuun alussa. Keskustelussa oli useita vihamielisiä puheenvuoroja, joissa kaikuivat kansainvälisesti tutut virheargumentit. Ne ovat tietoisia yrityksiä heikentää transihmisten oikeuksien toteutumista.

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta!

Esimerkiksi Norja, Islanti ja Tanska ovat uusineet translakejaan itsemääräämisoikeuteen perustuviksi. Tämän jälkeen ei ole ollut väärinkäytöksiä, vaan ainoastaan kasvua sukupuolivähemmistöjen mahdollisuuksissa osallistua yhteiskuntaan.

Julkisuudessa liikkuu paljon virheellisiä ja ihmisoikeusvastaisia väittämiä transihmisistä ja heidän oikeuksistaan. Niillä konservatiiviset voimat pyrkivät hämmentämään ja häiritsemään päätöksentekoa.

Vihamielisten puheenvuorojen ja kommenttien lukeminen voi olla raskasta etenkin ihmisille, joiden oikeudet ja arvon puheenvuorot suoraan kyseenalaistavat.

Jos et ole vielä allekirjoittanut Amnestyn vetoomusta, käythän allekirjoittamassa nyt. Minä olen allekirjoittanut sen, sillä haluan olla rakentamassa maailmaa, jossa jokainen lapsi ja nuori saa elää vapaasti juuri sellaisena kuin on.

Vetoomuksessa vaaditaan, että Suomen päättäjät noudattavat asiaa koskevia kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja. Niiden mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee olla mahdollista iästä riippumatta.

Allekirjoittamaan tästä:

https://www.amnesty.fi/vetoomukset/marinin-hallitus-ja-eduskunta-alkaa-pettako-translapsia-ja-nuoria/

Lohjan synnytysosasto on tärkeä koko alueelle

Lohjan sairaalan synnytysosasto ei ole vain lohjalaisille tärkeä. Se on tärkeä koko Uudellemaalle, ei ainoastaan läntiselle, vaan myös itäiselle Uudellemaalle, Helsingille sekä Varsinais-Suomelle. Jos Lohjan sairaalan synnytystoiminta suljetaan, mihin synnyttäjät menevät? Ruuhkautuneelle Naistenklinikalle? Hyvinkäälle? Tyksiin? Lohjalle halutaan synnyttämään muualtakin kuin lähiseuduilta. Mikä viesti annetaan onnistuneelle toiminnalle, onnistuneelle toiminnan nostolle, jos sellainen nyt lakkautetaan? Minkä viestin muut vastaavat saavat? Kannattaako edes yrittää parantaa ja kehittää toimintaa, jos kiitos ja palkinto on tämä?

Länsi-Uudemanan hyvinvointialue on laaja ja etäisyydet ovat pitkiä. Hangosta Jorvin sairaalaan on noin 120 kilometriä ja Hangosta Hyvinkään sairaalaan on 145 kilometriä. Uudellamaalla tämä välimatka ei ole lyhyt.

HUS on toukokuussa 2021 ehdottanut sote-uudistuksen rahoituspohjaan neljää muutosta (https://www.hus.fi/ajankohtaista/hus-ehdottaa-neljaa-keskeista-korjausta-sote-rahoitusmalliin):

HUS ehdottaa sote-uudistuksen rahoituspohjaan seuraavat muutokset:

  1. Sairausluokkia lisätään ja laajennetaan niin, että mukaan lasketaan todelliset isoja kustannuksia aiheuttavat sairaudet tilastollisten sairauksien aiheuttamien kustannusten lisäksi.
  2. Tarvekertoimissa huomioidaan nykyistä paremmin alueiden erityispiirteitä, kuten esimerkiksi väestön ja kustannustason muutoksista tai maahanmuutosta aiheutuvia kustannustekijöitä.
  3. Käytettyjen keskimääräisten kustannusten sijaan käytetään alueellisia kustannuksia siten, että tehokkuudesta riippumattomat kustannuserot tulevat huomioiduksi.
  4. Opetusta ja tutkimusta koskeva rahoitus irrotetaan tarvevakiointikertoimilla jaettavasta rahoituksesta omaksi erillisrahoituksekseen.               

HUSin mukaan hyvinvointialueiden tarvekertoimien pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa. Nykyisellään malli vaarantaa uusmaalaisten yhdenvertaisuuden.

Lohjan synnytysosaston lakkauttaminenko parantaa yhdenvertaisuutta?

Pohdinpa tässä, kuten varmaan aika moni muukin, että mihin euroja halutaan laittaa? Mikä on järkevää? Otetaanpa esimerkiksi Apotti (jonka piti säästää aikaa, rahaa ja tuoda lisäarvoa henkilöstölle):

Apotti-potilastietojärjestelmän kaavaillut rahalliset säästöt it-kuluihin eivät ole toteutuneet. Tilannetta selitetään muun muassa arviota suuremmalla käyttäjämäärällä.

Paljonko apotti maksoi?

Tivin vuonna 2019 tietopyynnöllä haltuunsa saamasta, aiemmin salassa pidetystä Apotti Oy:n kustannusarviosta kävi ilmi, että vuosien 2016–2021 kustannusarvio oli kasvanut 199 miljoonalla eurolla alkuperäiseen ennusteeseen verrattuna. Kymmenen vuoden kokonaiskustannukset olivat siis nousseet 774 miljoonaan euroon. Summa jakautuu kaikkien Apotin käyttäjien maksettavaksi. Husin maksettava osuus oli alun perin 48 prosenttia. (https://www.tivi.fi/uutiset/apotti-nosti-husin-it-kuluja-pysyvasti-yli-50-miljoonalla-vuodessa-kuulostaa-aika-oudolta/9e4b2dc1-e589-4fad-a6f5-710063edcdc5)

Nyt ollaan jälleen sulkemassa Lohjalla erittäin kiitettyä, arvostettua ja toimivaa synnytysosastoa.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4889133

Minulla itselläni on kokemusta kuudesta synnytyksestä: olen itse synnyttänyt Hyvinkäällää kaksi kertaa, Naistenklinikalla kerran ja Lohjalla kahdesti. Doulana olin kerran Jorvissa. Kaikkein paras (jos synnytyksestä kokemuksena voi niin sanoa) synnytyskokemus on ilman muuta ollut Lohjalla. Sain yksilöllistä hoitoa, selkeitä ohjeita, empatiaa, erilaisia vaihtoehtoja synnyttää ja kätilö oli synnytyksessä mukana (tämä ei joka sairaalassa ole ollut itsestään selvää).

HUSin ja Lohjan tärkeä sekä tunnettu avain on meidän synnytysosastomme. Toimittaja Sari Lamminaho sanoi hyvin: ”Maallikkona voi kysyä, että jos Jorvissa, Naistenklinikalla ja Hyvinkäällä on jo nyt ruuhkaa, mitä järkeä yhden synnyttäjien keskuudessa suositun yksikön lakkauttamisessa on – tai miten entisestään venyvät välimatkat vaikuttavat potilasturvallisuuteen.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4998613)

Onnea, iloa ja valoa

On minullakin oikeus kokea onnea, iloa ja valoa. Totesi pääministeri tiedotustilaisuudessa Lahdessa.

Kyllä, meillä kaikilla on oikeus kokea onnea, iloa ja valoa yhteiskunnallisesta asemastamme, ammatistamme, siviilisäädystä tai muusta asemastamme huolimatta. Surullista ja huolestuttavaa on, jos sitä kutsuu onneksi, iloksi ja valoksi, mitä alkoholin avulla löytää. Raskaat vastuut kuulemma vaatii raskaat huvit. Raskas huvi vaan ei rentouta, eikä varsinkaan palauta. Kivaa se varmasti on, mutta rentouttavaa, palauttavaa tai onnea?

Olin jotenkin hämmentynyt pääministerin sanoista. Itse löydän onnea, valoa ja iloa perheeni, lasteni kanssa lomailusta, vapaa-ajan vietosta ja pienistä hetkistä heidän kanssaan. Toki jokainen meistä kaipaa toisinaan sitä omaa aikaa, mutta pääsääntöisesti se ilo, valo ja onni tulee lasten kanssa vietetyssä ajassa.

Pääministerimme vakuuttelut siitä, että hän on aina hoitanut työnsä, eikä ole ollut päivääkään poissa, tai että juo vain mietoja alkoholijuomia kuulostavat huolestuttavasti riippuvaisen puheilta. Nämä puheet ovat vanhoja, meille suomalaisille hyvin tuttuja puolustuspuheita, jotka me haluamme uskoa ja joita me itsekin toistamme, puolustaaksemme alkoholin käyttöä. Emme näe alkoholin juonnissa vikaa, emme näe riippuvuutta sairautena, emme halua nähdä kasvavaa riippuvuutta. Haluamme puolustaa alkoholin juontia. Olemmehan tottuneet siihen osana kulttuuriamme, myös ongelmien kieltäminen on hyvin syvällä kulttuurissamme.

Alkoholismia on monenlaista, riippuvuutta on monenlaista. Alkoholismi on myös periytyvää. Alkoholi on edelleen tabu.

Varsinkin, jos juojana on nuori, äiti, menestyvä ja pidetty nainen.

Työnantajalla on velvollisuus ohjata hoitoon. Onko Valtioneuvostolla ohjeistusta, jos olisi kyseessä riippuvuus?

Virkkalan alueen päiväkotihanke valtuustossa 17.8.2022

Kävin pitämässä kaupunginvaltuuston kokouksessa ryhmäpuheenvuoron Virkkalan päiväkotihankkeesta.

Olen edelleen sitä mieltä, että Rauhalan koulu ei ole paras ratkaisu päiväkodille, mutta asiaa on käsitelty jo kauan ja joka kerta hävisin, kun lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa olin tehnyt vastaesityksiä sijainnista. Selvää on, että Rauhalan koulua pidetään muiden luottamushenkilöiden kesken parhaana ratkaisuna.

Toivottavasti liikennejärjestelyt paranevat alueella.

Puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät viranhaltijat, valtuutetut sekä hyvät kuulijat siellä etäyhteyden päässä ja täällä salissa 

Lohjalla on tapana tehdä joitakin asioita harkiten ja ajan kanssa. Näin on myös Virkkalan päiväkodin hankesuunnitelman kanssa, hartaasti on tehty. Olen aiemmissakin rakennushankkeissa todennut, että hyvin harkittu on puoliksi tehty. Toivottavasti se pitää tämän hankkeen kohdalla paikkansa. Hankeselvitys on hyväksytty valtuustossa tammikuussa 2020 ja marraskuussa 2020 kaupunginhallituksessa päätettiin, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan siten, että päiväkoti sijoitetaan taloudellisimman ja toiminnallisimman vaihtoehdon mukaisesti joko Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin tai Järnefeltin alueelle sijoitettaviin tilaelementteihin. 

Asia on jätetty lukuisia kertoja pöydälle eri toimielimissä, on tehty vastaesityksiä, päätetty eri sijainneista, mm Källhagenin viereen Lukkarinkujalle, ja niin edelleen. Kuten aiemmassa puheenvuorossa on mainittu, paikaksi on vakiintunut Rauhalan koulu. 
Esityslistan asiakirjoissa ei ole kaupunginhallituksen marraskuun päätöksen edellyttämää vertailua kustannustehokkaimmasta vaihtoehdosta, ainoastaan kustannuslaskelma siitä, mitä Rauhalan koulun muuttaminen päiväkodiksi. Kaupunginhallituksessa toki on saatu vastuullisen viranhaltijan kattava esitys  valmistelusta ja riskiarvioinneista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Ja haluankin tässä yhteydessä muistuttaa kustannusten noususta, jälleen. Alkuperäisen kustannusarvion 2,42 miljoonasta on noustu tällä hetkellä 2,76 miljoonaan. Nousu tuskin jää tähän, tässä maailmantilanteessa. 

Toisaalta on hyvä, että käytämme olemassa olevaa kiinteistöpohjaa, aina ei tarvitse purkaa ja tehdä uutta. Toisaalta taas hyvin usein korjattu maksaa enemmän kuin uusi. Nyt tehtävä ratkaisu on niin pysyvä kuin rakennustavan laatu sen takaa. Tämäkään ei siis ole ikuinen, mutta toivottavasti mahdollisimman pitkäaikainen ja terveenä pysyvä rakennus. 

Viranhaltijoilla on toisinaan käytössään oma luovuus toteuttaessaan valtuuston päätöksiä, nyt toivomme sitä päiväkodin toteuttamisessa ja vastuullinen viranhaltija on lupautunut. 

Ryhmässä pohdimme myös sitä, miksi hankkeita käsitellään eri tavalla riippuen sen sijainnista. Meidän tulisi käsitellä samaa koskevia asioita samalla tavalla. Meidän tulee päätöksillämme vahvistaa kuntalaisten samanarvoisuutta ja vähentää eriarvoistamista. 

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen. 

Aiemmin Rauhalasta ja Virkkalan päiväkodista kirjoittamaani: